icsi/ivf syksy 2017

Etusivu Foorumi HEDELMÖITYSHOIDOT icsi/ivf syksy 2017

Tämä aihe sisältää 305 vastaukset, 43 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Mila 13 tuntia, 9 minuuttia sitten.

  • Julkaisija
    Viestit
  • #16012

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Uusi ketju keskustelun sujuvuuden lisäämiseksi 🙂

    Aniara

  • #16020

    Harmailija
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Aniara uudesta ketjusta! Edellinen alkoikin olla jo pitkä.. ja syksyksihän tämä kesä on kääntymässä..

    Olen pohtinut noiden hoitojen hintaa julkisella puolella. On kerrottu, että lääkkeet maksavat noin 600€ ja lisäksi nuo sairaalan maksut päälle. Omavastuu näissä kaiketi tulisi täyteen vuoden sisällä jos ei ensimmäisestä hoidosta tärppäisi..? Osaako joku antaa minulle tähän tarkempaa vastausta/kertomusta? Lähinnä pohdin ivf hoitojen aloituksen järkevyyttä nyt loppuvuodesta, vai kannattaisiko itse siirtää ne alkuvuoden puolelle?

    Korvaako kela siis mitään näistä lapsettomuushoitojen lääkkeistä tai kertyykö lääkekatto näistä? Tai entäpä tyksin hoitomaksut, kerryttävätkö hoitomaksukattoa? Vai meneekö kaikki suoraan omasta pussista aina..?

    Meille on tuon ivf hoidon aloitus suunniteltu lokakuulle, en ainakaan itse osaa kertoa onko pitkän vai lyhyen kaavan hoito (olen vain kirjoituksistanne lukenut).

    Ivf hoidon aloitus mietityttää yhä ja ajatuksena pyörii vain, josko meidät on tarkoitettu lapsettomiksi ja tämä kaikki on turhaa..? 🙁 Ja kun lukee palstalta myös aika paljon enemmän kokemuksia epäonnistuneista hoidoista, kuin onnistuneista.. 🙁 ja tuurini puolesta uskon kuuluvani tuohon ensimmäiseen ryhmään, kaikki menee aina vaikeimman tien kautta. Kumparetta ja kivikkoa löytyy, harvoin tasaista maastoa.. Inssien aloituksen aikaan olin hyvillä mielin, ajattelin että näillä saadaan meillekin perhe ja pienokainen. Ostin muutamia kivoja juttuja mahdollista vauvaa ajatellen.. muun muassa mielestäni ihanan ja kätevältä vaikuttavan “makuu”pussin vaunuihin/ kaukaloon. Lopputuloksena kuitenkin vain turhia toiveita ja tuloksettomia hoitoja.. Nyt nuo tavarat vain kummittelevat kaapeissamme, pussukalle ei tulevana talvena tule olemaan käyttöä.. 🙁 pölyttyy siis kaapissa, vieressä sairaalasta saatu “lapsettomuus”pussukka, jossa pistosvälineet.. Ajatukset aika negatiivisina tällä hetkellä..

    Binkku, toivon että pienokainen pysyy kyydissä! Ja kaikki menisi hyvin! <3

    Mä söin jossain kohtaa noita vitamiineja, mutta lopetin kun en nähnyt mitään hyötyä niistä, mahtaakohan olla? Pitäisköhän vaan syödä..?

    Voimia teille kaikille muillekin syksyn koetuksiin ja hoitojenne vaiheisiin! <3 Toivottavasti syksy toisi mukanaan paljon plussia tämän ketjujen naisille! 🙂 <3

  • #16022

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Apua!
    Ketään yksityisellä hoidoissa olevia?
    Ellei täällä voi laittaa, voi suoraan s-postillakin: juhlamokka miuku live.fi

    Kysymys: kokemuksia kaivataan erityisesti Hki, Lappeenranta.

    Tällä hetkellä nyppii omassa paikassa pari juttua, lääkärit oikein asiantuntevia, mutta rahastuksenmaku tms pikkujuttuja tulevat välillä vähän rivien välistä.

    2 solua ainoastaan hedelmöittyi. Ei ole uskoa, että edes siirtoon päästään. (Se ei toki liity tuohon tyytymättömyyteen suoraan)

  • #16023

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Harmailija,

    Aika hyvä käsitys hinnoista sulla on. Lääkekatto tulee täyteen tai lähes täyteen jo ekasta hoidosta. Synarela ja gonal-f ovat kelakorvattavia, mutta irrotuspiikki ei muistaakseni ollut.

    Poliklinikkamaksut ovat n. 35e/ kerta ja hoidon aikana mulla on ollu neljä kontrollikäyntiä, punktiokäynti ja alkion siirtokäynti. Hintaa kertyy noin 200e. Poliklinikkakäynnit eivät kerrytä lääkekattoa vaan ne kustannetaan itse.

    En viivyttäisi sinuna hoitojen aloittamista. Sit vaan tän vuoden lääkekatto ei hyödytä sua. Mut meillä on käymässä just toisin päin. Ekana vuonna saatiin kaks hoitoa, jolloin tokan hoidon lääkkeet maksoi reilu satasen, mut tänä vuonna ehditään saamaan vaan yks hoito, jolloin kalliiks tulee, mut ei stä kannata liikaa miettiä. Hoitojen aikana tulee niin paljon asioita joita ei vaan voi suunnitella, että ei kannatakaan liika pohtiminen ja analysointi ja järkeily.

    Voit sä tietty kysyä määräiskö ne sulle jo seuraavankin hoidon lääkkeet jolloin voisit ostaa ne halvalla jo tän vuoden puolella?

    Noi muut ajatukset, joita esitit on aika tavallisia, niitä on meillä kaikilla.
    Ei teitä ole tarkoitettu lapsettomiksi. Kaikilla on se 30% mahdollisuus onnistua. Vaikeaa tää on, mutta ei ole mahdotonta.

    Kannattaa myös huomioida, että keskusteluketjut vääristää tilastoja. Se jutteleeko täällä ne joilla tärppäsi vai ne joilla ei vieläkään tärpännyt ei vaikuta tohon 30% todennäköisyyteen eikä omaan onnistumiseen millään tavalla.

    Ikävää tässä on se, että toisilla tärppää ekalla yrityksellä ja toisilla tarvitaan huomattavasti enemmän yrityksiä. Tosi epäreilua sekin, mutta se ei muutu miksikään murehtimalla.

    Itse olen murehtinut neljä vuotta ja tehnyt pitkän surutyön. Nyt tuntuu, että elämän voi rakentaa muustakin kuin lapsista… Toivoa on kuitenkn vielä.

    Tsemppiä kaikille hoitojen eri vaiheisiin.

  • #16024

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Ajattelin liittyä joukon jatkoksi oman tarinani kanssa. Eli olen 30vuotias, mieheni kymmenen vuotta vanhempi. Kolmisen vuotta taisteltu lapsettomuuden kanssa. Hieman löytyy pco:ta ja ylipainoa (josta tässä nyt yritetään päästä eroon vaihtelevalla menestyksellä). Takana 5 ovulaation induktiota ja kaksi inseminaatiota. Nyt aloitetaan IVF-hoidot ja tänään pitäisi pistää ensimmäinen Puregon piikki. Hieman kauhunsekaisin tuntein odotan syksyä. Meillä oli kevät taukoa hoidoista, jolloin sain selvitettyä päätäni melko hyvin. Nyt hieman pelottaa, että mennään taas sinne pohjalle. Yritän valaa itseeni uskoa, että tämä on nyt vain tämä hetki – ei koko elämä. Vaikka toisaalta lopputulos (oli se mikä tahansa) vaikuttaa koko loppu elämään.
    Tsemppiä kaikille sinnne missä ikinä kuljettekin!

  • #16025

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Moi kaikille,

    Tervetuloa mukaan Tiuhti. Täältä löytyy ainakin monta muutakin samanlaisessa tilanteessa jännääjää syksyn hoitoihin.

    Harmailija: mullakin on ns. musertuneiden unelmien laatikko, jossa on mm. bolakoru, pari bodya ja kirahvi-vauvanlelu, jotka oon joskus ostanut ystäville jotka on saanu vauvoja, mutta oonkin salaa pitänyt itselläni. Nyt ajatus niistä tekee vain surulliseksi. Bolakorun tilasin itselleni heti varhaisultran jälkeen, mutta pian korun saapumisen jälkeen sikiö todettiinkin kuolleen ja piti tehdä lääkkeellinen tyhjennyt 🙁 Mutta kai jokin pieni toivonkipinä meissä vielä kytee kun tavarat ovat vielä tallessa.

    Kiitos Surulle hyvästä vastauksesta. Sulla oli monta hyvää pointtia moneen asiaan. Ne auttoivat minuakin vaikken kysyjänä tällä kertaa ollutkaan.

    On se tosiaan kumma miten aaltomaisesti fiilikset lapsettomuuden suhteen menevät. Itsellä lapsitoive ja raskausyritystä kolmisen vuotta takana joista 1 vuosi hoidoissa, ja tuntuu että koko tunteiden spektri on käyty läpi. Tietysti keskenmeno lisäsi niitä tummimpia sävyjä. Nyt on tasan vuosi mennyt siitä, kun sain vanhemmille kertoa, että “meille tulee vauva”. Olin odottanut sitä hetkeä pitkään ja hetki oli aivan ihana. Mutta tosiaan kesken se sitten meni. Näitä vaan elää uudelleen kun tulee tietty aika täyteen jostain merkittävästi tapahtumasta lapsettomuuden polulla. Postissa tuli myös tällä viikolla kirje teratologisesta tietopalvelusta, johon soitin raskauden aikana kysyäkseni migreenilääkkeiden käytöstä. Lupauduin silloin mukaan seurantaan ja unohdin perua kun km tuli. Nyt sieltä sitten tuli postia jossa kyseltiin miten raskaus ja synnytys sujui ja kuinka vauva voi… Onneksi löytyi myös “keskenmeno” -ruutu jonka pystyi rastittamaan. Huoh…

    Ensi viikolla odotan menkkojen alkavan ja siitä alkaa matka kohti ensimmäistä PASia. Lääkkeitä Letrot, irrotuspiikki ja keltarauhashormoni jos siirtoon asti päästään.

    Ämmä: me ollaan Helsingin Dextrassa hoidoissa. Sieltä hyvät kokemukset ja jotkut maksut ovat mielestäni olleet jopa alhaisempia kuin nettisivuilla lukee? Ei tosin ole vertailukohtaa muihin paikkoihin.

    Aniara

  • #16028

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Tänä aamuna ihan tärisin päästä varpaisiin paineesta. Ollaan päätetty, että tämän jälkeen max 1 yritys, tai ei yhtään.

    2 solua ovat jakautuneet kuten pitää, mutta vielä huomenna ja ylihuomenna pitää jännittää päästäänkö siirtoon asti. Jos, niin taas jännitetään, kuten tiedätte.

    Tämä oma olo pahenee hoito hoidolta. Siksi näitä ei kyllä meinaa kestää.

  • #16042

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Aniara ja tsemppiä teille tuohon ensimmäiseen PAS:iin.

    Olen kaikki mahdolliset paikat selannut läpi, mutta tuntuu etten löydä vastausta. Mutta te varmaan sen osaatte minulle kertoa. Eli missä vaiheessa keräyksen jälkeen tehdää tuorealkionsiirto, jos sellainen tehdään. Itsellä osuu keräyspäivä näillä näkymin torstaille tai perjantaille, joten mietin että onko peli täysin menetetty tuon tuoresiirron suhteen. Että meneekö kaikki pakkaseen vai mitenköhän näiden kanssa toimitaan? Pelottaa, ettei tule yhtäkään elinkelpoista solua. Antakaa myös vinkkejä keräyksestä selviytymiseen vaikkakin se hyvin yksilöllistä on. Jännittää kovasti kaikki nyt, kun muuttuu niin isoiksi asioiksi.

    Jaksamista kaikille!

  • #16043

    Iikku
    Osallistuja (Participant)

    Hyppään ketjuun mukaan. Itse 26vuotias ja mies vuoden vanhempi. Yritys aloitettu kolme vuotta sitten, tutkimuksiin/hoitoihin hakeuduttu yli kahden vuoden yrityksen jälkeen tammikuussa -17. Lapsettomuuden syyksi selvisi keväällä aukiolotutkimuksessa, että molemmat johtimet tukossa. Suoraan ivf jonoon ja nyt syyskuussa alkamassa hoidot. Eli kohti ensimmäisiä hoitoja mennään, täysin keltanokkana. Pelottaa, jännittää ja vähän ahdistaa. Julkisella puolella ollaan, toistaiseksi pysynyt sama hoitaja ja lääkäri kaikki käynnit, mikä on kiva. Kuukauden päästä pitäisi olla jo ensimmäiset piikit mahassa, lyhyellä kaavalla lähdetään liikkeelle. Epätietoisuus tulevasta on pelottavaa.

  • #16045

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Tiuhti, tuoresiirto on yleensä päivänä 2 tai 3, voidaan viljellä päivään 5. Ajattelisin, että parempi, jos meneekin ma tai ti sinulla.

    Meillä yritetään pitkää viljelyä (5pv), huomenna selviää onko kriittinen 3/4 ylitetty vai ei.

    Iikku, jokaisen polku erilainen. Teillä puoltaa tietty ikä.

    Toivon, että selviän huomisesta ja ylipäätään.

  • #16046

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Tiuhti: tuoresiirron ajankohta riippuu siitä, minkä ikäinen alkio sinuun siirretään. Käytäntö vaihtelee hoitopaikasta riippuen. Minuun siirrettiin 3-päiväinen alkio tuoresiirrossa, eli kun punktio oli tiistaina, tuoresiirto osui perjantaille. Seuraavaksi yritetään viljellä alkioita vielä 5-päiväisiksi ja siirtää sellainen pakastealkiosiirtona.

    Tervetuloa mukaan Iikku!

    Aniara

  • #16054

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Aniara uudesta ketjusta! 🙂

    Ja tervetuloa uusille simpukoille!

    Harmailija: Suru jo vastasikin kattavasti kysymyksiisi, mutta tsemppaan vielä vähän! 🙂 Sinuna minä aloittaisin hoidot nyt lokakuussa, vaikka lääkekatto ei näin sitten täytykään. Näissä hoidoissa saa kuitenkin odotella ihan tarpeeksi, etenkin julkisella. Itse en kertaakaan huolehtinut julkisen hinnoista, vaikka lääkkeet ovatkin kalliita, kun kokoajan samalla haikailin yksityiselle (nopeampaan toimintaan) ja tiesin millaiset hinnat siellä on (n. 5000€/hoito lääkkeineen). Olen kuitenkin tyytyväinen, että kävimme julkisella kaikki hoidot loppuun, muuten meillä ei olisi ollut rahaa mennä yksityiselle viidenteen hoitoomme. Suosittelen myös vitamiinien syömistä, julkisella ovat tarkkoja siitä.

    Ei kannata vaipua vielä epätoivoon, teillä (kaikilla hoidon aloittajilla) on hyvät mahdollisuudet onnistua. Useimmat parit kuitenkin onnistuvat hoidoilla. Olikohan n. 80%? Ja näistä leijonanosa onnistuu ensimmäisellä ja toisella hoidolla. Tämän foorumin perusteella ei kannata laskea todennäköisyyksiä, koska uskon, että tänne kerääntyvät ja lopulta tietenkin jäävät ne, joilla on kivikkoisempi tie. Ja kuten huomaatte, myös plussaryhmiä löytyy. 🙂

    Ämmä, meillä nyt tämä hoito Väestöliitolla, olemme olleet tyytyväisiä, mutta ei muista kuin julkisesta kokemusta.

    Pidän kaikki varpaat ja peukut pystyssä, että pääsette siirtoon! Tsemppiä jännitykseen! <3

    Tiuhti: Meille julkisella tehty tuoresiirrot aina 2. päivä. Eli jos punktio ollut ma, niin siirto ke. Yksityisellä nyt tehtiin 3. päivä.

    Meidän tarina pähkinänkuoressa, jotta kaikki halukkaat pysyvät kärryillä:

    Yritystä takana 4 ja puoli vuotta. Meille tehty neljä ICSI:ä julkisella, joista yhteensä kuusi siirtoa. Viimeisestä pakastesiirrosta raskauduin, mutta varhainen keskenmeno. Alkionkehitys huonoa, joten julkisella ei jatkunut hoidot. (Normaalisti julkisella tarjotaan 3 hoitoa, mutta meillä meni yksi hoito niin pipariksi, että tarjosivat neljännen.) Nyt olemme yksityisellä, ja saimme saaliiksi 4 alkiota, joka on parempi tulos kuin aiemmissa hoidoissamme, joten olen melko innoissani. Viime viikolla olivat punktio ja siirto, ja nyt 5. piinapäivää elelen tällä hetkellä.

    Viikon päästä r-testi ja sitten nähdään kuinka kävi. Maltankohan odottaa sinne asti? Meillä muutto käynnissä, se ja työt saavat aika lailla ajatukset pois tästä, mutta kokoajanhan sitä on tuntevinaan kaikenlaista. Joka toinen päivä olen varma, että nyt onnistutaan, ja joka toinen päivä ajattelen, että miksi nyt, kun ei aiemminkaan.

    Aurinkoista elokuuta! <3

  • #16057

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos vastauksista. Oletettavaa siis on, että tuoresiirtoa ei meillä pystytä tekemään tuon viikonlopun vuoksi. Ensi viikon maanantaille sain ensimmäisen ultran, joten sen jälkeen ollaan taas viisaampia.

    Ämmä voimia tähän päivään ja tuleviin. Toivotaan parasta!

    Binkku! Teillä elelläänkin jänniä hetkiä. Hyvä, että on hieman muutakin ajateltavaa niin aika kuluu nopeampaa.

  • #16062

    yöutu
    Osallistuja (Participant)

    Mulla on tullu aina lääkekatto täyteen jo vuoden ekasta hoidosta. En ehkä silti alkaisi siirtää hoitoa seuraavalle vuodelle, varsinkin jos ihan eka hoito kyseessä eli hyvinkin jo se voi onnistua!
    Mun käsittääkseni lääkkeitä ei voi ostaa ennenkun edellinen hoito on tehty kokonaan loppuun, myös mahdolliset pas:it, ja oliko siinä vielä joku aika että lääkkeille pitäs olla käyttöö seuraavan kuukauden sisällä että ne vois ostaa edellisvuoden kattoon? En kylläkään tiedä kuka ja miten tällästä valvotaan.. Joskus noista lueskelin kun mietin samaa.

    Tiuhti, uskosin että hyvin onnistuu tuoresiirto, jos punktio to tai pe, niin siirto on heti viikon alussa. Mulla on useimmat pidempään viljellyt kasvatettu 6 päiväsiks. Eli sillonkin vielä voidaan siirtää. Mutta hoitojen alkuvaiheessa kai pyritään siirtään mieluummin nuorempia alkioita?

    Oon pistelly nyt 5 iltana menopuria ja tänään tulee mukaan orgalutran. Eilisessä folliultrassa ei kovinkaan runsasta kasvua ollu vielä tapahtunu, vain muutama noin 10mm ja joitain pienempiä, eli määrän suhteen tuskin voi ainakaan parempia tuloksia odottaa. Mutta laatuhan se on se mikä ratkasee…ja näillä mennään kun ei muutakaan voi. Punktio sitten luultavasti ensviikon loppupuolella, ja toivottavasti kaikki voitas heti alkuun viljellä pidempään.
    Niin ja oon kans syöny monivitamiineja jatkuvasti vuodesta 2014 kun palasin hoitoihin, oli hyötyä tai ei, tuskin haittaakaan.

  • #16063

    Karoliina
    Osallistuja (Participant)

    Hei,
    vieläkö mahtuu jonon jatkoksi?
    Olen 35-vuotias ja yritystä ollut niin kauan että en jaksa edes muistaa. Meillä lapsettomuus johtuu pääasiassa miehestä jolta ei siittiöitä löydy juurikaan ja ne jotka löytyy on pääosin epäkelpoja. Mulla “vaan” pco. Icsillä saatu 4 jonkunlaatuisia pakkaseen ja tähän kiertoon suunnitteilla taas pas.
    Ennekin siis yritetty, onkohan tämä neljäs kerta.. Nyt siis kuitenki tulossa pitkä viljely ja toiveet pelottavan korkealla.
    Eilen kävin gynellä ja näkyi 17mm johtofolli ja nyt oon ovistestejä tehnyt että jos se hymynaama tulis.
    Pitäis kai viimeistään huomenna aamulla näkyä että niitä ehtii viljellä tarpeeksi, onko pitkästä viljelystä muilla kokemuksia? Mulle uusi juttu niin kiinnostaa tietää miten muilla menny?

  • #16065

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Täällähän on keskustelu vilkastunut, kesätauot lusittu ja hoidot jatkuu. Toivottavasti kaikki ehtivät ottaa happea ja kerätä voimia uusiin haasteisiin ☺

    Harmailija ja Aniara, mulla on kaapissa säiliössä kastemekko, jossa itseni lisäksi on kastettu sisarukseni, ja serkkuni. Kai se mulle on työnnetty jemmaan aikoinaan, koska oon meistä se vanhin. No nyt 5 vuoden (eli yrityshistoriamme) aikana mekkoa on tarvinnut muut kastaessaan lapsiaan, ja aina se on palautettu mulle takaisin. Arrrgh, taitaa vaan tuoda mulle huonoa onnea tuolla kaapissa roikkuessa!

    Tiuhti, meillä julkisella ollut aina tiistaina punktio ja torstaina siirto. 2 ivf tähän mennessä tehty.
    Binkku ja Ämmä, tsemppiä teidän vaiheisiin!

    Tuolla aikaisemmassa ketjussa oli ovistesteistäkin keskustelua. Meillä pas:ssa hoitaja kehotti käyttämään clearblue digitestejä, niin ei jää oman tulkinnan varaan. Vaikka ne aika arvokkaita onkin, niin itse ainakin koin ne helpommaksi.

    Mulla alkoi lauantaina, kp23, suprecurin sumuttelu. Loppukuusta sitten 0-ultra. Aivan jäätävä turvotus, kun menkkojenki pitäis lähipäivinä alkaa. Niinku ois ilmapallon niellyt..

  • #16066

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Hei kaikille! Mahtuukohan tänne rinkiin ihan uusi tyyppi kuka ei ole koskaan aiemmin kirjoitellut tästä aiheesta minnekään :). Nyt ns. viimeisiä viedään eli ollaan ivf hoidoissa ja tuntuu, että jos tätä kautta saisi edes jotain kokemuksia/vinkkejä mitä tahansa mistä voisi olla apua, niin enemmän kuin mielelläni otan ne vastaan. Koska näiden hoitojen jälkeen taitaa olla peli pelattu.

    Itse olen 41v. ja mieheni 42v. Tavattiin toisemme vasta vanhemmalla iällä ja yritys alkoi 2014. Mitään vikaa ei ole kummastakaan löytynyt. Epäilen itselläni olevan endoa, koska kummat alavatsan polttelut alkavat aina heti ovulaatio jälkeen. Lääkärit eivät oikein ota tähän kantaa eikä ultrassakaan ole koskaan näkynyt mitään.

    Yksi luomuraskaus alkoi loppuvuodesta 2015, mutta meni kesken spontaanisti viikoilla 6+4. Mitään kiinnittymisen yritystäkään ei ole sen koommin tainnut olla. Kiertokin on lyhentynyt n.26 päivään ja alkaa useimmiten pienellä tuhrulla eli keltarauhashormonia ilmeisesti liian vähän. AMH arvo oli vain 0,7 eli kertoo sekin jo osaltaan jotain.

    Toukokuussa tehtiin 1. ivf blastokystillä ja viime viikolla siirrettiin siitä pakkaseen jäänyt myöskin blasto. No, eipä ole ollenkaan sellainen olo, että olisi tärpännyt.

    Ymmärsin, että ikäisekseni oli mielettömän hyvä tulos, kun kaikki 7 kerättyä munasolua hedelmöittyivät normaalisti ja pakkaseenkin tosiaan jäi tuo yksi. No, eipä se paljoa lohduta, jos tulosta ei tule.

    Ainakin näillä näkymin olisimme valmiita vielä toiseen kierrokseen, mutta luulen, että se on sitten siinä, koska kulut yksityisellä on tietenkin valtavat.

    Onko täällä palstalla muita näin “vanhoja”? Surettaa kovasti, jos nyt käy niin, että ns. juna meni jo. 🙁 Onkohan nämä hoidot jo ihan rahan hukkaa?

    Kovasti tsemppiä ja jaksamista kaikille teille!

    • tätä vastausta muokkasi 2 kuukautta sitten  Sunflower.
  • #16068

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower, täällä toinen vanha, samoin miehen vasta 3v. sitten löytänyt. Meillä jo 4. Ivf menossa, yhdestä siirrosta raskaus ja keskenmeno.

    Kyllä tuo saldo on hyvä meidän iässä ja että blastoksi asti mennyt!!!

    Meillä päädytään nyt kuitenkin kauhupäivien jälkeen siirtämään 1päivän jäljessä tulevat alkiot, hidastuneet ja tuskin onnistuu, mutta muutakaan ei ole.

    Missä olette hoidoissa?

    • #16069

      Sunflower
      Osallistuja (Participant)

      Hei, kiva kuulla, että täällä pyörii muitakin iäkkäämpiä :). Olemme hoidoissa Felicitaksessa. Kovasti olen tässä vuosien varrella aiheeseen tutustunut ja ymmärtänyt, että jos pitkä viljely on mahdollinen, niin onnistumis% on 40-kymppisilläkin 25-30% luokkaa, kun lyhyessa viljelyssä n.15%. Eli blastoilla mennään jatkossakin, jos se vaan on mahdollista. Peukut pystyssä teille joka tapauksessa, vaikka nyt alkiot jäljessä olisivatkin! Onhan niitäkin tarinoita kuullut, että sellaisilla on tärpännyt mitä lääkärikin on etukäteen epäillyt.. On tämä kyllä hermoja raastavaa ja samalla jotenkin niin raakaa touhua.

  • #16071

    Karoliina
    Osallistuja (Participant)

    Voi apua..
    Meniköhän tämä kierto nyt hukkaan tämän PAS suunnitelman osalta.. Aamulla ei ollut hymynaamaa mutta töistä tullessa oli ja klinikka oli jo kiinni. Eli ehtiikö tässä nyt perjantaihin mennessä sulattaa ja viljellä tarpeeksi pitkään..? Aikeissa tosiaan tuo pitkä viljely mutta ehtiikö jos huomenna soitan aamulla? Vai onko liian myöhäistä jo? Onko kellään kokemuksia pakastealkion siirrosta ja pitkästä viljelystä?
    Anteeksi nyt omanapaisuus mutta iski paniikki että menikö tämä meidän yritys reisille ennen kuin pääs edes kunnolla yrittään

    • #16072

      Sunflower
      Osallistuja (Participant)

      Moi Karoliina! Minulle siirrettiin viime pe PAS blastokysti. Sain ohjeeksi varata ajan 6.päivä hymynaaman jälkeen. Eli tapauksessani hymynaaman sain testiin edellisenä la. Riippuu nyt varmastikin siitä, että monennen päivän alkio sinulle on suunnitelmissa siirtää 😊. Toivottavasti tämä auttoi tekemään laskelmia.

  • #16075

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Liitympä minäkin tähän ryhmään vaikka en ole paljon kirjoitellut. Ikä on jo 35 huonommalla puolella ja yritystä takana 3 vuotta ja varsinaisissa hoidoissa olemme olleet vuoden verran. Lapsettomuuden syy on miehessä ja pitkään luulimme, että omilla soluilla ei voida ikinä lasta saada. Monen mutkan kautta nyt kuitenkin jo toinen ICSI hoitokierros menossa. Ensimmäisesta saatiin kaksi alkiota jotka molemmat siirrettin 2 päivän ikäisinä. Sekä tuoresiirrosta, että PAS:sta negatiivinen tulos. Toisella hoitokierroksella saimme 7 alkiota joista kaikia viljetiin pidempään ja 5 selvisi blasto vaiheeseen. Sekä tuoresiirrosta ja kahdesta PAS:sta nega ja yksi alkio kuoli sulatuksessa. Nyt viimeinen alkio siirreettiin viime perjantaina. Odotukset eivät ole kuitenkaan kovin korkealla, sillä viisi siirtoa jo takana, enkä edes haamua ole saanut tikkuun. Minulla kaikki pitäisi olla kunnossa. Kilpirauhas lääkitys aloitettiin alkuvuodesta, vaikka arvot ovatkin vielä viitearvojen sisällä. Sunflowerin kanssa taidetaan mennä siis samoilla *piinapäivillä*. Milloin sinulle annettiin lupa testata? Itse olen julkisella puoella ja tällä kertaa ohje oli se perinteinen kaksi viikkoa. Mutta edellisessä blasto siirrossa lääkäri sanoi että plussa näkysi jo 10 päivän kohdalla kun kyseessä on blasto ja sen pitäisi kiinnittyä heti siirron jälkeen. Mieli on tällä hetkellä melko matalalla, tuntuu jotenkin niin surulliselta että kun kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti saimme kun saimmekin alkioita omilla soluilla ja pitkä viljely onnistui hienosti, niin sen jälkeen suurin ongelma onkin kiinnittyminen. Tokihan ymmärrän että alkioissakin voi olla jotain vikaa, mutta itse mietin että mistä johtuu että kiinnyttymistä ei tapahdu. PAS siirtoja on tehty sekä luonnolliseen että lääkkeelliseen kiertoon. No, eipä tässä oikein auta muuta kuin toivoa parasta ja lisäksi toivon teille jokaiselle sydämmeni pohjasta niitä hyviä uutisia. Toivosiin niin että jokainen tämän tien läpikäynyt, saisi jossain vaiheessa sen onnellisen lopun.
    Karoliina: Kannattaa soittaa klinikalle huomenna. Plasto vaiheessa tosiaa siirto oli minullakin 6 päivänä ovulaatio plussasta, joten voi hyvin olla mahdollista, että siirtoon vielä päästään.

    • #16076

      Sunflower
      Osallistuja (Participant)

      Hei, minulla testipäivä on ensi ti eli 11. päivä siirrosta. Kiertoni on ollut sen verran lyhyt, että eiköhän vuoto ala viikonlopun aikana, jos ei ole tärpännyt. Olen myös pohdiskellut tuota kiinnittymisasiaa eikä siihen kai itse voi mitenkään vaikuttaa. Useammalta lääkäriltä olen siitä kysynyt ja kaikilla on ollut aika lailla sama vastaus, että sitten alkiossa on ollut jotain vikaa. He pystyvät silmämääräisesti katsomaan, että se näyttää hyvältä, mutta kromosomitasolle eivät pääse. Alan kirjallisuus kertoo myös, että kohdussa on oltava olosuhteet just eikä melkein, jotta kiinnittyminen on mahdollista. Lääkityksellä saadaan muokattua mahdollisimman optimitilanne, mutta kun ei niin ei :(. Voimia ja tsempit Mila!

  • #16077

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Sunflower vastauksesta. Minullakin kierto on suhteellisen lyhyt. 26-28 päivää. Luget ovat kuitenkin siirtäneet vuodon alkamista hoitokuukausina yleensä muutamalla päivällä. Näinhän se taitaa olla, ettei tuohon kiinnittymisen voi itse paljon vaikuttaa. Taas siirron yhteydessä kyselin lääkäriltä, että onko kaikki liikunta sallittua. Liikunta on minulle henkireikä, ja vaikka tiedän että siirron jälkeen voi elää ihan normaalisti, niin jotenkin mietin kuitenkin, että voisiko se treenaaminen sittenkin haitata sitä kiinnittymistä. Hölmöä.
    Oliko sinulla kiinnittymisen avuksi kirjoitettu gonapeptyl pistos. Minulla se oli ja pistin sen viime lauantaina. Se kai käsittääkseni voi vaikuttaa testituloksen 10 päivän ajan, joten ehkä sen vuoksi minulla tuo testipäivä on myöhemmin. Noh, vuoto alkaa joka tapauksessa minullakin viimeistään alkuviikosta jos onnistumista ei tapahdu, joten ei tässä enää kovin monta päivää tarvitse odotella. Tsemppiä myös sinulle. 😊

  • #16078

    Harmailija
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos kaikille tsempeistä! ❤️ Ollaan parhaillaan lomalla ulkomailla, joka hieman helpottaa pohdintaa, joka päivä tulevat hoidot ovat kuitenkin mielessä. Rannalla on ollut aikaa myös lukea teidän ja muiden tarinoita täältä foorumeilta. Paljon on kyllä erilaisia kokemuksia, mutta silti samanlaisia tunteita.. 🙂 Kaipa me osallistutaan sitten lokakuussa hoitoon, kuten suosittelitte. 🙂 Meillä on käsitykseni mukaan tulossa tuo pitkä kaava, kun tarkemmin asiaan perehdyin. Lääkäri määräsi lääkkeet jo viime käynnillä ja ovat vaan reseptillä odottelemassa hakua. Voidaan toki kysyä, josko määräisivät lääkkeet seuraavaan mahdolliseen hoitokertaan.. kerron sitten kuinka kävi! 🙂 Kaiketi tuo munasolujen keräys ja siihen liittyvät lääkkeet ja käynnit ovat se kallein osuus ja sitten taas jos niistä saadaan alkuja pakasteeseen, ei sieltä siirtäminen ole enää niin hintavaa vai..?

    Täällä lähdetään nyt auringon pariin! Voimia ja tsemppihaleja teille kaikille! ❤️

  • #16079

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Heips! Taustalta seurannut kirjoittelua ja rohkenen nyt itsekkin kirjoittelemaan…
    Selittämätön lapsettomuus, minä 38v ja mies 40v. Yritystä 4vuotta takana. Nyt edessä ensimäinen IVF pitkällä kaavalla kunnallisessa…
    Synarela sumutteita takana ja tänään alkaa Puregonin pistäminen, “hieman” jännittää miten pistäminen sujuu…ja miten Puregon toimii minulla..
    Punktio suunniteltu viikolle 35. Punktio jännittää jo nyt, mulla vasen munasarja kuulemma jossain hankalassa paikassa ja tietenkin olen googlettanut ja mennyt lukemaan kuinka kivuliasta ja hankalaa punktio on ollut 😂
    Tsemppiä kaikille ❤

  • #16082

    Karoliina
    Osallistuja (Participant)

    Kiitoksia kaikille vastauksista. Soitin aamulla ja Passiin olisi maanantaina iltapäivällä aika. Aikoivat soittaa maanantaina aamulla jos ei ole vielä blastovaiheessa. Silloin olisi siis 5.päivä ovulaatioplussasta, toivottavasti sen pystyy maanantaina tekemään kun sain haettua sen vapaaksi töistä niin ei mene hukkaan.
    Harmailija: Oikeassa olet että pakkasesta siirtäminen on paljon halvempaa. Ja jos lääkekatto on täynnä niin samaan katastrofiinhan ne menee.. Ainakin näin miehelle olen perustellut tätä järjetöntä rahanmenoa..

  • #16083

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Mila, jep minulla ollut gonapeptyl sekä tuoresiirrossa että nyt passissa. Ei ollut puhetta, että näkyisi ns.vääränä plussana testissä. Hyvä tietää tämä mahdollisuus, jos uskaltaudun testailemaan jo nyt viikonloppuna kotona :D.

    Kaksin, tsemppiä ekaan hoitoon! Kokemuksia on varmaan niin monta kuin meitä hoidettaviakin :). Mutta itselläni kaikki meni kuin oppikirjasta paitsi lopputulos.. Ihmettelin oikein, kun mitään kipuja ei ollut missään vaiheessa. Munikset kasvoi hyvin ja munasarjat toipui hyvin + itse punktio ei tuntunut yhtään miltään eikä tarvinnut pitää yhtään saikkupäivääkään keräyspäivää lukuunottamatta. Eli sikäli lähden levollisin mielin seuraavaan yritykseen, jos nyt tämä pas ei tärppää.

  • #16086

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Sunflover: OK, samantyylisellä hoitokaavalla mennään ja toivotaan parasta molemmille. 🙂
    Kaksin: Minullakin on toinen munasarja hankalassa paikassa. Kaksi punktiota on tehty ja kyllähän se varsin epämiellyttvää kohdallani oli, mutta onneksi ei kestä kovinkaan kauan. Ensimmäisellä kerralla en ottanut rauhoittavia, toisella kaikki mömmöt mitä tarjottiin. 😀 Itse olin myös melko kipeä ja sain viikon sairaslomaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaisella punktio on erilainen. Kuten Sunflower sanoi, hän voi oikein hyvin punktion jälkeen. Muuten hoidot sujuivat piikitysten ym. osalta ilman ihmeempiä oireita.

  • #16087

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Minullakin toinen munasarja hankalassa paikassa.
    Punktiokokemukset vaihtelevia, pari ihan helppoa, pari ärsyttävämpää toisella puolella, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä kuitenkaan, aika lyhyt aikahan se on. 3 kertaa toipunut ihan hyvin, viimeksi olin erittäin kipeä ja tuli vähän hyperstimulaatiota. Nytkin kuulemma, mutta ei silti ole sillä lailla paha, kuin viimeksi.

    Mikähän se testipäivä oikeastaan blaston siirron jälkeen olikaan? Sellainen olo, että ei tästä mitään lähtenyt.

  • #16090

    yöutu
    Osallistuja (Participant)

    Tullu sen verran paljon tekstiä etten oikein muista erikseen kelle mitäkin piti kommentoida…

    Mun tietääkseni gonapeptyl ei kyllä näy mitenkään r-testeissä (itellä ainakaan), mutta ovistestissä näkyy pari päivää. Toki jos pregnyliä käytetään kiinnittymisen tukena niin näkyy kun on hcg:tä.
    Sunflower, täällä kans vähän vanhempi, täytän 40 nyt syksyn aikana.
    7 solusta 2 blastoo on todella hyvä tulos tällä ikää, saati vielä vanhemmalla! Mulla jo nuorempanakin keskimäärin 10 alkiosta on tullu 1-3 blastoo ja niissäkin vaan ehkä 1 parempi.. ja loput rupuja.
    Mulla kaikki (5 ja 6pv) blastot on siirretty 6pv o-plussasta ja testi ollu molemmilla 10pv siirrosta.
    Pas:eissa julkisella puolen on varmaan lääkkeet se suurin kuluerä, kun ainakaan lugeistä ja gonapeptylistä ei saa kelakorvauksia eli ei mee kattoonkaan. Yksityisellä pas:ikin maksaa helposti yli 1000e.

    ).( Tänään 2. uä eikä tilanne oo juurikaan parantunu viime kerrasta, että määrällä ei pääse ainakaan hurraan, eikä dhea, lisäravinteet ym. näytä ainakaan siihen auttaneen mitenkään. Tiistaina sitten 6. punktio ja blaston siirto mahdollisesti maanantaina jos on enää mitään siirrettävää.

  • #16092

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Puregonin piikitys on lähtenyt hyvin käyntiin, turhaan tuskailin 😊
    Synarela suihke vähennettiin 1suihke aamulla ja illalla, vois myös nää hikoilut loppua!
    Puregonia pistän 250IU (hirvee määrä) ja tiistaina ensimäinen kontrolli ultra.
    Mietityttää vaan, että pientä vuotoa on edelleen (pyyhkiessä tulee vähän)…lääkäri kyllä tokas että joillain vuoto pitenee..
    Lääkekattokin tuli täyteen, eilen kahmisin apteekista perusvoiteita hyvin edullisesti, mieskin totesi että tälläisestä shoppailusta hänkin tykkää 😂

    • tätä vastausta muokkasi 2 kuukautta sitten  @kaksin.
  • #16094

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Täällä on ollut tänään huono päivä.😢 Yöllä oli alkanut tuhruvuoto, joten tämä kierros oli tässä. Kuudes siirto ilman mitään tulosta. Tuntuuhan tämä aika epätoivoiselta. Yksi kierros julkisella jäljellä. Sen jäljeen pitää miettiä jatketaanko. Nyt yritän keskittyä erääseen toiseen projektiin jota olen siirtänyt nyt pari vuotta vauvahaaveiden takia. Jos meille suotaisiin se, että seuraavassa kierrossa tulisi onnistuminen, menisi tuo toinen projekti uusiin puihin mutta sehän olisi todella pieni hinta. Mutta ehkä nyt on aika ottaa se pause nappula pois päältä elämässä ja yrittää elää tässä hetkessä ja nauttia niistä asioista mistä voi. 😞

  • #16095

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Tosi ikävä juttu, Mila 🙁 Olen todella pahoillani puolestasi.

    Kuulostaa hyvältä, että toteutat nyt sen toisen jutun jos siitä saisi iloa. Olen itsekin ottanut enemmän sen linjan, että suunnittelen elämääni sillä mentaliteetilla, ettei lasta ole tulossa. Ehtii ne asiat sitten sumplia jos ihme tapahtuu. Mielestäni kaikkein rankinta hoidoissa on juuri tuo “elämä pausella” -eläminen.

    Aniara

  • #16096

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Mila, olipa kurjia uutisia 😢. Täällä edelleen täysin normaali olo ilman mitään turvotuksia tai tuntemuksia paitsi tuttu alavatsan juilinta. Testipäivä on ti (Ämmä, 11.päivä blaston siirron jälkeen!), mutta ajattelin tänään tai hu jo tikkutestin tehdä. Se on se rankin vaihe kyllä. Järki sanoo, ettei ole onnistunut, mutta viimeiseen asti toivo elää 😞.

    Tuo pausella eläminen on niin tuttu tunne. Kavereiden kanssa justiinsa juttelin, että vuoden loppuun mennessä nämä hoidot on meidän kohdalla ohi ja jos lopputulos on huono, niin pitää alkaa toteuttaa asioita mitä on ollut suunnitelmissa. Olen mm. opiskelua miettinyt. Elämän on jatkuttava.

    Kaksin, kiinnostuin nyt tuosta apteekissa shoppailusta 😄. Tyhmä kysymys, mutta tarviiko noihin perusvoiteisiin siis olla resepti, että saa sillä 2,50€ kpl?

    Hyviä vointeja kaikille!

  • #16097

    Karoliina
    Osallistuja (Participant)

    Olen pahoillani puolestasi Mila
    Tuntuu,että se pettymys on aina niin suuri ettei siihen löydy lohduttavia sanoja.Itse olen jo kahdesti päättänyt etten enää lähde hoitoihin kun pettymys
    on aina niin musertava. Mutta jotenkin sitä itsensä on kasannut.
    Miten Sunflower oletko jo tehnyt testiä??

    Kovasti nyt pohdin huomisaamua.. Onko se kuitenkin liian pian jos muilla on ollu blaston siirto 6. päivä plussasta..
    Mulla siis ovis ke ja siirto suunniteilla huomenna iltapäivästä.. Sulamaan otettu perjantaina, voiko siellä edes olla valmista??

    • tätä vastausta muokkasi 2 kuukautta sitten  Karoliina.
    • tätä vastausta muokkasi 2 kuukautta sitten  Karoliina.
  • #16100

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    Täällä on keskustelu vilkastunut. Tervetuloa uusille! 🙂

    Itse en taas ole päässyt kirjautumaan muutamaan päivään. Tai kirjaudun, mutta kun yritän kirjoittaa tänne, heittää minut ulos. Onko kellään muulla samaa ongelmaa?

    Olen pahoillani, Mila. Voimia<3

    Täällä myös aika kurja olo. Minulla nyt pp10 ja menin testaamaan aamulla (tiedän, liian aikaisin, mutta en malttanut odottaa) negan. Eilen alkoi menkkakivut, niin halusin varmuuden asiaan. No, voisihan tuo hyvällä tuurilla vielä tuosta muuttua, sillä oikea testipäivä vasta keskiviikkona (pp14). Mutta en oikein usko. Välillä olen löytänyt itsestäni suurta toiveikkuutta, mutta juuri nyt se on tipotiessään. Ollaan kuitenkin nähty nämä hoidot jo niin monta kertaa. Alkuun ajattelin, että ongelma kiinnittymisessä, mutta nykyään tiedän, että kyllä se vika on niissä alkioissa.

    Meille siis siirrettiin to 10.8 kolmipäiväinen alkio. (Meidän seitsemäs siirretty alkiomme.) Nyt olen lukenut kaikki mahdolliset keskustelut netistä niistä tarinoista, joissa pp10 ollut nega ja muuttunut sitten parin päivän päästä plussaksi. En muista, että olisin vuoteen sortunut lukemaan kaiken maailman tarinoita. Olin itseasiassa viime talvena lähes sinut asian kanssa, että adoptoisimme. No, sitten tuli raskaus ja varhainen keskenmeno ja nyt… Olen aivan hermorauniona tämän asian kanssa. No, onhan meillä pakkasessa kolme alkiota, joten toivoa vielä pitäisi olla. Ja minun pitäisi nyt oikeasti olla pakkaamassa muuttoa varten.

    Minä olen myös ollut “pausella” monta vuotta. Jättänyt opiskeluhaaveet ja elänyt tälle asialle. On aika karua, kun tajuaa, että lähes viiden vuoden aikana olisin jo ehtinyt valmistua, jos kouluun olisin ylipäätään päässyt. Alkuun en myöskään halunnut ostaa asuntoa, kun en halunnut lapsettomana muuttaa asumaan mihinkään lapsiperhealueelle saati kestää niitä vihjailuja isompaan asuntoon muuttamisesta. Vuosi sitten kuitenkin päätimme, että pakko tehdä päätös sen asian kanssa. Nyt muutamme kerrostalokolmioon. Pari vihjailua on tullut ylimääräisestä huoneesta. Emme siis ole kovinkaan monelle kertoneet tilanteestamme. Minun perheeni ja pari ystävää tietävät. Mies ei ole halunnut puhua kenellekään. Se on myös asia, joka häiritsee minua. Minusta meidän pitäisi ehkä alkaa pikku hiljaa tulla kaapista tämän asian kanssa. Tuntuu hullulta elää tällaista kulissielämää vuodesta toiseen. Olen oppinut valehtelemaan jo liiankin hyvin. On tämä rankkaa niin monella tasolla, että ihme, kun pysymme järjissämme!

    Voimia meille kaikille. <3 Toivotaan, että syksy tuo mukanaan plussatuulet.

  • #16101

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Kylläpäs nyt sivusto temppuilee…
    Joo sunflower kaikki jotka on peruskorvauksen piirissä ja reseptillä tietty, niin lääkekaton ylityttyä lääke/rasva on se 2,50€. Mä pyysin työterveyslääkärin kirjoittamaan “kaikkea mahdollista” reseptille niin saa sit tämän vuoden haeskella rasvoja yms. tarpeellista edullisesti.

  • #16102

    Dina
    Osallistuja (Participant)

    Hei Sunflower, Ämmä, yöutu ja tietysti kaikki muutkin

    Oon teitä jo jonkun aikaa seuraillut ja päätin tulla mukaan kun Sunflower kyseli iäkkäämpien perään 😉
    Mulla kanssa 40 tulee täyteen vielä tänä vuonna ja sekin tuntuu osaltaan vaikuttavan siihen, että kyseenalaistaa aika ajoin lähes kaiken 🙂 Eli aikamoista vuoristorataa myös täällä ollut näiden fiilisten suhteen.
    Takana on kolme inseminaatiota ja yksi ivf. Toisen ivf-kierroksen pistokset aloitin juuri. Olen yksin liikenteessä, joten aika paljon oman pään sisällä tätä on tullut pyöritettyä. Sen takia on helpottavaa nähdä, että samanlaisten ajatusten parissa itse kukin meistä liikkuu. Vaikka tietysti olisi parempi, ettei kenenkään näitä tarvisi miettiä.
    Mutta voimia syksyyn siskot! Kyllä me tästä jotenkin selvitään..

  • #16103

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Dina, kiva, kun tulit.

    Pakko sanoa, että ihan sellainen olo, että ei varmasti tärpännyt. Monesko päivä siirrosta teillä testipäivä?

  • #16105

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Huomenta kaikille, täällä testasin niin tyylipuhtaan negan kuin olla ja voi. Jomottelu alavatsassa lisääntyi koko ajan viikonlopun aikana, niin empä muuta odottanutkaan. Hu pitäisi mennä vielä verikokeeseen. Sitä täällä mietin, että miksi pitäisi laittaa siihenkin rahaa ja vääntää veistä haavassa.. Mutta kai ne arvot on tärkeitä kuitenkin. Näin olen ymmärtänyt.

    Karoliina, onnea siirtoon! Varmasti lääkärisi ovat laskeneet oikein siirtopäiväsi. Hoitopaikassasi vaan taitaa olla vähän erilainen käytäntö kuin esim. meillä. Minun blastoni otettiin sulamaan siirtopäivän aamuna.

    Binkku, minäkin sorruin tällä kertaa lukemaan nettikeskusteluja aheesta kuinka porukka onkin plussannut, vaikka ei ole ollut muita oireita kuin menkkakivut.. Sitä jotenkin haluaa itselleen edes hetkellisesti toiveikkaan olon. Toit esiin tuon kulissin ja valehtelun. Me olemme päässeet sikäli helpommalla, kun on jo tässä iässä, niin suurin osa vain olettaa, ettemme halua lapsia. Muutama työkaveri on kyllä kysynyt asiasta suoraan, ja olen kuitannut asian heittämällä kepeästi, ettei lapset ole oikein meidän juttu. Ja sisimmässäni olen meinannut hajota siihen paikkaan :(. Kyllä se niin on, että jos tästä järjissään selviää, niin on aika lailla taas vahvempi ihminen. Ja jos parisuhde tästä selviää, niin haluan ainakin uskoa, että se entisestään vain vahvistuu.

    Kiva Dina, kun tulit mukaan! Kerrompa vielä teille, että yksi tuttuni 42v. juuri synnytti hoitojen tuloksena terveen pojan. Eli kyllä se kuulkaa on mahdollista, vaikka kuinka epätoivoiselta välillä tuntuu.

  • #16106

    Karoliina
    Osallistuja (Participant)

    Kiitoksia onnentoivotuksista mutta ei tullutkaan siirtoa. Kaikki kuukahtaneet viikonlopun aikana niin ei ole mitään siirrettävää.. Pakkanen tyhjä. Minun takki on tyhjä ja mieli turta. Taas kaikki aivan turhaa. Ei tähän koskaan totu. Positiivisesta asenteesta ei ole ollut hyötyä, ei vitamiineista, ei luontaistuotteista, ei pitkästä viljelystä, ei lääkkeiden vaihdoista.

    Rahaa palanut liikaa tähän siirtoon jota ei edes tullut. Lääkkeet, ultra yksityisellä lääkärillä, palkaton päivä töistä, turhan viljelyn maksaminen jne. Ja ei taaskaan pääse edes yrittään. Kuinkahan mones kerta jo. Yksityisellä puolella ollaan ja ei ole halpaa lystiä. Vaikka ei tämä lystiä ole muutenkaan. Ja mies lupasi että katotaan vielä kerta.Sitten käy näin. En jaksais ajatella aina positiivisesti ja en tästä mitää positiivista löydä.

    Pahoittelut negasta Sunflower Feel you

  • #16107

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Voi kun täällä on nyt monella ollut kurjia päiviä, olen niin pahoillani! Helpointa olisi, kun joku kertoisi miten käy mutta jatkuva epävarmuudessa eläminen on niin raastavaa. Ja se pieni toivonkipinä joka aina nostaa päätään ja sitten liian usein se tukahdutetaan, kun asiat ei mene niinkuin pitäisi. Yhtä tunteiden vuoristorataa!

    Minulla oli tänään se ensimmäisen IVF hoidon ensimmäinen ultra. Molemmin puolin 7 follikkelia kasvanut eli yhteensä 14. Olin niin huojentunut tästä tiedosta, pelkäsin hyperstimulaatiota. Perjantaina punktio ja maanantaina siirto. Eli toistaiseksi edetään suunnitelmien mukaan. Samalla Lääkäri kiinnitti huomiota kaulallani olevaan turvotukseen, jota itse en ole huomannut. Ja niinhän siinä kävi, että kilpirauhasessa on melko kookas patti, jota nyt sitten lähdetään tutkimaan. Kyllä tämä hieman himmensi tuon ultran hyvien tulosten uutisia!
    Mutta elämä antaa ja elämä ottaa. Kirjaimellisesti.
    Tsemppiä kaikille!

  • #16108

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Voi, kuinka ikävä uutinen Karoliina . Kun sanotaan, että kaikella on tarkoituksensa, niin tähän touhuun en kyllä sitä keksi. Tämä on kuin suurimman luokan ihmiskoe. Kuinka paljon sitä kestää :(. Ja Tiuhti , toivotaan parasta patin suhteen ja onnea tulevaan hoitoon! Itse taidan varailla ajan lääkäriltäni ja aloitetaan näillä näkymin uusi yritys heti tähän seuraavaan kiertoon. Kun ei muukaan auta.

  • #16110

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Täällä myös yksi ensimmäistä kertaa palstalle kirjoittava.Kiitos rohkeista kertomuksista ja toivottavasti syksy tuo tullessaan paljon positiivisia tuloksia.

    Itse tässä mietin, että onko kokemusta orgalutrin käytöstä? Menossa lyhyt kaava (takana monta ivf hoitoa ja yksi km 2016), nyt yksityisellä ensimmäistä kertaa ja menopurin kanssa menossa tuo orgalutrin. En tiedä mistä tämä epäilevä mieli nosti nyt päätään, mutta ohjeessa luki, että pistos reiteen. Toimin näin ja soitan huomenna vielä lääkärille, että saan rauhan, koska miksi sitä ei pistetä mahaan…?

    Tässä koko touhussa menee puurot ja vellit niin helposti sekaisin.

    Kiitos jo etukäteen!

  • #16111

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Niin ja oli tässä mielen päällä muutakin.Ehkä sitä kaipaa niitä onnistumistarinoita, että jaksaa itse uskoa ja toivoa, että tässä näihin hoitoihin ryhtymisessä on mitään järkeä. Itselläni ikää pian 38- vuotta ja AMH melko alhainen ( 1,10) ja tänään toisessa ultrassa näkyvillä oikealla 3 vasen 1 solua, joten lääkäri sanoi, että maksimissaan viisi solua saadaan kerättyä. Taustalla kilpirauhasen vaajatoiminta, mutta arvot viitteiden sisällä. Käynyt mielessä myös lahjamunasoluhoidot, mutta korkea hinta ainakin tässä vaiheessa esteenä.
    Niin eikai tässä auta kun hoito kerrallaan ja pitää toivoa parasta, myös teille muille!

  • #16113

    yöutu
    Osallistuja (Participant)

    Kuukuu, mulla tässä (6.) hoidossa sama kaava ja lääkkeet. Oon pistäny ihan tavallisesti mahaan ja näin myös klinikalla ohjeistettiin.. empä huomannu edes lukiko ohjeessa jotain muuta 😮 en myöskään oo vetäny mäntää takaspäin koska jos sinne menis verta niin koko piikki menis haaskuun kun ei sais enää käyttää!
    Huomenna punktio ja vaikka amh on vielä suht hyvä 2.11 niin soluja ei tässä hoidossa enää oo näkyny kun oikeella 3-5 ja vasemmalla vain 1, tai ehkä 2 🙁 että hyvin samanlainen tilanne täälläkin. Keväällä vielä tuli bemfolalla ja pienemmällä annoksella 8 solua! Olikohan toi lääkevalinta sitten väärä vai mikä on.. otin sen kun lääkärin mukaan etenkin iäkkäämmillä ois menopurilla tullu parempaa laatua. No jää nähtäväks…

  • #16114

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Yöutu. No onpa meillä samanlainen tarina:-) Mulla (7) hoito nyt menossa ja kuten yllä kirjoitin ..näillä mennään.

    Tsemppiä punktioon ja muutenkin voikun sitä sanoilla osaisi välittää sen kaiken mitä sisällään tuntee.Eli onnea matkaan, kaikille!

    Niin ja jos ei sanoilla niin kuvilla on osattu kuvata aika upeasti lapsettomuuden tematiikkaa. Raisa Kyllikki Rannan ja toimittajan, jonka nimeä en nyt muista teos ” ODOTUS”. Se on aika koskettava.

  • #16115

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Joo mahaan nuo pistokset.

  • #16116

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Niin ja tajusin myös ensimmäistä kertaa näitten palstojen voiman. Aikaisemmin olen vähän naureskellut Vauva.fi sivuja yms, mutta nyt kun itse jakaa yhden tosi ison osaa elämästään niin onhan se aika tärkeä juttu, että muut saman kokeneet pystyy auttamaan.

    Sitä kun puhuu ystäville ja perheenjäsenille niin ei ne voi tietenkään ymmärtää mitä tässä joutuu henkisesti käymään läpi. Mulla aikaisemmissa hoidoissa mieli mennyt niin mustiin,niin mustiin. Siksi nyt julkinen taho suositteli meidän siirryttyä yksityiselle puolelle lyhyttä hoitoa ettei tulisi niin paljon ei toivottuja sivuvaikutuksia. Ja ei ole kyllä tullutkaan.

    Itse kuulun siihen ihmisryhmään, joka uskoo vaihtoehtohoitoihin ja luontaistuotteisiin. Akupunktiot, vyöhyketerapiat, gelee royalit, kokeiltu. Toki myös kesäloma takana ja mieli ja keho on saanut levätä ja kerätä uusia voimia tulevaan. En halua, että tästä asiasta tulee minulle vihollinen tai että alan taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Kai ne lääkärit etiikkansakin puolesta sanovat jossakin vaiheessa, että nyt on turha enää jatkaa. Nyt ei olla vielä siinä pisteessä.

    Edelleen kaikille myötätuntoa ja voimia raskaisiin hoitoihin!

  • #16119

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Karoliina: toivottavasti patti ei ole mitään vakavaa. Joka tapauksessa hieno määrä soluja kasvamassa.

    Sunflower: pahoittelut jos nega on vielä pysynyt. Oletko testannut jo uudestaan. Itse soitin tänään klinikalle ja nyt odottelen lääkärin soittoa. Virallinen testi pitäisi vielä tehdä, mutta nyt päällä sellaiset mega kuukautiset että se on pelkkä muodollisuus.

    Tiuhti: olen niin pahoillani. Tiedän tuon epätoivon ja harmauden. Itsellä olo hieman helpottanut. Katson nyt tuon kolmannen kierroksen julkisella ja sen jälkeen mietitään mitä tehdään.kokeillaanko lahja siittiöitä vai olisiko jotain muita vaihtoehtoja meille.
    Kuukuu: voi olka että olet jo aikaisemmin kertonut, mutta olisin kysynyt kuinka monta siirtoa teille on tehty? Toivotaan että tällä kierroksella laatu korvaa määrän.

    Tsemppiä kaikille ja toivotaan että saataisiin pian tähän syksyn ketjuun plussa uutisia.

    Itse kävin myös omatoimisesti ottamassa ferritiini arvot kun kuulin että joillakin klinikoilla on annettu IV rautaa jos rautavarastot ovat alhaalla ja siitä on joissakin tapauksissa ollut apua. Julkisella tästä ei ole ollut mitään puhetta. Noh. Arvot olivat hyvät joten se ei pitäisi olla ongelma. Onko teillä muilla puhuttu rautavarastojen vaikutuksesta hoidoissa?

  • #16120

    maarilyn
    Osallistuja (Participant)

    Mä uskaltaudun kanssa tänne mukaan, kun moni muukin tuntuu olevan ensikertalaisena mukana tässä ketjussa. Olen jo aiemmin seuraillut ketjua taustalla, mutta en ole uskaltanut kirjoittaa mitään. Nyt olo on kuitenkin niin rikkinäinen, että ehkä se helpottaa, kun kirjoittaa ja toisaalta, kun huomaa miten mustaa muidenkin saman asian kanssa taistelevien arki on.

    Mä tein tänä aamuna r-testin ja tuloksena taas yksi viiva. Päivä meni töissä sinnitellen, kun ei muutakaan voi. Onneksi minulla on ihania duunikavereita, joilla osalla on ollut samoja murheita ja yksi kollega ymmärsi lohduttaa, vaikken oikein osannut omaa paskaa oloa sanoittaakaan.

    Olemme mieheni kanssa yrittäneet raskautta 7/2014–> ja viimeinen vuosi on rampattu julkisella ensin tutkimuksissa ja viime keväästä asti myös hoidoissa. Keväällä tehtiin ivf, jonka tuloksena pakkaseen meni neljä alkiota. Kesäkuussa yksi pas ja nyt toinen kaksi viikkoa sitten.

    Huomenna pitäisi taas soittaa sairaalaan. Fiilikset on ihan pohjalla ja tuntuu, ettei tästä ihminen enää risaisemmaksi mene. Tunnistan sen tunteiden mustuuden, josta useampikin kirjoitti tässä ketjussa. Toiveikkuus ja pettyminen tekevät ihan hulluksi ja olen alkanut inhota some:n lapsi-päivityksiä, joita tuntuu pukkaavan. En ole aiemmin ollut näin allapäin. Olen käynyt muutaman kerran juttelemassa terveyskeskuksella mielenterveys-sh:n kanssa, mutta ne keskustelut eivät ole oikein minusta auttaneet. “Täti”, jolle lapsettomuushoidot tuntuvat olevan aivan vieraita ei ole osannut nähdä tätä synkkyyttä ja tuntuu, että hänen kysymyksensä vievät aivan eri asioihin, kuin niihin, jotka omaa mieltä ahdistavat.

    Voimia kaikille <3

  • #16121

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Mila: tämä on nyt 7 kerta. IVF-ICSI hoidot.Pas yrityksiä muutama, mutta ei ne meidän tapauksessa ole koskaan kestänyt sulattamista. Tulin raskaaksi n.1,5- vuotta sitten, mutta sitten tuli keskenmeno viikolla 9. Onhan tää ollu aikamoista, mutta se raskaus kuitenkin alkoi ja siihen ne lääkäritkin nojautuivat kun mietimme onko tässä enään mitään järkeä.
    Alkujaan lapsettomuuden syy miehessä, mutta matkanvarrella huomattu, että eihän tää mun hedelmällisyys ole enään huipussa.
    Rauta asioista ei ole ollut puhetta, mutta eivät lääkärit kyllä ole koskaan kysyneet, että mitä syöt jne.Funktionaalisetlääkärithän sen tekisi.

    Marilyn: kaikkea hyvää ja toivottavasti kirjoittaminen vähän auttoi.Simpukan sivuilla on terapeutteja, joilla asiantuntemusta meidän asioissa.

  • #16122

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Olipa päivä… Puregonin pistämistä takana 5päivää annoksella 250IU ja tänään ultrassa VAIN yksi munarakkula molemmissa munasarjoissa 🤔 Masentavaa, todella masentavaa…
    Nyt vaihdettii lääke Menopur 300IU ja perjantaina ultraan katsomaan onko vastetta.. Kyllä vaan masensi..

  • #16123

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    Oivoi, tuntuupa täällä olevan melko synkkä tunnelma.:( Pahoja paikkoja ja vaikeita koettelemuksia yhdellä jos toisellakin. Silti olen onnellinen, että olemme täällä tukemassa toisiamme ja ennen kaikkea jakamassa tämän kaiken. Tässä jutussa kun on loppujen lopuksi aika yksin. Tai ainakaan itsellä ei ole oikein ketään, kelle voisi puhua tai joka oikeasti ymmärtäisi. Miehelle nyt tietenkin tulee vuodatettua, mutta hän on välillä vähän liiankin positiivinen ja toiveikas minun makuuni. Minä “haluaisin” enemmän rypeä itsesäälissä ja vaipua synkkyyteen.

    Tervetuloa uudet ihanat naiset!

    Maarilyn, pahoittelut negasta. 🙁 Niin tuttu tunne tuo yhden viivan näkeminen. Minulle julkisella sanottiin, ettei heillä järjestetä keskusteluapua tähän. Se on kyllä aika surullista. Että jätetään yksin asian kanssa. No, tottahan simpukkaa suosittelivat, ja tänne onneksi päädyinkin. Yksityisellä on juurikin lapsettomuuteen erikoistuneita terapeutteja. Sellaisesta voisi varmastikin olla oikeasti hyötyä, mutta en edes uskalla ajatella mitä sekin maksaisi. Toisaalta ei kai mielenterveydelle voi asettaa hintaa. Mutta kun nämä hoidot jo itsessään maksavat liikaa, niin…

    Karoliina, olen niin surullinen puolestasi. 🙁 Tuosta ei tarvitsekaan löytää mitään positiivista. Voimia.<3

    Sunflower, pahoittelut negasta. 🙁 Mikä tilanne nyt? Minä en enää sen pp10:n jälkeen ole testannut. Huomenna virallinen testipäivä pp13, silloin kai pakko taas kohdata yksi viiva. Meidän klinikalla ei täydy mennä verikokeeseen. Tosin, jos ei olisi täysin “puhdas” nega, niin kyllä haluaisin käydä tarkistamassa onko ollut jotakin yritystä. Julkisella käytiin aina verikokeessa. Mutta julkisella oli testipäiväkin mielestäni myöhemmin, n. pp15. Pieni toive yhä sisälläni kuiskii, että entä, jos… Huoh.

    Ämmä, joko sinä olet testannut? Tosiaan testipäivät vaihdelleet (pp10-16), mutta blastosta voi tehdä kai aiemmin.

    Tsemppiä Kuukuu, Yöutu, @kaksin, Dina ja Tiuhti hoitoihin!

  • #16125

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    No niin… Ei ilmestynyt viivalle paria, vaikka kuinka toivoi ja rukoili.

    Tänään voisi jäädä vaan kotiin itkemään. Vaikka tuloksen “tiesi”, niin silti tosi surullinen olo. Nyt olisi vain oikeasti ollut oikeus ja kohtuus meidän onnistua. Mutta ehkä niin ei tosiaan ole tarkoitettu.

    No, on meillä vielä kolme alkiota pakkasessa, niin ei voi heittää hanskoja tiskiin. Varmaan yksi välikierto pitää pitää?

  • #16127

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Syvissä vesissä näköjään täällä muutkin. Minulla hirveä ahdistus ja pelko lopullisesta lapsettomuudesta.

    Binkku tein testin liian aikaisin tuossa…. toissapäivänä, nega. Kysyin vielä milloin voi tehdä. Sanoivat, että herkällä voi näkyä perjantaina, mutta tiistai virallinen päivä. Eli yritän malttaa nyt pe asti, joka pp10. En usko tärppäämiseen. Ei tunnu miltään.

    Voihan olla, että menkat alkaa ennen testiä, kuten tuoresiirroissa ollut.

    Joka tapauksessa kova on ahdistus.

  • #16129

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Binkku: surullista, voi harmi.Voimia tähän hetkeen ja tulevaan!

  • #16131

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Ämmä: samoja toivotuksia sinne!

  • #16133

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Sellainen kysymys tuli mieleen niille jotka ovat hoidoissa yksityisellä puolella. Mitä yksi hoitokierros tuoresiirron kanssa noin suurinpiirtein kustantaa? Tietysti mahdolliset PAS siirrot tulee päälle ja lahja siittiöt. Juttelin lääkärin kanssa eilen ja hän uskoo että ongelma on siittiöiden laadussa. 😢 Käydään nyt vielä tuo viimeinen kierros läpi ja sitten pitää harkita lahja siittiöitä yksityisellä puolella. Toki mies joutuu vielä asiaa käsittelemään. Alussa kun nämä ongelmat meille selvisi, niin hän oli hyvinkin avoin asian suhteen. Tällä hetkellä tuntuu että asia alkaa kuitenkin vasta kunnolla realisoitumaan hänelle, siis että lahjasolut voi olla meille ainoa vaihtoehto. Ymmärrän että hänen pitää olla sinut asian kanssa jotta niihin voidaan lähteä. Silti minua ahdistaa suunnattomasti ajatus, että hän ei olisikaan siihen valmis. No ei kai tässä aita kun odottaa ja katsoa mihin hän päätyy. Tokihan tässä on vielä tuo yksi kierros. Jotenkin juuri nyt tuntuu että se in “välttämätön” asia, joka vain käytävä läpi jotta ei tarvitse myöhemmin jossitella.

  • #16134

    Harmailija
    Osallistuja (Participant)

    Voi ei! Ompa kurjia uutisia nyt kaikilla! 😢 Kiva, että mukaan on liittynyt uusia ihania naisia! Tästä kirjoittelusta ja lukemisesta olen ainakin itse saanut voimaa ja elänyt mukana toisten tunteissa ja tapahtumissa. Samankaltaisia ajatuksia ja tunteita meillä kaikilla. Välillä aivan pohjalla ja sitten taas pieni toivon kipinä saa aikaan iloisempiakin tunteita. Pelko ja epätietoisuus tulevasta on silti mukana koko ajan. Itse myös elänyt tuossa “pause” elämässä. Olen kuitenkin päättänyt, että sitä en halua tehdä enää, kaikki on järjestely kysymyksiä ja kaikki varmasti järjestyy jos meille syntyisikin vauva. Jos tästä hoitoketjusta selviää, niin selviää mistä tahansa muustakin. Olen siitä lähes aivan sata varma! 🙂 Voimia ja toivon kipinöitä teille kaikille! Toivottavasti pian saataisiin kuulla jotain iloisempiakin uutisia tässä ketjussa! ❤️

  • #16135

    yöutu
    Osallistuja (Participant)

    Hinnat varmaan vaihtelee eri klinikoilla jonkin verran mutta mulla maksoi viimeks keväällä perus ivf ja tuoresiirto lahjasiittiöineen lähes 4000e + lääkkeet. Korvauksia on huononnettu ja niitä tais tulla takasin jotain 350e. Ennen lahjasoluhoitoa pakollinen psykologikäynti + lausunto, tais olla 150e luokkaa.

    ).( Samaa rataa näkyy menevän kun ennenkin…kaikissa folleissa oli solu mutta silti niitä tuli vain 6. 1 raaka ja 1 ei hedelmöittyny. 4:ssä ei paljo karsintavaroja enää jää 🙁 lisäks oli muutamia liian pieniks <14mm jääneitä folleja, ja jos nekin ois saatu kasvuun mukaan, ois ehkä päästy lähemmäs aiempaa vakiomäärä 12:sta solua.. mutta kun ei niin ei.
    Siirtoo ei sitten todennäkösesti tuu kuitenkaan tähän kiertoon, vaikka jollain ihmeellä joku blastoks saakka jaksaiskin, koska 6 päivänen blastokin siirretään tuolla 5 pv ovulaatiosta (tai punktiosta) ja sillonhan on sitten sunnuntai eikä ketään siirtämässä. En halua mitään 3 päiväsen siirtoo perjantaina kun se on kuitenkin ihan turhaa.

    Empä tiedä enää kauanko tällästäkään on enää järkee jatkaa jos tulokset alkaa olla aina tätä luokkaa..

  • #16136

    SiniS
    Osallistuja (Participant)

    Minulle yhden IVF hoidon hinnaksi TYKSissä hoidonsuunnittelussa kerrottiin 800-900E.
    TYKSi suosii pitkää kaavaa.
    Itsellä ensimmäinen IVF/ICSI pitkällä kaavalla. Kysymyksiä kokeneille
    Miten hyvin teillä sumuttelu on toiminut? Onko ollut 1. hoitoultrassa toiminta nollilla? Miten loppu hoidossa voi olla raskaassa fyysisessä työssä kun munasarjat on suurina?

  • #16138

    Harmailija
    Osallistuja (Participant)

    SiniS me myös tyksissä hoidossa. Ekaa ivf/icsi hoitoa odottaen. Me ollaan lokakuun jonossa, jolloin hoidon olisi tarkoitus alkaa, pitkällä kaavalla myös. Tätä ennen vielä yksi inseminaatio, lääkärin mukaan tässä odotellessa.. Aiemmat hoidot olleet täysin tuloksettomia. Ja sama käsitys mulla on hoidon hinnasta, kuin sulla. Lääkkeet sen 600€ + käyntimaksut tyksissä 200-400€. Näin sanoi lääkäri meille.

    Milloin sulla alkaa tuo ivf/isci hoito? Olisin vielä kysynyt, että sanoiko lääkäri kumpaa hoitomuotoa toteuttavat? Tai onko tyksissä tässä jokin suositus? Tiedätkö? Jos itse ymmärsin oikein, niin meillä mennään kaiketi heti tuolla isci hoidolla, kun minkään näköistä tulosta ei tuo inseminaatio ole tuottanut..

    Voimia ja tsemppiä alkavaan hoitoon! Toivottavasti kaikki menee parhaimmalla mahdollisella tavalla! ❤️

  • #16139

    SiniS
    Osallistuja (Participant)

    Minä olin Elokuun jonossa eli elokuun vuodosta piti ilmoittaa TYKSiin ja sieltä antoivat ekan ultra ajan ja antoivat ohjeita. Jos sä olet lokakuun jonossa niin hoito menee joka tapauksessa jonkun verran marraskuun puolelle. Mulla syyskuussa näitä hoitoja. Hirveän tarkkan en halua kertoa päivistä.
    TYKSissä käyn myös lapsettomuuteen erikoistuneella psykologilla. Hän kertoi minulle etukäteen että TYKSissä suositaan pitkää kaavaa ja lääkäri sanoi myös sen hoidon suunnittelussa. Sillä helpompi ajoittaa hoito se on syy siihen.

  • #16140

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Voi että, tänne on tullutkin paljon päivityksiä sitten viime käynnin. Tervetuloa uusille!

    Elikkäs tirautin itkut viikonloppuna negan takia ja kävin tänään ihanan lääkärini juttusilla. Jotenkin hän sai minut taas toivoa täyteen ja hain apteekista uudet synarelat ja menopurit. Samoilla lääkkeillä mennään kuin viimeksi, kun oli niin hyvä vaste. Kaksin, minulla myös menopur annoksena 300IU. Olipas mukavaa ostaa 5€ koko satsi 😄.

    Pahoittelut myös Binkku sinne negasta. Ja muille myös kenellä ei nyt tulosta tullut! Tässä kun kännyllä yrittää tekstejä tihrustaa, niin ei oikein pääse ajantasalle missä kukin menee. Ja onnea hoitokierrokselle niille kenellä se nyt juuri on menossa. Minulla punktio 4.9 maissa, jos kaikki menee kuten suunniteltu.

  • #16142

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Hei samoissa vesissä ollaan…huomenna toka ultra ja kyllähän tää mietityttää, että mitä jos ja jos…
    Kallista on 4000e yksityisellä, lääkekatto mennyt onneksi umpeen…

    Sitä vielä haluaisin kysyä, että miten muilla on lääkärit suositellut kahden alkion siirtoa?
    Tietysti siinä kaksoisraskauden riskinsä, mutta itselläni tilanne jossa halutaan siirtää kaksi alkiota jos niin pitkälle päästään.

    Vähän olen lukenut kansainvälisiä tutkimuksia. Ei niitä paljon ole tai en ehkä ole osannut etsiä, mutta joskus jäi mieleen, että jos niukka munasolureservi voi korreloida raskaaksi tulemisen vaikeutta…no tiedä häntä…

    Silloin kun tulin raskaaksi, siirrettiin kaksi “1-luokan” alkioita joista toinen kehittyi ,mutta sitten tuli se keskenmeno.

    No niin tässä näitä omia kokemuksia, ehkä auttaa joitain, ehkä ei, mutta täältäkin niitä toivonkipinöitä ja voimia kaikille!

  • #16143

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Minäkin reipastun nyt täältä taustalta mukaan. Minä 36, mies 32. Lapsettomuutta takana 5 vuotta. Inseminaatioita 3, ilman mitään tulosta.
    Nyt matkalla kohti ensimmäistä IVF-hoitoa. Huomenna aloitan Synarelat ja jännittää ihan tolkuttomasti miten tää sujuu ja oireilut sun muut.
    Ollaan julkisella hoidossa, tän jälkeen jos ei onnistu niin mikäli on voimia niin ajatus mennä vielä yksityiselle.
    Tein paljon muutoksia elämään, aloin opiskella viime tammikuussa ja se oli paras päätös ikinä! Stressi alkaa pikkuhiljaa poistua kehosta, siihen hain myös vyöhyketerapiasta apua ja siellä käyn edelleen.
    Nyt vaan jotenkin on niin synkkä mieli, vaikka hoitoa kohden mennään. JOstain pitäisi löytyä nyt taistelutahtoa, onneksi te kanssasisaret olette olemassa!
    Tsemppiä jokaiselle , taistelutahtoa myös!

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16144

    Haamukipu
    Osallistuja (Participant)

    Minäkin kirjoittelen nyt ensimmäistä kertaa tänne.. Ajoittain käynyt lukemassa keskusteluja ja kuvaukset tunteista ja fiiliksistä monella ovat kuin itse olisin kirjoittanut.

    Taustaa hieman, olen 36 ja mies on 35. Meillä on 5-v poika, jota yritimme liki 2 vuotta. Olimme juuri saaneet tehtyä päätöksen hoitoon lähdöstä, kun raskaus alkoikin spontaanisti. 2013 syksyllä aloimme yrittämään toista lasta ja turhan toiveikkaana olin, että alkaahan se jossain vaiheessa kun ekakin alkoi. Hoitoihin hakeuduimme 2015 syksyllä. Tiedän, että olemme äärettömän onnellisia siitä, että olemme yhden lapsen saaneet. Mutta… Olen nuoresta asti haaveillut suuresta perheestä, ainakin 4 lapsesta. Tunnen välillä syyllisyyttä siitä, että yksi lapsi “ei riitä”, mutta olen myös katkera ja vihainen siitä, että miksi me emme voi itse päättää lapsimääräämme, kuten suurin osa lähipiiristämme voi. TUntuu kuin puukkoa kääntäisi, kun jotkut toteavat hymyssä suin kolmannen lapsen jälkeen, että eiköhän meidän lapsilukumme ole nyt täynnä. Minä en koskaan pysty sanomaan noin.

    Meillä vika on minussa, matala AMH (alle 1). 4 inssiä tuloksettomina 2016 ja 3/17 yksi punktio, josta yritettiin kerätä 1 munasolua, mutta eihän siellä mitään ollut. 6/17 seuraava punktio, josta saatiin 4 munasolua, 3 hedelmöittyi ja kaikkien jakaantuminen pysähtyi eli siirtoon asti ei päästy. Tuossa välissä aloitin akupunktion (onneksi ystäväni tekee sitä ja halusi auttaa meitä, niin hinta on edullisempi), syön kaikenmaailman vitamiineja yms. (täällä oli joku linkittänyt siihen englantilaiseen linkkiin) : Ubiquinolia, helokkiöljykapseleita, resveratrolia, melatoniinia, “tavallista” raskautta yrittävien vitamiinia, macaa, gojimarjojaa (+ kaikkia suomalaisia) sekä pyrin syömään myös kiinalaisen lääketieteen opein munuaisia vahvistavia ruokia (pitäisi auttaa hedelmättömyyteen). Olen siis epätoivoinen, todella…

    Meillä alkaa viimeinen julkisen puolen hoitokierros, ja koska ennuste on näin huono se on kuulemma viimeinen mitä julkinen puoli tarjoaa, saatiin kerättyä munasoluja tai ei. Syyskuussa on vielä suunnittelukäynti ja ennen sitä otetaan tarkistusverikokeita, onko jotain muuttunut ja sitten siihen viimeiseen yritykseen.. Pelottaa ihan tolkuttomasti ettei siinäkään päästä edes siirtoon asti.

  • #16145

    Haamukipu
    Osallistuja (Participant)

    Voimia kaikille hoidoissa oleville sekä erityisesti negan tehneille! Se on julmaa, miten sitä aina jaksaa edes pikkuriikkisen toivoa ja yhtä korkealta aina putoaa kun toiveet romahtaa.

    Toivottavasti tulisi myös onnistumisia! Ovat nämä niin rankkoja hoitoja henkisesti ja fyysisestikin.

  • #16146

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Kuukuu, kysyin lääkäriltäni kerran kahden alkion siirrosta ja Felicitaksessa sitä ei kuulemma tehdä. Perustelut olivat hyvät, mutta en nyt kyllä niitä näköjään enää muista 😄.

    Miten te muut muuten olette töissä selittäneet uä ym.käynnit? Itsestä alkaa tuntua, että olen jo liian monta kertaa käynyt pankissa tai vakuutusyhtiössä. Ajat tuntuvat aina olevan keskellä työpäivää.

    Entä miten teidän puolisot suhtautuu yleensäkin lapsettomuuteen? Onko heidän helppo jutella asiasta? Itse puhun lähinnä kavereideni kanssa ja mies on aika vaitonainen. Lähinnä ilmoitan hänelle aina missä mennään. Tuntuu, ettei hän koskaan oma-aloitteisesti puhu asiasta. Olen miettinyt, että käsitteleekö miehet tätä niin eri tavalla..

    Tämmösiä mielessä tänään ja mukavaa, kun taas on rohjennut mukaan uusia naamoja 😊.

  • #16147

    Harmailija
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower
    Mä oon kertonut pomolleni asiasta ja suhtautuminen oli hyvää.. ei ainakaan tarvitse keksiä syitä.. muutenkin tarpeeksi raskasta. Lisäksi “pelkäsin” sitä, että jään valheesta kiinni, kun olemme hoidossa julkisella ja koska tahansa joku voi siellä olla myös hoitamassa asioitaan.. sitten vasta olisikin selittelemistä.. muille oon tarvittaessa kertonut aina käyväni lääkärissä.

    Mieheni on vähän samanoloinen kuin omasi, jota kuvasit. Oma aloitteisesti ei kovin kysele, minä tiedotan asiat. Yritän ehkä lypsää hetken keskustelua, mutta yleensä se loppuu aika lyhyeen. 😅 On kuitenkin sanonut, että haluaa olla tässä mukana ja lopputulos on molemmilla yhtä haluttu. Luotan siis siihen. 😉 Yhdessä ollaan pääsääntöisesti oltu noilla käynneillä, vaikka se hankaluutta aiheuttaakin järjestelyiden suhteen. Joten sinällään koen, että yhdessä asiaa viedään eteenpäin. Eli luulen, että käsittelytapoja voi olla monia! Eipä oma siippani muutenkaan (poislukien autoista puhuminen) ole kovinkaan monisanainen.. 😂

  • #16148

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Tsemppiä kaikille.

    Huomenna aion testata ekan, no, tai tokan kerran. Välttämättä ei näy vielä, mutta saattaisi näkyä kuulemma. Tiistaina jos ei näy, niin sitten ei näy.

    Ei mitään oireita, tissikipukin hävisi jne…enpä usko, että ihmettä nähdään. Kun plussasin vuosi sitten, niin olin tosi väsynyt, tissit kipeenä ja etova olo…. siksi testasinkin aiemmin. Nyt ihan tavallinen olo, ei mitään.

    Kyllä niin epätoivoiset tunnelmat. Ajattelimme yrittää ehkä kerran vielä, paitsi jos lääkärin mielestä ei kannata. Sitten mietimme vakavasti lahjasolua. No, sitä mietimme tosin jo nyt.

  • #16149

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower, Harmailija. Minunkaan mies ei paljoo tunteistaan juttele. On sanonutkin että käsittelee asiat omalla tavallaan, omassa päässään. Kun sitte minä aina vollotan ja toinen joutuu lohduttamaan.
    Yleensä mies on töissä kun mulla noita uä käyntejä, mutta mulle riittää kunhan on paikalla hoitamassa oman osuutensa punktiopäivänä 😀
    Mulla on sairaalalle matkaa 100+ km/suunta, niin töissä oon vaan hyvissä ajoin ilmoittanut että on menoja ja tulen sitten ku ehdin. Mitä menoja ne on, sitä en kellekään kerro. Yleensä työpäivästä ehdin sitte puolet käydä tekemässä.

    SiniS, mulla nyt kolmas ivf meneillään pitkällä kaavalla. Sumuttelussa Suprecur. Hyvin on ekassa ultrassa ollut lepotilassa. Mulla ei mitään suuria määriä (alle 10) follikeleita ole kasvanut, joten hyvin oon töissä pystynyt olemaan. Fyysistä työtä teen itsekin. Punktion jälkeenkin vointi ollut ok, joten seuraavana päivänä oon mennyt töihin normaalisti, ottanut vaan vähän iisimmin sitten.

  • #16150

    maarilyn
    Osallistuja (Participant)

    Mä olen kertonut pomolle töissä syyn. Harmittaa vaan silti olla poissa paljon. Olen opettaja ja poissaoloja varten tarvitsee aina sijaisen. Sijaiselle pitää tehdä ohjeet ja lisäksi menettää itse palkan poissaolotunneilta. Lisäksi sairaala, jossa käymme hoidoissa, on lähes aina aikataulusta myöhässä. On todella kurjaa aina jännittää ennen lääkäriä, että kuinkahan kauan tänään menee. Pomo on onneksi ollut ymmärtäväinen, mutta itselle “säätö” aiheuttaa stressiä (jota ei tietty saisi olla, kun se haittaa raskaaksi tulemista…).

    Mä soittelin sairaalalle keskiviikkona ja he ehdottivat uutta siirtoa heti seuraavaan kiertoon. Nyt odotellaan tuskaisessa turvotuksessa ja vatsakivuissa menkkojen alkua ja sitten taas nappeja naamaan. Kesäkuussa, kun edellinen siirto tehtiin, menkat olivat todella rajut. Saa nähdä mitä nyt on luvassa.

    Mun puoliso on kyllä kanssa hiljaisempaa sorttia. On ollut mukana lähes kaikilla sairaalakeikoilla. Useammin minä puran sydäntä ja hän kuuntelee. Kaipa nämä hoidot ovat vaan naiselle kovempi paikka, kun oma kroppa on niin keskeinen osa tätä kaikkea.

    Päivän kruunuksi; hoksasin tänään, että yksi työkaveri on raskaana. On vaan kyllä synkkien vesien viikko. Huoh.

  • #16151

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Huomenna jännätään onko munarakkuloita saatu lääke vaihdolla lisää vai keskeytetäänkö hoito ja mitä sitten jatkossa 🤔
    Meillä ollaan miehen kanssa keskusteltu asiasta paljon ja jaksaa minua lohduttaa ja tsempata. Hih, ja kerran tuli myös puheeksi nää keskustelupalstat ja mies myönsi että oli ajautunut jollekkin palstalle lueskelemaan kun oli jotain asiaa hoidoista googletellut 😂
    Tsemppiä kaikille 😘

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 3 viikkoa sitten  @kaksin.
  • #16153

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Mä kerroin pomolle suoraan silloin kun olin töissä, koulussa huomattavasti helpompaa kun aikuisopiskelijoiden menoja ei kysellä.
    Töissä pomo oli ymmärtäväinen, kahden pienen lapsen äitinä.

    Meillä mies on joskus jopa rasittavuuteen asti aktiivinen tämän hoidon suhteen. Haasteita välillä lyö se, että kun itse naisena ymmärtää termistön heti mistä puhutaan, niin mun pitää sitten käydä vielä kotona sataan kertaan nää asiat läpi miehelle. Se haluaa joka ikiseen asiaan mukaan. Se puhuu paljon läheisilleen lapsettomuudesta. Mä olen tasen erilainen, puhun kyllä kavereilleni mutta vähemmän. Olen enemmän sellainen itsekseen miettijä.

    Itse koen enemmän raskaaksi sen, kun ei mies tajua <oikeaseti> miltä noi tuntuu kun olet täynnä hormooneja ja silti epäonnistuu.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16154

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Hahaa, Illacrimon mies onkin sitten ihan eri maata :D. Kiva kuulla, että siippani taitaa olla sitten ihan “normaali” mitä vertaa teidän muiden kokemuksiin. Eilen hän meinasi, että vaihdetaan hoidot muualle, kun ei ole onnistunut ja, että pitäisi olla jokin takuu näissä. Siinä sitten koitin selittää asiaa, että miksi ei nyt vaihdeta minnekään.

    Töissä en ole halunnut tästä asiasta puhua ollenkaan. Meillä on pieni tiimi ja jaetaan yleensä tosi avoimesti omia menojamme ym. Niin siksi ollut hankalaa käyntien kanssa. Pomoni ymmärtäisi varmasti, mutta en vaan halua puhua tästä. On sitten edes jokin “lapsettomuus free zone”, missä kukaan ei kysele asiasta.

    Miten Ämmän testailut? Entä auttoiko menopur Kaksin?

  • #16155

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Hei!
    Päätin kokeilla vieläkö mun tunnukset tänne toimii, kun nyt jonkinmoisen tauon jälkeen olen tänne taas palaillut lueskelemaan.

    Olemme varanneet miehen kanssa nyt ekan ajan ns. toiselle kierrokselle. Eli ensimmäisen lapsen saimme julkisen puolen hoidoilla neljännellä icsi-hoidolla talvella 2016. Noihin hoitoihin meni aikaa 1,5 vuotta ennen kuin tärppäsi. Nyt joudumme jatkamaan hoitoja yksityisellä. Jännittää kovasti ja monet asiat pyörii päässä: mitähän tästä tulee? pitäiskö vaan nauttia tästä yhdestä rakkaasta ja unohtaa muu? Toisaalta aina haaveillut kahdesta lapsesta, toisaalta miettinyt voimavarojensa rajallisuutta (hoidan lasta aika paljon yksin), toisaalta miettinyt myös ikänsä rajallisuutta (ikää nyt 36v)… Toisaalta miettii, että nyt se on taottava, kun on mahdollista, ettei sitten jää harmittamaan.

  • #16157

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Moi!
    Jotenkin kuvittelin jo kirjoittaneeni…
    Eli negaa näyttää.
    Ja koska MITÄÄN tuntemuksia ei ole, niin en usko, että se tästä mihinkään muuttuu, vaikka tänään olikin ns. “aikainen ajankohta” testata.

    Millä lailla te muut olette näitä hoitoja miettineet? Ihan hoito kerrallaan, vai oletteko pohtineet muita väyliä vanhemmuuteen tai lahjasolua? Olisin tosi kiinnostunut ajatuksistanne, toki voi perustaa toisen ketjun niille… ?

  • #16163

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower, tänään ultrassa ilmeni muutama rakkula enemmän, oikealla kolme ja vasemmalla kaksi, 9-12mm. 👍 Menopuria jatketaan ja tiistaina taas ultra.

  • #16164

    Koivunlehti
    Osallistuja (Participant)

    Hei, pitkästä aikaa. Kirjoittelinkin tonne kevät/kesäketjuun, mutta kun hoidoissa tuli taukoa suljin tämän lapsettomuusasian pois mielestä. Nyt on sit taas tosi kyseessä. Keskiviikkona mulle siirrettin pakkasesta alkio, joka lääkärin mukaan kuulemma oli hyvänlaatuinen ja muutenkin kaiken pitäisi olla kunnossa. Siirto tehtiin luonnoliseen kiertoon ja tämä oli meidän eka PAS. Aika peace of cake, kun vertaa tuohon kevään pitkällä kaavalla tehtyyn hoitoon, joka siis päättyi suureen pettymykseen. Tämä hoito oli muutenkin aika peace of cake, koska mulla on nyt tälläinen hällä-väliä-fiilis päällä. Sellainen omituisen välinpitämätön olo. Että aivan sama, kestän kaiken. Tiedän kuitenkin että sinä päivänä kun tuhrua taas jää vessapaperiin, olen menetetty.

    Tuo PAS tehtiin kp22, koska mun ovulaatioplussa oli myös myöhäinen ja sitten siihen tuli vielä viikonloppu väliin, eli vasta viidentenä päivänä siirrettiin alkio. Ymmärtääkseni tavallisesti siirto tehdään 3-4 päivää plussan jälkeen, mutta lääkärin mielestä näinkin ok. Nyt mulla on sellaista menkkamaista jomotusta, mitä en nyt kuitenkaan tällä kertaa halua analysoida. Lugeja sit tankkaan tässä seuraavat kaksi viikkoa, ja ainakin aikaisemissa tapauksissa ne ei montaakaan päivää ole menkkoja pitäneet loitolla. Että sellaista. Odottelen, niin kuin aina, ja tämän odottelunhan mä jo taidan.

    Kunpa tänne meidän ketjuun saataisiin kohta iloisia uutisia!

    Haleja.

  • #16166

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Ämmä, meillä ollaan pääasiassa keskitytty hoitoon kerrallaan. Kuitenkin oon itekseni jonkun verran miettinyt mitä sitten jos tämä viimeinen julkisen puolen ivf ei tuota tulosta. Mitään syytä tälle meidän lapsettomuudelle ei ole tiedossa. Miehen siittiöiden määrä ja liikkuvuus on saanut kehuja, ja kuitenkin on se ekassa ivf:stä alkanut raskaus (joka tosin päättyi kkm). En vaan ymmärrä mikä tässä yhtälössä mättää..

    Jotenkin mä en lämpene ajatuksille mm. lahjasoluhoidoista, adoptiosta. Mä haluan että se lapsi mikä me toivon mukaan saatais olis “meidän”. Silläkin uhalla että jäätäisiin kokonaan ilman..

    Tässä kun oli taas pitkä aika jonotella uutta hoitoa, huomasin että aina kun oviksen aikaan oli petipuuhia, mun menkat oli tosi runsaat (omassa mittakaavassan), ja tuli paljon hyytymiä. Mutta kun niitä petipuuhia ei ollut oviksen aikoihin, niin menkat on ollut ihan normaalit.
    En mitään testejäkään tehnyt kun ei ollut kuitenkaan myöhässä missään vaiheessa.
    Osaako joku kertoo mistä tämä ilmiö johtuu?!

  • #16168

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Kuulkaas, nyt kun seuraan on liittynyt lisää uusia ja uusia vanhoja (tervetuloa), niin pakkohan jo jollain on tärpätä. Ihan tilastojenkin valossa!!

    Kurjuus Ämmä, jos negaksi jää 😞. Pidetään peukkuja kuitenkin. Kuten myös Koivunlehdelle!

    Oiskohan Geisssha sattumaa tuo menkka asia mistä kirjoitit? En tiedä.. Muuten, tarinasi ja mietteesi kuulostaa aivan kuin olisin itse ne kirjoittanut. Paitsi minun keskenmenoni oli luomuplussa.

    Onko muilla ollut ongelmia synarelan kanssa? Vas.sieraimeen saan laitettua kunnon suihkauksen, mutta oikea aina tussahtaa oudosti. Äsken laitoin uuden perään, kun tuli tunne, ettei onnistunut ja ainetta valui pitkin pulloa. Onneksi huomisesta alkaen on vain yksi suihkaus kerrallaan, niin voi käyttää vaan “toista nenää”. Turhaa stressiä tuostakin nyt tullut, höh.

  • #16169

    lapsitoive
    Osallistuja (Participant)

    Hei!

    Ensimmäistä kertaa tönne foorumille tulin lueskeleen.

    Kerryyttääkö lääkkeet (esim gonal-f) lääkekattoa vaikka on erityiskorvattava lääke? Itse ymmärsin kelan sivuilta että näin ei olisi. Meille tulossa ensimmäinen ivf hoito marraskuun lopulla. Vuoden vaihde lähellä mut ei olis halua siirtää aikaa kuitenkaan.

  • #16171

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Mulla kanssa hiukka ongelmaa Synarelan kanssa, vasen sierain haasteellisempi, tuntuu että valuu hukkaan. Ootteko te saaneet siitä mitään oireita ja kuinka nopeesti? Musta tuntuu, että mä olen turvonnut kuin pullataikina heti…. aiemmin en siis ole ko. lääkettä käyttänyt. Luin, että voi aiheuttaa unettomuutta myös, kiva jos sitä tulee sillä olen muutoinkin huono nukkumaan… ja nyt pitäis levätä ja keräillä voimia.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16172

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Illacrimo, mulle Synarela aiheutti/aiheuttaa unettomuutta…nukun parin tunnin pätkissä, myöskin turvotusta ja vaaka näytti pari lisäkiloa…niin ja puhumatta niistä kuumista aalloista, hikoilin aivan törkeästi. Nyt on oireet helpottaneet kun annostus laskettu ja alkoi Puregon (myöhemmin menopur puregonin tilalle).
    Lääkkeen ottaminen sujui mutkattomasti.

  • #16173

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Mä taas nukuin ihan älyttömän hyvin viime hoitokierroksen ajan, vaikka yleensä olen aika huono nukkumaan ja heräilen herkästi. Nytkään en ole huomannut mitään sivuvaikutuksia onneksi.

  • #16174

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Ämmä ja taisi siellä olla joku toinenkin joka kirjoitti, pohti muita väyliä vanhemmuuteen.
    Itse olen valmis lahjamunasoluvaihtoehtoon jos nämä IVF-ICSI hoidot ei ala tuottaa toivottua tulosta. Adoptiolaki on tiukentunut siinä määrin, että meille se ei ole mahdollinen vaihtoehto koska mieheni on yli 50- v.

    Nyt on siis 7 hoito menossa ja tämä on eka kerta yksityisellä puolella.
    Huomenna on keräys ja ei niitä soluja hirveäsi ole (max5). Lääkäri toki sanoi, että hyvältä ne näyttää ja itselläni on ollut niin paljon parempi fiilis kun missään aikaisemmassa hoidossa. Synarela ja pitkä kaava heitti nupissa niin pahasti, että nyt lyhyellä kaavalla ei huomaa oikein mitään…

    Sitä miettii nyt, että miten sen kohdun saisi parhaaseen mahdolliseen tilaan..mutta ei kai siihen mitään poppakonstia ole…?

    Poppakonsteista tuli vielä mieleen, että kävin hierojalla ja kerroin hänelle nämä lapsettomuus asiat. Hän sanoi, että alaselän nikamat olivat minulla tukossa ja hänen mukaan se vaikuttaa hermotukseen joka on yhteydessä kohtuun.. Nyt olen pyöritellyt selkää vähän tietoisemmin ja tehnyt shindoa.
    Onko muilla vastaavia kokemuksia ns.vaihtoehtohoitojen maailmasta?

    Tsemppiä kaikille ja joo tosiaan tilastojenkin valossa kyllä niitä plussia kaivataan ja muuten.

  • #16175

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Synarelasta kokemuksia: kuumia aaltoja hikoilua, vitutusta, ei unettomuutta. Kyllä ne suihkaukset kai…aina meni sinne minne pitikin kun pää ensin alas ja sitten tovi pää takakenossa, että lääke valuu nieluun tai siltä se ainakin tuntu.

  • #16176

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Mulla myös haastetta tuonut tuo hoitojen sovittaminen työhön. Olen kaksvuorotyössä ja vuorot hyvin epäsäännöllisiä. Pomolle en uskalla puhua, koen ettei ymmärtäisi (tuntuu kovin urakeskeiseltä ihmiseltä). Tosin eihän sitä koskaan voi tietää miten toinen reagoi, mutta..

    Meidän kohdalla olen päättänyt, että kokeillaan julkisen tarjoamat hoidot ja sitten jos niikseen on niin hyväksytään, ettei meille yhteisiä lapsia ilmaannu (miehellä kaksi aikaisemmasta suhteesta.) ja minä hyväksyn elämäni lapsettomana. Adoptioon ei mieheni ole halukas ja lahjasolut tuntuu minusta tällä hetkellä kovin vieraalta ajatukselta. Tosin koskaanhan ei voi sanoa, ennenkuin tilanne on ajankohtainen.

    Mulla oli nyt tähän kiertoon Puregon, orgalutran ja lopuksi ovitrelle. Onko kellään kokemusta näiden vaikutuksesta painoon? Mulla oli perjantaina punktio ja aloin melkein itkeen, kun näin vaakan lukeman. Kun muutenkin saanut taistella painonsa kanssa ja olen hyvin saanut sen laskemaan (-25kg) niin nyt oli hetkessä tullut reilu viisi kiloa lisää. Jotekin tuli taas niin suuri itseinho. Punktion tulos tosin oli positiivinen 11 munasolua, joista toivottavasti huomenna yksi siirretään. Eli nyt vaan toivotaan parasta. Ja yritetään syödä järkevästi, josko tuo viisi kiloa vaan katoaisi 🙂

  • #16178

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Tiuhti onnea matkaan!!
    Painokamppailu täälläkin. Päätin, että vaikka kuinka negaa pukkaa, en aio masentua niin, etten jatkaisi tiputtamista.

    Minäkään en aiemmin ajatellut lahjasolua, tai ajattelimme, ettei missään nimessä. Nyt kuitenkin huomaan miettiväni asiaa jatkuvasti. On siinä pohdittavaa kyllä ja ylivyöryvä suru siitä, ettemme saisi kaikella tapaa yhteistä lasta. Hiljaa sulatellen, pitää katsoa, mihin päädymme.

  • #16179

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Mä en ole käynyt vaa`alla moneen vuoteen, mutta kyllä kiloja tuli viime hoidon aikana. Sen huomasi, kun vaatteet kiristi. Mutta kesän aikana tilanne onneksi melkein normalisoitui. Nyt taas, kun aloitti pistokset, niin ei tiukimmat farkut mene kiinni. Pitää vaan koittaa ajatella, että tämä on sen arvoista, vaikka harmittaakin. Tulipa tälleen ma aamun ratoksi heti paha mieli, kun raskaana oleva kollega kyseli ensi viikolle etäpäivämahdollisuutta neuvolan takia ja itse olen menossa sinä päivänä punktioon :(. Muutenkin töissä putkahtelee raskausuutisia koko ajan. On tosi vaikeaa kyllä onnitella, kun meinaa pillahtaa itkuun. Mutta mukavaa viikkoa kaikille!

  • #16183

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Joo mukavaa viikkoa täältä myös kaikille urheillle naisille ja miehille!
    Tulimme juuri keräyksestä ja 3 solua saaliina… Mieli maassa ja antaa sen olla. Sitä aika paljon tsemppaa ja on hyväksyttävä, että tunteet vaihtelee..
    Torstaina siirto jos kaikki menee hyvin!
    Jos tää ei nyt onnistu (7krt), niin vakavasti mietintään ja toteutukseen lahjamunasoluhoito.
    Omaa napaa täällä nyt tuijotellaan, mutta näillä mennään tää hetki.

  • #16184

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Minulla oli lyhyt hoitokaava. Menopur 300 ja orgalutran 6 pv. Ei näytä tuo Menopurin nosto vaikuttavan minun tapauksessani…
    No laatu korvaa määrän, toivottavasti!

  • #16191

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    kuukuu hirveästi onnea. Oliko siis 7. Ivf?

    Meillä yksi kela-korvattava jäljellä, sitten pitää myös miettiä.

  • #16192

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Onnea Kuukuulle siirtoon! Miten Tiuhti, eikö sinulla jo ollut siirto? Oliko muita kenellä siirto juuri ollut/tulossa? Itselläni hu eka ultra. Jännittää miten tuo Synarela toiminut, kun taas aamulla osa valui pulloa pitkin. Miten voi olla yhden sumutteen laittaminen noin vaikeaa..

  • #16193

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Torstaina pääsen punktioon, menopur siis toimi mulla, vaikkakin rakkuloita oikealla 4 ja vasemmalla yksi. Vasen munasarja on niin hankalasti, että näillä näkyminen sieltä ei edes punktioida…
    Tsemppiä kaikille ❤

  • #16196

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Hei!
    No niin tää oli tässä tällä erää. Kolme solua joista yksikään ei hedelmöittynyt! Aika tyhjä ja turta olo.
    Nyt vakavasti lahjamunasoluvaihtoehtoa mietintään.

    Muille parempaa onnea ja kiitos vielä tämän foorumin ystävällisyydestä ja tuesta!

  • #16199

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    Tervetuloa kaikille! 🙂

    Eikä vieläkään ole tullut niitä positiivisimpia uutisia tänne. 🙁

    Suurimmat pahoittelut Kuukuulle. Tuon huonompia uutisia saa etsiä. Toivottavasti yritätte vielä, joko omilla tai lahjasoluilla. Voimia <3

    Pahoittelut myös Ämmälle negasta. <3

    Täällä megamenkat alkaa pikkuhiljaa helpottamaan. Kävin kyllä aika syvällä niiden alkamispäivänä. Itketti, kiukutti ja raivostutti. Vaikka tiesikin tuloksen, niin jotenkin tuo verenvuoto tuntuu aina niin pahalta. Kuin lapsettomuutta oikein hierottaisiin päin naamaa verineen.

    Meillä vielä kolme alkiota pakkasessa. Jos niillä emme onnistu, niin luultavasti kokeilemme luovutettuja siittiöitä. Viimeisenä vaihtoehtona adoptio. Aloitimme hoidot hoito kerrallan, mutta kaikkien pettymysten jälkeen on ollut pakkokin alkaa tehdä suunnitelmia ja miettiä muita vaihtoehtoja.

    Minä olen kertonut töissä ainoastaan johtajalle. Hän on ollut ymmärtäväinen asian suhteen. Työkavereille olen sanonut vain käyväni lääkärissä ym. Ja punktiopäivät olen vain ollut sairaslomalla sen kummempia selittelemättä.

    Tällä hetkellä meillä ei ole töissä ketään raskaana, kun yksi työkaveri jäi juuri lepolomalle ennen äitiyslomaansa. Huomaan olevani paremmalla tuulella, kun ei tarvitse kokoajan katsella niitä mahoja ja kuunnella vauvajuttuja. Mutta tuskin menee puoltaakaan vuotta, ennen kuin joku kertoo “ilouutisia.” 🙁

    Minulla mies mukavasti mukana hoidoissa, mutta aika hiljainen on myös asian suhteen. Enemmän minä puhun ja hän kuuntelee ja tsemppaa.

    Mukavaa viikkoa kaikille ja mahdottomasti voimia tulevaan! <3

  • #16204

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower meillä oli siirto eilen ja uutiset siellä olivat hyviä. Lopullinen munasolu saalis 10, joista 9 hedelmöittyi ja jakaantui normaalisti. Viisi pakastettiin eilen, yksi kahdeksan soluinen siirrettiin ja kolme jäi jatkoviljelyyn. Tästä tuloksesta ei voi kuin olla kiitollinen! Nyt yritetään kaksi viikkoa pysyä edes jollain tasolla järjissään, torstaina vielä Gonapeptyl pistos. Pelottaa ihan järjettömästi lopputulos ja se miten romahtaa, jos ne menkat alkaa tai testi on nega. Järki kun kuitenkin sanoo, ettei ne onnistumiset kovin isoja prosentteja ole.

    Tsemppiä kaikille siihen vaiheeseen missä kuljette!

  • #16205

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower, myös mulla huomenna eka ultra. Vähän jo kieltämättä jänskättää.. Ja eiköhän eilen töitten jälkeen iskenyt kamala kurkkukipu, aivan ilman minkäänlaisia varoituksia! Yölläkin oikein heräsin nielaisemaan ku sattuu niin perk.. Tänään ollut vähän lämpöinen olo, mutta koittanut lääkitä ittee. Pakko, huomenna meen vaikka pää kainalossa sinne ultraan!!

  • #16206

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Hei tsemppiäGeisshaSunflower ja kaikki kohtalotoverittaret. Yksi kysymys vielä:FB tuo helminauha ryhmä. En haluaisi siellä julkisesti kirjoitella ja myös jos näkyy omilla sivuilla…?
    Hmm.. niin arka asia ettei halua sitä julkisesti facessa peukuttaa.

  • #16207

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Siis tiedättekö miten se toimii?
    Kiitos!

  • #16208

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Tuo FB:n helminauha ryhmä on suljettu, eli sun fb kaverit eivät näe mitä kirjoitat sinne jos eivät itse ole samassa ryhmässä.
    Mutta “ulkopuoliset” voivat nähdä että kuulut ko.ryhmään.

  • #16209

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Kuukuu,sama täällä. Pysyttelen siksi täällä foorumilla. Oliko teillä icsi?

  • #16211

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Tosta helminauharyhmästä niin oon miettiny, et olis kiva saada kasvot keskustelijoille. Ehkä tutustua enemmänkin. Haasteena tutustumiselle on tietty se voiko tuttavuutta rakentaa tällasen yhdistävän tekijän varaan kuin lapsettomuus. Ja miten tuttavuuden käy kun toisella tärppää… Tällasia oon välillä miettiny. Alunperin oli tarkotus hommata uusia tuttuja hiekkalaatikolla, mut nyt on vaikea sanoa tulenko istumaan siellä koskaan… Onko kellään kokemusta simpukan keskusteluryhmistä? On tää lapsettomuuden poteminen vaan yksinäistä hommaa.

    Tsemppiä hoitoihin kaikille!

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 3 viikkoa sitten  Suru.
    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 3 viikkoa sitten  Suru.
  • #16214

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    tarkotan siis sellasta keskusteluryhmää, jossa tavataan paikan päällä.

  • #16215

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Joo ICSI oli.
    Tuo on minulle liikaa jos siellä facessa sitten näkyy, että oon kyseisessä ryhmässä.Eli pysyttelen täällä.Avoimesti olen tästä puhunut yleisesti ottaen, mutta en kuitenkaan halua ihan kaikille asiasta huudella.
    Itse tuntuisi myös ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta keskustella ihan kasvotusten. En asu kaupungissa jossa tukiryhmiä pidetään. Tampere taitaa olla lähin.
    Pitänee seurailla tilannetta.

    Vittu ja Saatana nyt en sano muuta!

  • #16218

    Dina
    Osallistuja (Participant)

    Kuukuu, samat sanat täällä mielessä niinä hetkinä kun aallonpohjasta vähän pääsee. Mä en päässyt tällä kertaa edes punktioon saakka..
    Keskusteluseura tulisi kyllä tarpeeseen kun tätä tekee yksin. Kauhean vaikea itsekseen löytää mitään positiivisia näkökulmia siinä vaiheessa kun tuntuu siltä, et nää haaveet pitäis vaan unohtaa.

  • #16229

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Voi, olipa Kuukuu sinulla tosiaan huonoja uutisia. Ei tässä osaa tarpeeksi painavin sanankääntein edes pahoitella :(. Ja Dinalle myös pahoittelut :(.

    Peukut pystyssä Tiuhdille . Jännät seuraavat pari viikkoa!

    Geisssha, tuota sairastumista onkin tullut mietittyä, kun kaikki pärskii ympärillä ja syysflunssaa tuntuu jo olevan liikkeellä. Toivottavasti sinuun ei iske kuitenkaan mikään megatauti!

    Kävin äsken ultrassa ja munikset kasvaneet vähän hitaammin kuin viime kerralla. Neljä näyttäisi olevan tulossa kummaltakin puolelta eli suht sama kuin viimeksi. Punktio siirtyy nyt sitten päivällä parilla. Uudelleen katellaan tilannetta pe.

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 3 viikkoa sitten  Sunflower.
  • #16233

    Iikku
    Osallistuja (Participant)

    Täällä seurataan keskustelua joka päivä, ei vaan osaa kommentoida mitään kun omaa kokemusta ei ole. Hirmuisesti stemppiä kaikille hoitojen eri vaiheisiin.

    Täällä käytiin juuri äsken vielä sairaalalla kertaamassa pistokset. Ensimmäinen ivf kolkuttelee jo aika lähellä, parin viikon päästä pistellään.

    Eniten pelottaa jos alkioita ei saada yhtään ja sit ahdistaa hypeririskit. Papereissa lukee “hieman pco tyyppiset munasarjat, hoikka ja nuori”…
    Puregon 125 annoksella lähetään liikkeelle, ilmeisesti on hieman normaalia pienempi annos? Rinnalle suunniteltu 6.pistospäivänä orgalutran.

    Menny uniin tää homma ennen kun se edes on käynnissä kunnolla.

  • #16236

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Eilen pistetty Ovitrelle ja huomenna olis sit aamulla punktio, hittolainen kun jänskättää…Rakkuloita normaalia vähemmän ja pelko on ettei soluja saada yhtäkään…ja jos tulosta saadaan, niin alkion siirto jo perjantaina…
    Työantaja onneksi antaa palkallisen sairausloman, noh toimenpide päivä on palkaton, mutta otin huomiseksi lomaa..

    En edes tiiä miksi kirjoitin, mutta eipä tästä “voi” oikein muiden kanssa jutella…jutellaan muille sitten kun on juteltavaa.

    Tsemppiä taas kaikille 😊

  • #16238

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Hei kaikille,

    Monta jännääjää näköjään täällä. Se on mukava huomata. Syvät huokaukset ja osaanotot kaikille, joilla hoidot tyssänneet 🙁 Toivottavasti löydätte sopivan suremisajan jälkeen voimia nostaa katsetta taas tulevaan, joko uusiin hoitokiertoihin tai muihin asioihin elämässä.

    Meillä oli tänään ensimmäinen PAS. Blasto siirrettiin ja ensi viikon lopulla saisi testailla. Meillä on 5 alkiota vielä kiikunkaakun, vähän hitaita kehittyjiä, joten huomenna vasta kuullaan jäikö mitään pakkaseen. Samanaikaisesti surullinen, jännittynyt, toiveikas ja ihan sama -olo… Jatkuvaa löysässä hirressä roikkumistahan tämä on. Meillä tuntuu kaikki menevän hoitojen suhteen enemmän tai vähemmän mallikkaasti (selittämätön lapsettomuus) ja sekös alkaakin korpeamaan, että MIKSI HELVETISSÄ ME EI SITTEN SITÄ LASTA SAADA KUN KAIKKI ON KOKOAJAN NIIN MALLIKKAASTI??? Välillä sitä toivoisi vain jonkun selkeän tuomion. Onko muilla täällä selittämätön lapsettomuus?

    Tällaisia ajatuksia tänäiltana. Hyvää yötä ja mielenrauhaa loppuviikkoon kaikille 🙂

    Aniara

  • #16239

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Meillä myös selittämätön lapsettomuus…

  • #16240

    Harmailija
    Osallistuja (Participant)

    Meillä myös selittämätön lapsettomuus..

  • #16242

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Me myös selittämättömiä paitsi selittäähän ikäni 41v. tietenkin jotain. Hoidot menneet mallikkaasti paitsi lopputulos :(. Tsempit Kaksin punktioon ja Aniaralle peukut pystyssä!

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten  Sunflower.
  • #16244

    Jossu T
    Osallistuja (Participant)

    Pitkästä aikaa tulin keskustelua katsomaan niin ompa täällä aika surkeat fiilikset kun onnistumisia ei ole tullut. 🙁 Tsemppiä ihan hirveästi kaikille!

    Meille tehtiin kesäkuussa 2. icsi ja siitä tuoresiirrosta tuli plussa. Varhaisultrassa tulos oli kuitenkin kkm, joten se siitä sitten. Tässä kierros piti tehdä eka PAS, mutta enpä saanut lääkkeitä ajoissa hankittua kun menkat tuli “hiukan” yllättäen. Ensi kierrossa sitten uusi yritys tälle meidän ainoalle pakastealkiolle.

    Tulevaisuutta olen myös paljon miettinyt. Meidän julkisen puolen 3. (ja viimeinen?) ICSI menee varmasti ensi vuodelle. Oma pettymyskiintiö on niin täynnä, että ei pysty enää. Lisäksi haluan, että mies lopettaa röökaamisen oikeasti. Meillä siis syynä male factor, joten sillä voi olla vaikutusta onnitumiseen. Mutta mitä sitten? Ei ole hajuakaan. Ehkä yritetään vielä yksityisellä. Lahjasoluhoitoihin en ole vielä perehtynyt, mutta voisi olla kyllä ihan hyvä vaihtoehto. Adoptiota en taas itseni kohdalla näe vaihtoehtona, enkä myöskään loppuelämän lapsettomuuttakaan.

  • #16245

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Tsemppiä täältäkin Kaksin punktioon, ja Aniaralle piinailuun.

    Mulla oli eilen eka uä. Illalla aloitin sitten pistokset, 300iu Bemfolaa. Ajat oli ylläriylläri myöhässä, ja lääkäri tosi kiireinen. Siinä sitten yritin parhaani mukaan saada selvää lääkärikielestä, enkä ehtinyt mitään kyselläkään. Piti Omakannasta jälkeenpäin käydä lukemassa vielä tarkemmin. Hoitajalla kävin vielä pikaisesti. Kysyi että miten jaksan, johon vastasin että väsynyt olo sumutteiden takia. Sitten se tarkensi vielä, että MITEN MUUTEN JAKSAT. Ihanan symppis, kun aidosti kiinnostunut henkisestäkin jaksamisesta.
    Niin ja siinä ultrassa näkyi 2 endometrioomaa oikealla puolen. Tämän takia sitten punktiossa laitetaan suonen sisäisesti antibioottia. Ekassa ivf:ssä sain myös antibioottia, tosin silloin oli “mahdollinen endometriooma”.
    On tämä nyt kummallista! Joskus aikoinaan reilu 10v sitten mulle on sanottu että on endometrioosia, välillä sitä ei ole, välillä on, toisinaan taas “mahdollisesti” on. Ja kun ei ole mitään oikeita oireitakaan, kipuja tms. Onko mulla sitä, ja johtuuko tämä lapsettomuus siitä vai ei?! Tahtois kerrankin suoria vastauksia..

    Anteeksi tämä purkautuminen!

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten  Geisssha.
  • #16250

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Vielä sen verran, kun lääkäri kysyi että onko kukaan aiemmin maininnut että olisi näkynyt limakalvoa kohdun ulkopuolella. Tämäkin jäi sitten epäselväksi kun puhui niin ihme termeillä että piti googlettaa kotona, niin siihen endoonhan tämäkin viittaisi. Eipä ole kukaan tainnut mainita ei.. Koita tässä nyt sitten selvitä hoidoista stressaamatta 😣

  • #16256

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Jossu T: Uskon, että takki alkaa olla tyhjä ja mitta täynnä pettymyksistä. Vielä tuo keskenmenokin… 🙁 Paljon voimia sinulle ja toivottavasti miehesi onnistuu tupakoinnin lopettamisessa!

    Geissha, ymmärrän turhautumisesi. Todella rasittavaa kun ei rauhassa saa kysyä kaikkia asioita eikä saa vastauksia suomenkielellä… Mulla ainakin lyö aina ihan tyhjää tai tuntuu, että kovalevy on aivan ylikuormittunut noilla käynneillä. Sitten pitäisi pystyä kysymään kaikki mieltä askarruttavat asiat ja jaksaa vaatia selviä vastauksia.

    Saatiin tänään kuulla, että vain yksi blasto saatiin pakkaseen. Eilen oli siis 5 morulaa mutta näistä siis 4 pysähtyi eli jos eilen siirretty kaveri ei tartu niin on vain yksi siirto jäljellä tästä kierrosta.

    Kuinka monta siirtoa ootte saanu onnistumaan hoitokiertoa kohden (en siis tarkoita onnistumisella raskautta vaan että siirto on päästy tekemään)? Entä onko teillä viljelty alkioita blastoiksi (5-6 päiväisiksi) ja millainen kato on käynyt viljeltäessä?

    Kiitos kun kerrotte tietämättömälle ja huolestuneelle 🙂

    Aniara

  • #16258

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Punktiossa oltu, toimenpide oli kivuton ja nopeasti ohi…kysyinkin toimenpiteen aikana hoitajalta että annoitko jotain lääkettä kun ei siltä päässä ainakaan tunnu. Lääkäri ja hoitajat olivat kyllä niin ihania joka myös toi mulle rennon fiiliksen vaikka kovin jännitti.
    Vasenta puolta ei saatu punktoitua vaikka yritettiin “vaikka mitä poppaskonsteja”.
    Saaliiksi saatiin kaksi solua. Olin jo asennoitunut, että saalis on nolla…
    Sairaalassa olin yhteensä 1.5h ja kotona on maistunut uni tämän päivän.
    Nyt hieman kipuilua alavatsassa ja varsinkin vasemmalla kyljen/suoliluun kohdilla, tunne kuin olisi paljon ilmaa suolessa..
    Nyt sitte odotellaan että miten solujen käy, huomenna jo siirto jos jotain siirrettävää 🤔

  • #16259

    Koivunlehti
    Osallistuja (Participant)

    Paljon onnea matkaan sulle @kaksin ja sullekin Aniara (meidän houdot taitaa olla aika samassa vaiheessa?). Peukut pystyyn että +++++ saadaan!

    Jepp, sieltähän sitä tuhrua tulee. Ei kiinnittynyt ei. Tämä oli meidän eka PAS, ihan paska. Mä oon vihainen kun mikä, mutta huomenna kun menkat alkaa varmasti itkettää kunnolla. Salaa kuitenkin vielä viimeiseen asti elättelen toiveita: Josko kyseessä olisi sitä kiinnittymistuhrua? Ja krampit kohdun kasvua?

    Kuten monia muita, ottaa päähän kun ei mitään selitystä ole. Kaikki menee niin kuin pitää: lääkkeet tehoo, rakkuloita kehittyy ja soluja jakaantuu, mutta tulosta ei siltikään saada. Viimeksi kysyin lääkäriltä että mistä johtuu kun alkio ei kiinnity ja vastasi että todennäköisesti jokin kromosomipoikkeavuus. Lohduttavaa, kun tiedän että kaksi parasta alkiota käytetty ja loput pakkastyypit niitä huonompia.

    Tämä tietämättömyydessä eläminen on kyllä hirmu raskasta. Tahtoisin niin tietää, miten tämä kaikki päättyy, että voisin jatkaa elämää ja elää tässä ja nyt. Tahtoisin pois tämän vuoristoradan kyydistä.

    <3

  • #16261

    Hope
    Osallistuja (Participant)

    Iikku, oli pakko kirjoitella kun tekstisi muistuttaa kovin meidän tilannettamme kun olimme aloittamassa hoidot. Olen alle 30-vuotias ja minullakin oli PCO-tyyppiset munasarjat ja samoin olen hoikka. Minulla ei tullut luonnostaan kuukautiskiertoa vaan ainoastaan lääkkeillä saatiin se toimimaan.

    Ensimmäisessä IVF:ssä minulla oli lääkkeenä Menopur 150 IU ja rakkuloita näytti olevan kasvamassa ennen punktiota 9 kappaletta. Punktiossa saimme kuitenkin vain kaksi munasolua, joista kumpikaan ei hedelmöittynyt. Pettymys ja etenkin pelko oli aivan älytön, ajattelin että loppuivatko nämä hoidot ennen kuin kunnolla pääsivät edes alkamaan. Lääkäri puhui tuolloin että voi olla sattumaa ettei kumpikaan solu hedelmöittynyt, tai sitten minun munasoluni ja mieheni siittiöt eivät vain sovi yhteen.

    Lähdimme muutaman kuukauden päästä uudeen IVF-kierrokseen, tällöin lääkäri suositteli ICSI-menetelmää munasolujen hedelmöittämiseksi. Vaihdoimme lääkkeet Puregoniin ja annosta nostettiin 150 IU:Sta 300 IU:hun, koska vaste oli alussa heikohko. Toisessa punktiossa saimme 18 munasoolua, joista 9 hedelmöittyi normaalisti. Lääkärit sanoivat että viljelevät kaikki blastoiksi, jos ne vain jaksavat sinne asti. Minulla oli niin vahva hyperin riski, että tuoresiirtoa ei tehty, mutta saimme 2 blastoa pakkaseen. Kato oli siis melkoinen, mutta lääkäri sanoi tämän olevan hyvä lopputulos.

    Pari kk tästä meille tehtiin ensimmäinen PAS-siirto, josta tärppäsi ja tällä hetkellä olen raskausviikolla 25. Halusin jakaa tämän tarinan, koska olin itse ensimmäisen IVF:n jälkeen todella epätoivoinen, koska pelkäsin ettemme koskaan saa alkioita aikaiseksi, mutta toisin kävi. Jokainen hoitokierros on oma kokonaisuutensa ja toivoa on.

    Tsemppiä kaikille hoitoihin! <3 Lapsettomuus on välillä niin yksinäistä ja tunteet heittelevät laidasta laitaan. Vain toiset saman kokeneet pystyvät samaistumaan niihin ajatuksiin mitä päässä missäkin hoitojen vaiheessa liikkuu. Itse sain tältä palstalta paljon voimaa hoitojen aikaan, ja toivon että niin saavat muutkin.

  • #16262

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Soitto tuli hoitajalta…siirtoa ei tänään tehdä, molemmat ovat kehittyneet mutta biologin suosituksella kasvatetaan blastoksi jolloin siirto olisi vasta tiistaina 😳
    Luget aloitan kuitenkin jo huomenna…
    Nyt siis “uusi asia” googletettavaksi.
    Onko kokemusta blaston siirrosta 🤔

    Ja taas, odotellaan ja odotellaan 🙃

  • #16263

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Blaston siirto on varmaan tavallaan “parempi”, jos niitä saa aikaiseksi, koska silloin näkyy, että alkio kehittyy sinne saakka. Meillä esim. suurin osa, kuten toki muillakin, zippaa jo ennen sitä blastovaihetta, eli välttyy ns. turhilta siirroilta. Itse olen kokenut paremmaksi, että siirtoa ei tule ollenkaan, kuin sen, että siirretään 2 tai 3-päiväisiä ja sitten tulee negaa kumminkin.

    Blasto kun siirretään, kiinnittyminen tapahtuu siinä 1-2pv. sisällä heti jos tapahtuu, ja tavallaan mahdollisuus on vähän parempi, kun alkio on jaksanut jakautua jopa sinne saakka.

  • #16264

    Jossu T
    Osallistuja (Participant)

    Aniara: Meillä ekasta hoidosta 4 munasolua, yksi siirrettiin, ei mitään pakkaseen. Toisessa hoidossa 10 munasolua, 1 siirrettiin, 1 saatiin pakkaseen varmistusviljelystä (mitä ikinä tämä tarkoittaakaan). Huonoja saldoja siis meillä…
    Geisssha: Mä kans hämmennyin viime lääkärikäynnillä kun lääkäri heti ensimmäiseksi kysyi, että miten meillä menee? En oo tottunut moiseen kuulumisten kyselyyn ja myötätuntoon. No, tämä lääkäri olikin vasta erikoistumassa, kyllä se ehtii vielä kovettaa itsensä.
    Koivunlehti: Pahoittelut, jos vuoto sieltä nyt voimistuu! Pystyn hyvin samaistumaan tunteeseen, että koko tämä lapsettomuus p***a on ikään kuin varastanut koko elämän ja kaikki asiat elämässä pyörii vain tämän ympärillä.
    Hope: Ihana kuulla välillä onnistumisista. Onko sulle lääkäri koskaan selittänyt mistä johtuu, että folleja on paljon enemmän kuin munasoluja sitten punktiossa saadaan? Mulla molemmissa puntioissa on merkintä, että folleja paljon enemmän kuin soluja, mutta enpä ole vastausta tähänkään saanut.
    @kaksin: Tsemppiä siirtoon!

  • #16265

    Hope
    Osallistuja (Participant)

    Jossu T, itseasiassa lääkäri selitti että usein nuo rakkulat eivät ole tyhjiä, vaan munasolut sisällä eivät vain ole tarpeeksi kypsiä, jotta ne irtoiaisivat punktiossa. Jos oikein muistan, niin tähän oli juuri tuo Orgalutran apuna. Minulla tuplattiin toiseen punktioon se annos ja heti saatiin suurempi osa näkyvistä rakkuloista ulos.

  • #16267

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Mä oon nyt niin syvissä vesissä, ettei pitäisi edes kirjoittaa tänne. Mutta oksennan nyt kaiken kuitenkin. Tulin juuri tokasta ultrasta ja jotenkin tuli sellainen olo, että tää kaikki on vaan rahan hukkaa. 4-6 munasolua lääkäri arvioi, että saadaan saaliiksi ja blastosiirtoa ei voi edes yrittää, koska osuisi su ja klinikka kiinni. Viimeksi molemmat blastot päätyi negaksi (Kaksin, eli siitä on kokemusta) eli ei ole kovin korkealla toiveet (aivan kuten Ämmä kommentoit noita 2- tai 3-päiväsiä), vaikka edes punktiota ei ole vielä tehty. Hemmetti vie, kun tästä lystistä kantaa privaattiin sen 10000-15000€, niin kyllä heidän tulisi palvella viikonloppunakin :(.

    Kaikesta tästä negatiivisuudestani huolimatta toivon sydämestäni tsemppiä kaikille ja kiitos Hope, kun jaoit onnistumisen!

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten  Sunflower.
  • #16272

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower… kovin on kaikinpuolin p*** tunnelmat nyt täälläkin.
    Ehkä me kaikki kestetään tämä meidän epätoivo, jossa jokainen varmasti sukeltaa vuorollaan ja toistuvasti. Jonnekin on pakko voida oksentaa, ei tätä ymmärrä muut, kuin samassa suossa tarpovat.

    Olen tuosta viikonlopusta samaa mieltä, onko edes lauantaina auki? (Ei kai)… morulakin “parempi”, toisaalta karsintaa voi tulla jo 3. päivänä niin, että pistää perjantaina kyytiin mitä on ja niillä mennään…

    Me menemme kysymään toisen mielipiteen eri klinikalta, katsotaan jatkammeko sitten miten vai siirrytäänkö lahjasolujuttuihin heti vai mitä tehdään.

  • #16273

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Ämmä, ei ole la auki eli punktio ti ja pe siirtävät, jos siirrettävää on 😞. Lääkärin mukaan tuskin jää mitään pakkaseen. Minun kohdalla tuntuu, että dhea:sta olisi ollut apua. Sillä viime kierroksella, kun olin ehtinyt syödä sitä kuukausia, niin vaste oli parempi kuin nyt. No, se kierros päättyi negoihin ja nyt en ehtinyt dheata tarpeeksi kauan syödä. Näillä mennään, muutakaan ei voi. Mielelläni kuulisin, jos muilla on kokemuksia tästä dhea:sta. Viikonloppuja kaikille!

  • #16274

    yöutu
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower, eikö ne vois pakastaa sillon perjantaina ja sit myöhemmin kasvattaa blastoks? Näin mulla tehdään koska 5pv siirto ois ollu sunnuntaina, enkä missään nimessä halua enää sitä varhasempen siirtoja. Lauantaisin tekee kuitenkin viljelyjä ja joku oli sillon siirtämässä sen pakkaseen morulana. Tuoresiirtoo ei siis ollu nyt ollenkaan.

    Eli heikosti meni täälläkin, vain 1 ainoa pakkaseen ja muista (alkioita olikin yht. 5) ei tullu edes blastoja 🙁 vaikka mitä näillä määrillä edes vois odottaa.. jossain vaiheessa kuitenkin pari muutakin niistä näytti ihan keskinkertasen laatusilta. Sellasista on kuitenkin saattanu tulla edes vähän rupusempia blastoja. Vaikka mitä iloo niistäkään sit on jos ja kun tyssää siihen ettei sellaset kuitenkaan kiinnity.
    Pitää varmaan itekin ottaa seuraavaks puregon käyttöön.. Joskus aikoinaan sillä (puregon+pergoverista 5pv) tuli 31 solua, kun edellisessä pergoveris+gonalilla samalla tai jopa vähän isommalla annoksella tuli “vaan” tavalliset 12. Tais toi menopur ainakin oli mitä ilmeisimmin väärä valinta. Aiemmin joskus viime vuoskymmenellä 1. hoidossa sillä tuli tosin normaali määrä 13, mutta laatu kaskimäärn kaikkein surkeinta, ei ainuttakaan joka ois erottunu parempana.

    Kesän ajan oli tosiaan käytössä dhea, inositolit, ubikinonit, gelee royalet ja viime viikkoina myös melatoniini ohessa (joidenkin tutkimusten mukaan sillä + inositolilla parantanu joillain laatua ja raskaustuloksia), ei näköjään mitään hyötyä. Päinvastoin, entistäkin paskemmat tulokset..luulis nyt 2kk:nkin käytön jo jossain näkyvän, vaikka pitäskin periaattees 3kk syödä? Mihin tässä sit enää voi uskoo, tai mitä tehdä…kaikki on kai sit vaan sattuman kauppaa minkälaisia soluja millonkin tulee, tai ehkä korkeintaan lääkkeillä voi olla jotain vaikutuksia?
    Tänään tipahti eteisen lattialle 3,5 tonnin lasku, ja 1 säälittävä keskinkertasuus pakkasessa, v*ttu jee…. No sit ei ois enää tietenkään mitään väliä jos siitä tulis jotain, mutta se nyt tuntuu täysin utopialta.

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten  yöutu.
  • #16276

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Yöutu, I feel you! Lääkärini sanoi alussa suoraan, että näillä solumäärillä mennään tässä iässä. Piti viime kerralla saavutuksena, että yksi meni blastona pakkaseen. On kyllä raaka peli. Pitääpä kysyä tuosta la pakkaseen laitosta. Ja eihän tässä olla vielä punktiossakaan oltu. Olen ihan asian edelläkin 😂. Ehkä pitäisi vaan luottaa ammattilaisiin jotka tehneet tätä kymmeniä vuosia eikä itse analysoida liikaa.

    Tuosta dhea:sta lääkärini sanoi, että vaikuttaa niihin aivan pieniin munasolun alkuihin, jotka ovat vasta kehityksensä alussa ja valmiita n.3kk päästä, mutta hyvä ois syödä vieläkin pidempään.

  • #16278

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Jospa minäkin täältä kulisseista hiukkasen kurkistelen..

    Hienoa että on tälläinen foorumi olemassa. Ihmettelen selviääkö kukaan näistä hoidoista ilman mielen myllerrystä, tuskinpa vaan. Ehkä ei ole tarkoituskaan.

    Itsellä endometrioosi ja siihen liittyvät kaksi leikkausta ovat luultavimmin vieneet voimat munasarjoista, mutta yritetään silti nyt ensimmäistä kertaa ivf:ää. Ensimmäinen hoito siis alussa, eilen pistin 7 päivää vaikuttavan Elonvan, nyt toivotaan että muniminen onnistuu :P. Ei tunnu vielä miltään, pitäiskö tuntuakaan? Pelkäsin aika paljon sivuoireita, kun sairastan toistakin kroonista sairautta, joka helposti ottaa nokkiinsa muutoksista kehossa. Noista peloista johtuen pelkkä hoitojen puoleen kääntyminen oli prosessi. Nyt kuitenkin päädytty kokeilemaan mun kropan sietokykyä, jotta saataisiin selvyys tähän tilanteeseen. Vuosia ollaan oltu ilman ehkäisyä. Mulla ikää 35 ja miehellä vuosi enemmän.

    Yllättäen lääkäri kertoi (puhelimitse), että jotkut munasarjojen aktiivisuutta mittaavat arvot ovat mulla huolestuttavan matalat. Olin jotenkin niin sekavassa mielentilassa (ja sattumalta myös täpötäydessä bussisssa), etten kysynyt edes että mitkä arvot. Googlen valistamana luulen että tarkoitti AMH-arvoja? Onko teillä mitattu? Ihmettelen kovin, että miksei tuollaisia arvoja mitata aiemmin, kun endo diagnosoitu jo 2000-luvun alussa ja pari vuotta sitten kävin leikkaksessakin raskaustoiveiden vuoksi. Jos tällainen tieto olisi ollut silloin, niin oltais varmasti edetty hiukkasen vikkelämmin tässä asiassa.. Mutta näin on nyt, ja pakko olla kiitollinen, että tähän pisteeseen ollaan päästy. Että on edes jotain hoitoja, joita kokeilla. 🙂

  • #16279

    Motto
    Osallistuja (Participant)

    Täällä toinen ensikertalainen, niin tällä foorumilla kuin hedelmöityshoidoissa. Ihanaa löytää vertaisryhmä, vaikka asiat ei aina niin iloisia olekaan!

    Taustaa: Nykyinen avomieheni on ensimmäinen ihminen, jonka kanssa olen voinut kuvitella perustavani perheen (biologinen kello ei ole kilissyt sinkkuaikoina, ja nytkin mukana oli enemmän järki – aikaa ei välttämättä enää ole kovin paljoa). Oma vuosimalli -78, miehen -76. Tapasimme vajaa kaksi vuotta sitten, ja hakeuduttiin alkututkimuksiin vuoden alussa luomuprojektia aloittaessa koska ikä.

    Lähtötilanne: AMH on todella matala, 0.5. Muut arvot ok, ovulaatio tapahtui ainakin hormonitestikierrossa. Munatorvet on auki, folleja näkyi kahdessa ultratussa kierrossa 4-6 per puoli; ei toivottuja määriä, mutta huonomminkin voisi olla. Laadusta ei tosin ole mitään takeita. 😛 Miehen tuotokset on kaikin tavoin huippuluokkaa.

    Toimenpidesuunnittelukäynti on huomenna. Sen jälkeen olemme viisaampia siitä, onko edessä ivf vai icsi, ja millä lääkityksellä. Hyvällä tuurilla voimme aloittaa jo seuraavassa kierrossa, näillä näkymin kp 1 koittaa ensi viikolla.

    Omat fiilikset on vielä aika streotyyppisiä: jännittää. Toivoisin, että hoidot olisivat tuloksellisia, ja pelkään, ettei geriatrisista soluistani enää saada mitään jatkojalostettavaa. Mies on selkeä optimisti, eikä halua edes harkita (ainakaan vielä) luovutettuja munasoluja. “Joko saadaan yhteinen tai sitten ollaan kahdestaan.” Lämmittävä ajatus, mutta varmasti onnistun syyllistämään itseni mikäli jäädään tilastoissa sinne toiselle puolelle. Puh.

  • #16280

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Motto teillähän vaikuttaa lähtökohdat hyviltä AMH poislukien. Mulla munasarajojen tilanne on se, että toisessa on pieni endometrioosikysta, eikä folleja siksikään kai ultrassa näy, ja toinen munasarja on teillä tietämättömillä, jossain hankalassa paikassa, eikä oo näkyny ultrassa ollenkaan. Hohhoijjaa. :I

  • #16281

    Motto
    Osallistuja (Participant)

    Elma, kadonnut munasarja kuulostaa kyllä tosi tylsältä tässä asiayhteydessä. Toivottavasti saavat jotenkin näkyviin sadonkorjuuta varten…

    Pari vuotta sitten AMH oli varmasti jo aika laajassa käytössä, vaikka uusi tutkittava onkin. Harmi ettei sitä silloin tarjottu! Soittele ihmeessä tarkkojen arvojesi perään mikäli tulokset kiinnostaa. (Onnistuin itse ottamaan huonot uutiset vastaan puhelimitse just ennen isoa kokousta, joka menikin sitten hiukkasen ohi. Hopeareunus: etsin kasan tutkimustietoa kirjanmerkkeihin myöhemmin luettavaksi)

  • #16282

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Jep Motto, ajattelin kysyä AMH:sta samalla kun meen ultraan tulevana perjantaina tai viikon päästä maanantaina. Mä sain tuon bussipuhelun just kesäloman alussa. Poliklinikkakin meni sinä päivänä kiinni. Onneksi kykenin jotenkin laittamaan asian sivuun, ettei mennyt kesä miettiessä.

    Kuulemma on mahdollista, että piilossa oleva munasarja tulee esiin jos follikkelit siellä kasvaa. Toivotaan parasta. Kerroppa jos amh-tutkimuksissa tulee jotain mielenkiintoista vastaan!

  • #16283

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Täällähän on taas uusia naamoja, kivaa! Tervetuloa vaan :). Olipas muuten vaikeaa päästä kirjautumaan. Kännyllä ei onnistunut ollenkaan. Sitä vaan tulin sanomaan, että ompas sinun tarinasi Motto aivan kuin minun suustani! Paitsi minä olen -76, mies -74 ja Amh 0,7. Yksi ivf takana tuloksetta ja toinen juuri menossa, hu punktio. Onhan tämä tässä iässä todellakin arpapeliä, mutta joku aina voittaa ja jos olisi jäänyt kokeilematta, niin sitä varmasti jäisi miettimään. Muksaa viikkoa kaikille!

  • #16285

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Meilläkin nyt ensikäynti yksityisellä takana. Takana siis hoidot julkisella, joista saimme lapsen talvella 2016. Nyt siis toista lähdetään yrittämään.

    Alunperin lähdettiin miehestä johtuvista syistä hoitoihin, mut viimeistään nyt tän yksityisen käynnin jälkeen tuli selväksi, että mullakin on endometrioosia ainakin toisessa munasarjassa ja myös pco:ta, monirakkulaisuutta.

    Näistä jotain puhetta oli jo julkisella, mutta en koskaan saanut siellä selvää vastausta onko niitä vai ei, kun vastaukset oli tyyliä “saattaa olla, mutta ei oo varmaa..” Yksityisen lääkäri ihmetteli, kun en ollut maininnut esitiedoissa näistä. No en ollut niin, kun luulin, ettei mulla sit ookaan niitä ihan oikeesti.

    Käynti oli ihan hyvä. Toisaalta välillä tuli jo kommenttia iästä (oon 36v.), mutta toisaalta myös kannustavia lauseita.

    Seuraavaks mun tarttis käydä labrassa mittauttamassa amh- ja kilpirauhasarvot. Icsi-hoidolla siis mennään ja aloitus aikaisintaan lokakuun kierrosta riippuen myös vähän mun miehen voinnista, että on kunnossa jos tarvii biopsoida (pakkasessa on kudosta jäänyt julkisen hoidoista).

    Vähän jännittää tuo amh, kun sitä ei oo aiemmin mitattu. (Onkohan se niin ettei sitä välttis aina alle 35-vuotiailta vielä mitata.)

  • #16286

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Huomenta kaikille, Pakko kysellä nyt itsekin tuo oma amh-arvo, ei lie ikinä otettu tai ainakaan siitä ei ole sanottu. Ikää kun on kuitenkin 36.

    Onko teillä muilla Synarela myöhästyttänyt kuukautisia? Mulla nyt myöhässä jo 3 päivää. Perjantaina olis 0-ultra käynti. Onhan tässä vielä päiviä niiden alkaa mutta entä sitten jos ne ei ala? Jos tää on nyt sotkenut jotenkin mun kropan?
    Anteeksi nää tyhmät kysymykset, mutta eka ivf menossa.
    Eilinen oli jotenkin ihan kaaottinen päivä, luin aamulla fb:stä taas muiden vauvauutisia ja ultrakuvia sateli. Tuntuu niin huonolle olla ja tuntea ihan ehtaa kateutta. Eihän se pitäisi olla minulta mitenkään pois , jos muut lisääntyy. Koetan aina hokea, että nuo tarvii vauvaa nyt enemmän kuin me…. mutta silti, mä olen niin paskana. Anteeksi tää järkky floodaus mutta tiedän, että te jos ketkä tajuatte. Onneksi on tuo koira joka aina jaksaa koettaa piristää.

    Onneksi tässä porukassa on tilastojen valossa niin monta, että jonkun meistä on pakko onnistua! Valoa viikkoon jokaiselle.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16287

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    No niin, täällä sitä istutaan klinikalla ja punktio ohi. Meni yhtä kivuttomasti ja nopeasti kuin viimeksikin. Satuin vain lipsauttamaan, ettei hakijaa ole eli eivät päästä vielä kotiin. Miten te koette puolison läsnäolon esim.punktiossa? Itse en ikimaailmassa haluaisi häntä mukaan eikä ole onneksi halunnut tullakaan.

    Entä onko kenelläkään kokemusta kohonneesta progesteronista ja miten se on vaikuttanut hoitoihin? Tällä kertaa arvo oli niin korkea, ettei tuoresiirtoa tule ollenkaan. Viime kerralla oli vain hivenen kohonnut ja tehtiin blastosiirto, kun silloin kuulemma limakalvo jo oli synkässä alkiota ajatellen.

    Tämä saattaa nyt olla se juttu mikä minun kohdalla mättää. Eli korkean prog.arvon takia limakalvo alkaa valmistautua vuotoon liian pian oviksen jälkeen eli käytännössä kiinnittyminen on mahdotonta. Miten tämä pulma ratkaistaan.. Sitä en vielä tiedä. Muilla samaa ongelmaa?

  • #16288

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    mä en ole ollenkaan tajunnut kysellä edes mistään arvoista… eikä noi ole koskaan mitään kertoneet kun en kerta ole älynnyt kysyäkään.
    Mitä tulee puolison mukanaoloon, mun mies tulee ihan varmana mukaan. Se on niin sata lasissa kaikessa mukana. Tosin, itse ehkä pärjäisin paljon paremmin jos se ei olis mukana, mutta kun se väen vängällä haluaa olla. Hokee vaan koko ajan mulle, että tää on yhteinen projekti niin hän haluaa olla ehdottomasti mukana. Musta tuntuu että se punktio menee enemmän siihen, että mä joudun huolehtiin ettei toi yks pökrää siellä huoneessa…

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16289

    Motto
    Osallistuja (Participant)

    Elma, ehdottomasti!

    Sunflower, kiva kuulla kivuttomista ja nopeista punktioista! Mun Prog on ihan normaalin ylärajalla; limakalvo ei ole aiemmin ultratessa ollut optimipaksuinen, vaikka rakenne ok. Lääkäri toivoo, että hormonipiikkien estrogeeni korjaisi asiaa mun kohdallani. Jäänee siis nähtäväksi.

    Meille tuli yllätyskyykky lääkärikäynnillä, vedetäänkin yksi IUI-kierros ennen IVF:ää. Perusteluna oli ennemminkin hormonivasteen testailu kuin korkea onnistumisennuste. Syyskuun kierrossa siis inseminaatio, ja lokakuussa edetään IVF:ään.

    Suflower & Illacrimo, täällä mies on lievästi sanoen innoissaan tulevista ohjelmanumeroista, vaikka todennäköisyydet on tiedossa. Ja *aivan varmasti* tunkee mukaan kaikkiin toimenpiteisiin. Meen yleensä vastaavissa operaatioissa ihan omaan zoneeni, joten mahdollisessa pökräilytilanteessa on omillaan. 😀

    Kysymys: ICSIä ei vielä oteta pöydälle, koska lääkäri uskoo sperman olevan koeputkihoidoissa “itseohjautuvana” parempi hedelmöittäjä kuin labran valitsemat mikroinjektiolaiset. Onko muilla kokemuksia lääkärien linjauksista kun siitiöt on ok ja (wanhat) munasolut taas vähän vähemmän ok – onko suositus aina IVF, vai löytyykö ICSIlle perusteluja?

    Nyt googlaamaan inseminaatiota, jotenkin luulin ettei se olisi ollut valikoimissa ollenkaan.

  • #16290

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Meillä mies kyllä tuupertuis toimenpiteen aikana jos samaan tilaan tulis! Ihan suosiolla se käytävään jää aina odottamaan, oli kyseessä sitten uä tai punktio. Sillä pyörryttää jo verikokeetki, eikä oo näköetäisyydellä silloinkaan ku mä piikittelen itteeni. Voi toista😂

    Toka ultra oli tänään, en paljon viisastunut. Perjantaina sitten viimenen, ja kuulee sen punktiopäivän.
    Lääkäri harmitteli että asun niin kaukana, olis halunnut nähdä useammin. Ilmeisesti ois halunnut seurata sitä endometriooma tilannetta..

    Ei mullakaan ole tietoa mistään amh-arvosta, että onko semmosta koskaan ees katsottu 😮

    Maikulla tainnut olla samanlainen arvauskeskus ku mulla, onko endoo vai ei, vaiko ehkä sittenkin..

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten  Geisssha.
  • #16292

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Mulla mies on vaihtelevasti mukana, miten saa järjestyyn töidensä puolesta. Punktioon halusin miehen ehdottomasti ja uskon kyllä sen vuoksi paremmin kestäneeni.
    Mulla on nyt siirrosta 8pvä. Nyt viikonloppuna tullut pari vatsakipukohtausta ja tänään yksi kovempi. Turvotusta on, painetta/kipua munasarjoissa, huimausta. Olen ajatellut noiden johtuvan lääkkeistä mutta nyt tuo tämänpäivän kipu säikäytti ja lähdin päivystykseen. Onko täällä kellään kokemusta hyperstimulaatiosta?

  • #16294

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Tiuhti, varovasti täällä ehdottelen voisiko olla plussakipuja ja turvottelua.. Olen ymmärtänyt, että suurin hypervaara on, kun saadaan kymmeniä muniksia. Toivottavasti nyt ei olisi sitä vaan jotain iloisempaa ehkä :).

  • #16295

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Sitä tietenkin toivotaan, mutta pessimisti ei pety. Lääkärin mukaan ei ollut kyse hyperistä, joten yritän uskoa häntä. Vaikka se vaikeaa välillä onkin kun on googlettanut ja diagnosoinut itselleen kaiken mahdollisen 😀

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten  Tiuhti.
  • #16297

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Hei, Illacrimo ja muut! Tiuhtille nyt erityiset tsemppipeukut! 💛 Mulla Synarelan aloitus taas nopeutti menkkoja melkein viikon ja toivon ettei haittaa 🤔 Puolentoista viikon päästä ultra ja pitäs alkaa Menopur..ite ja yksin käyn ultrat mut punktioissa ja siirroissa mies mukana tukemassa 💕

  • #16298

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Tiuhtille täältä kanssa hyviä hermoja ja tsemppiä!!
    Onneksi ne menka nyt tuli vihdoin, 5 pv myöhässä. Onko kellään teistä kokemusta julkisen puolen lääkityksestä punktiossa? Pelottaa ihan tajuna kun inseminaatioissa oli hirveesti vaikeuksia hieman erikoisen rakenteeni vuoksi. Ei meinannut saada katetria paikalleen kohtuun. No toki nythän ollaan eri paikkaan menossa punktiossa mutta silti…. jäänyt niin kammot noista insseistä. Viimeisessä inssissä lääkäri sanoi jo katetria valitessaan että anteeksi nyt, mutta joudun valitettavasti tuottamaan sinulle paljon kipua.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16300

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Heip! Juu mä oon julkisella ja yksi punktio takana. Juu sama täällä, ei oo ihan suora putki eli joko punktiossa tai siirrossa tai molemmissa (en muista) täytyi käyttää jotain eri välineitä/tiettyä tekniikkaa, jotta hommat hoituivat. Kipulääkitys oli mulla kyllä hyvä. Punktiossa kun aluks kirpasi ja valitin, laittoivat/antoivat heti jotain puudutusta lisää, ja sit meni taju kankaalle. Söin siis kipulääkkeitä sekä suun kautta että sain niitä jotenki paikallispuudutuskessa (kai). Ihan hyvät kokemukset molemmista tapahtumista – harmi vaan, että lopputulos ei ollut toivottu… 🙁 Tsemppiä kaikille! <3

  • #16301

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Mulla Tayssissa pari vuotta sitten punktioissa oli ihan hyvä lääkitys. Suonensisäisesti sai kipulääkettä ja rauhottavaa. Lisäks sain ainaki viimisellä kerralla pahoinvointilääkettä, kun yhen punktion jälkeen olin kovin pahoinvoiva. Kerran olen ollut ilman rauhoittavaa punktiossa ja se kerta jäi vähän ikävänä mieleen. Jotenkin se rauhoittava tekee sen että ajantaju katoaa ja paremmin kestää sen tilanteen, kun ajatukset ei oo niin selkeet. Näin ite oon kokenut. Kyllähän siinä joka kerralla on vähän kipua tuntunut, mutta ei mitenkään mahdottomasti.

  • #16303

    Mathilda
    Osallistuja (Participant)

    Täällä taas yksi uusi 🙂 Minä 34v. Ja mies 36v. Lueskelin palstaa jo keväällä, mutta kesän ajaksi unohtui. Nyt taas eksyin tänne lukemaan muiden tarinoita. Meillä siis yritystä 2012 vuodesta. Ja takana kolme keskenmenoa 1. 2013 syksyltä 2. alkuvuodelta 2014 ja 3. 2014 syksyltä. Sen jälkeen ei minkäänlaista merkkiä raskaudesta. Keskenmenot tapahtuivat kaikki suht alkuvaiheessa, keskimmäisessä jouduin tyhjennykseen. Silloisella paikkakunnalla ei oikein otettu mitään kantaa lapsettomuushoitoihin sanottiin vain joka kerralla, että odotetaan vielä vuosi. Mulla siis taustalla endo, joka ei kyllä oireile mitenkään sekä kaksiosainen kohtu, nämä selvisivät ensimmäisen keskenmenon yhteydessä. Miehellä on siittiöissä ongelmaa. Muutettiin siis vuonna 2015 uudelle paikkakunnalle ja 2016 vuoden alussa mentiin ensimmäisen kerran keskustelemaan hoidoista. Mulla oli samaan aikaan tulossa sappileikkaus ja päätettiin hoitaa se eka alta pois ja toipua siitä sen lisäksi tuli kesätauot ym. muut. Eka keräys tehtiin kesäkuussa 2017 ja siitä saatiin tuoresiirtoon yksi alkio ja pakkaseen kaksi 5 ja yksi 6 päivän alkio. Kokonaismäärää en muista. Tuoresiirto päätyi negaan jo ennen testipäivää. Nyt menossa lääkkeellinen pas ja huomenna olis siirto tiedossa. Ensin siirron piti olla jo tänään, mutta soittivat tiistaina, että biologi oli sanonut, että torstai olisi parempi päivä siirtoon.

    Pieni tauko tuoresiirron jälkeen tuli ihan tarkoituksella,halusin lomailla rauhassa. Tuoresiirron ja odottelun aikana kyllä taas muistui mieleen miltä tuntuu saada se negatiivinen tulos ja oikeasti mietin et onko kaikki sen arvoista. Ehkä jo vuosien ajan on unohtanut sen pettymyksen kun tulee se päivä kun menkat alkaa eikä olekaan raskaana.

  • #16305

    Joutsen83
    Osallistuja (Participant)

    Hei

    Liitym minäkin uudestaan tänne keskusteluihin. Vähän tausta tietoa:Meille tuli plussa Icsi hoidoista 2015. Sain tytön heinkuussa 2016 ja nytten yritämme 2. Meille jäi pakkaseen 6 munasolua. Viime viikolla alotimme hoidot. Olen nyt syönyt hormoonia ja eilen alotin piikityksen. Ens perjantaina olis pas siirto =) Olen siis 34v ja mieheni 37v. Käymme yksityisellä hoidoissa pääkaupunkiseudulla =)

  • #16308

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Tiistaina pääsin siirtoon ja “saimme aikaiseksi” kaksi blastokystia joista toinen 5päiväinen on toivottavasti tarrautuneena kohdussani ja toinen pakastettiin.
    Virallinen kotitestaus päivä olis ens viikon lauantaina 🤔
    Pystyykö sitä odottaa niin kauan…niin jos ei sitten vuoto ala 🤔

  • #16311

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Hei kaikille ja tervetuloa uusille 🙂

    Piinailut täällä menny suht hyvin. Su. olis virallinen testipäivä (pp 11) mut huomenna aamulla aattelin ehkä jo ekan testin tehdä. Siirrettiin siis viime ke. 5 päiväinen blasto, eli huomenna pp 9. Missä vaiheessa ootte yleensä testaillu?

    Aniara

  • #16312

    Koivunlehti
    Osallistuja (Participant)

    Hei ja iik, täällähän on monta piinailijaa! Mä pidän teille kaikille peukkua! Ja niin kuin joku jossain vaiheessa totesi: ihan tilastollisestikin pakkon jonkun on pian onnistua.

    Mun viimeinen kierto on ollut kyllä sellainen tunteiden vuoristorata etten ole ennen moista kokenut. Ihan hirvee jännittäminen, unettomuus, toivossa eläminen ja henkinen kidutus. Nyt se kuitenkin on tältä kertaa ohi.

    Mulle siis tehtiin 1. PAS (luonnolliseen kiertoon) ja viikko siirron jälkeen tuli jo hiukan tuhrua. Se oli sit siinä, tuumin, mutta tuhruttelu loppui ja kun viikonloppunakaan ei menkkoja kuulunut tein maanantaina raskaustestin. Ja nega. Virallinen testipäivä oli vasta keskiviikkona, mutta google kertoi ettei kaikilla naisilla testi näytä positiivista siinä vaiheessa. Toivo kasvoi ja kasvoi, kunnes ke annoin verinäytteen joka puhdas nega. Ja kyllähän mä sen jo olin tiennyt, mutta kun niitä menkkoja ei kuulunut, niin se pieni toivon kipinä ehti kasvaa liekiksi (Luget on inhottavia!). Ja on se vaan aikamoista, pettyä triplasti. Sitä vaan niin kuin jotenkin kuolee, ihan totaalisesti. Tänään ne menkat sitten alkoi, ja ilmoittauduin jälleen hoitoihin. Mä siirryn sivuun odottamaan kipinän löytymistä.

  • #16313

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Voi ei, tosi kurja juttu Koivunlehti 🙁 Tunnistan niin hyvin tuon toivon kipinän leimahduksen roihuksi… Ja sitten tullaan alas ja kovaa. Paljon voimia ja jaksamista seuraavaan kiertoon!

    Aniara

  • #16316

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Hohhoijaa, tulipa tyly puhelu eilen lääkäriltä. Yksi ainut 4-solunen saatu pakkaseen eikä siis tuoresiirtoa tullut ollenkaan korkean progesteronin takia :(. Muut munasolut oli ylikypsiä. Kyllähän sitä tietysti odotukset yksityisen klinikan suhteen on, että punktio ohjelmoidaan oikealle päivälle ja lääkitykset kohdilleen, ettei näin pääsisi käymään. Koska tiedossa oli tuo heittelevä prog. Mutta ilmeisesti aina ei vaan kaikki mene optimaalisesti. Täytyy sanoa, että vaikea enää olla positiivinen. Tämä tuleva PAS jää todennäköisesti meidän vikaksi yritykseksi. Aika apeat fiilikset :(.

    Toivottavasti muilla menee paremmin! Soluja saadaan kerättyä ja pakastettua ja jopa niitä tuloksia aikaiseksi. Kyllähän sen tiesi, että tässä iässä on kyse vain muutamasta siirrosta ja todennäköisyys huono. Mutta jotenkin se iski taas vasten kasvoja niin lujaa. Koitetaan ajatella nyt kuitenkin, että jospa kolmas siirto toden sanois meillä. Viikonloppuja ja tsemppejä!

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 1 viikko sitten  Sunflower.
  • #16322

    Aniara
    Osallistuja (Participant)

    Moi,

    Tosi ikävä uutinen Sunflower 🙁 Olen tosi pahoillani teidän puolesta!

    Täällä aamulla puhdas nega testistä ja vuotokin alkoi, eli se siitä PASista. Seuraavaksi meillä ilmeisesti kohdun ERA-näyte, jossa tutkitaan onko kiinnittymisajankohdassa jotain poikkeavaa. Ilmeisesti 25% naisista on. Kallishan tää testi taas on (750 €, yksityisellä ollaan) mutta en vaan jaksa näitä turhia siirtoja. Meillä on enää yksi alkio pakkasessa niin ei sitäkään halua haaskuuseen laittaa jos siinä kiinnittymisajankohdassa on jotain poikkeavaa. Onko täällä muille tehty tuota ERAa?

    Parempaa onnea muille.

    Aniara

  • #16328

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Aniara. Pahoittelut sinne negasta :(. Kysyin vastikään tuosta ERA:sta ja monisanaisesti lääkäri jaksoi sen minulle selittääkin. Kävi lähinnä läpi miksi minun kohdalla sitä ei kannata miettiä. Sanoi myös, että mielenkiintoinen kokonaisuus ja tulevaisuudessa sitä varmasti pystytään hyödyntämään enemmän. Ymmärsin, että näytteet lähetetään ulkomaille tutkittavaksi. Varmasti klinikka/lääkäri kohtaista miten tähän tutkimukseen suhtautuvat.

  • #16347

    Koivunlehti
    Osallistuja (Participant)

    Voi kurjuuksien kurjuus. Pahoittelut teille molemmille Sunflower ja Aniara huonoista uutisista. Toivoa kuitenkin vielä on! Pakko olla!

    ERA on mulle ihan tuntematon juttu. Me ollaan kunnallisella hoidossa eikä siellä ole asiasta mainittu. Itse mulla kuitenkin on sellainen fiilis että just kiinnittymisessä pakko olla jotain häikkää kun kaikki muu on mennyt ja toiminut niin mallikkaasti. Seuraavaan kiertoon tehdään sitten taas lääkkeetön PAS. Eli jatkan tällä kerran-kuussa-haen-alkion-kyytiin-kaavalla läpi koko syksyn.

    Onko tämä laskin teille tuttu?

    ivf onnistumisprosentti

    Mun onnistumisprosentti on noin 21, mikä on iloinen uutinen, koska viimeksi kun tein sain 10% mikä veti aika hiljaiseksi.

    <3 Voimia <3

  • #16348

    Sintti
    Osallistuja (Participant)

    Ei kannata masentua tuosta onnistumisprosenttilaskurista. Itselleni se antoi vuosi sitten luvuksi 14,7% ja nyt on kuitenkin vauva 🙂 Ja toista ivf-lasta jos haaveilen, luvuksi tulee nyt vaan 12,5% Itse asiassa se luku on 0% koska raha päättää tästäkin. Olisi itselle kolmas lapsi (yksi tullut luomusti aikoinaan), joten kukaan ei korvaa enää mitään käsittääkseni. Pelkät ivf-lääkkeet olisivat parisen tonnia, kun oli kohtuullisen isot annokset.

    Meillä avainsana taisi olla KIINNITTYMISPIIKKI. Harmi, että sitä piti ihan pyytämällä pyytää yksityiselläkin. Haittaa siitä ei pitäisi olla, vaikka kaikille ei ole hyötyäkään.

  • #16358

    Mathilda
    Osallistuja (Participant)

    Mulla oli siis torstaina alkion siirto. En kysynyt eikä kukaan maininnut, mutta olettaisin, että kyseessä oli 6 päivän alkio, koska oli pakastettu yksin. Mulle jäi siis vielä kaksi 5 päivän alkiota pakkaseen. Tällähetkellä ihan karmea kurkkukipu ja varmasti myös kuumetta,olo niin kurja. Testaus päivä 21.9 eli pitkä aika vielä. Lasketaanko päivät siirtopäivästä vai siitä seuraavasta päivästä?

  • #16359

    Seraphic
    Osallistuja (Participant)

    Uusi piinailija ilmoittautuu mukaan! Minä 37v ja mies 39v, diagnoosina määrittämätön naisen hedelmättömyys. Tässä toivon ja epätoivon vuoristoradassa on pyöritty nyt reilut neljä vuotta. Takana kaksi tuloksetonta IUI-hoitoa ja sitä ennen lukuisia clomi-kiertoja. Iän perusteella oltaisiin ehkä muuten menty suoraan IVF-jonoon, mutta AMH-arvo 2.4 antoi vähän lisäaikaa kevyemmille hoidoille. Nyt meneillään eka IVF-hoito julkisella. Punktiota jännitin kovasti etukäteen mutta se menikin yllättävän kivuttomasti ja nopeasti. Saaliina oli kymmenen munasolua, joista kaksi hedelmöittyi maljalla. Perjantaina siirrettiin kahdeksansoluinen alkio. Yksi alkio jäi vielä jatkoviljelyyn, josta toivottavasti pääsee blastona pakkaseen. Testipäivä olisi 19.9. Sitä odotellessa tein tuon ivf-laskurin ja tulos oli 28,4%.

  • #16360

    Tiuhti
    Osallistuja (Participant)

    Mulla punktiosta jäi pääosin hyvä kokemus, vaikkakin sitä kovasti pelkäsin. Vasen munasarja oli jossain taaempana jonka vuoksi sitä piti hieman ronkkia. Kipulääkettä sai kahdesti ja kerran rauhoittavaa (en kokenut siitä mitään hyötyä).

    Tällä hetkellä mulla tilanne se, että vaikkakin tiistaina päivystävä totesi ettei kyse ole hyperistä niin perjantaille sain ajan lapsettomuuspolille (näiden oireiden vuoksi), jossa ultrattiin. Siellä näkyi runsaasti nestettä vatsaontelossa ja laajentuneet munasarjat. Eli selkeä hyperstimulaatio. Harvinaista kun ei munasoluja kuitenkaan useampia kymmeniä tullut, mutta näköjään kuitenkin mahdollista. Hoidoksi lepoa, runsasta nesteytystä ja klexane pistoksia estämään laskimotukoksia. Kuitenkin myös perjantain labroissa Hcg 104 ja tänään pissasin tikkuun kaksi viivaa. Huomenna vielä uudet labrat ja tiistaina kontrolli polilla hyperin tiimoilta. Tunne jota ei voi uskoa todeksi, mutta jota kuitenkin on niin kauan odottanut. Ja että mitä vain tulevaisuus tuo tullessaan, niin tätä ei multa kukaan saa pois.

  • #16361

    Alma
    Osallistuja (Participant)

    Moi kaikki. Tulin kertomaan oman tarinani. Elikkäs lapsettomuutta takana 7 vuotta. Minä 26 mies 29. Hoidoissa ollaan julkisella oltu vuodesta 14 asti. 4 ivf hoitoa tehty. Ja nyt ensimmäinen plussa. Pas siirrosta. Tein ensin testin ja kun se näytti maagista kahta viivaa juoksin ostamaan toisen testin. Ja senkin tein ennenkuin uskaltauduin edes miehelle kertomaan. Voitto sikäli että se vois siis onnistua! Verikokeeseen menin oman mielenrauhan vuoksi ja se näytti 1490!
    Noh nyt sitten loppui tissikivut. Pientä mahakipua ollut ihan kokoajan. Aivan kuin menkat alkaisi. Tosin ei ole alkanut.. Nyt pitäisi olla 5+1 . tilasin jo läjän uusia testejä että voin ensi viikolla testata. Uä vasta viikolla 7. En kestä tätä oloa. Ahdistaa pelottaa. En uskalla uskoa että se olisi totta.

  • #16365

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Onnea ihan hirveän paljon Tiuhti ja Alma! Ihanaa lukea välillä tämmöistäkin. Toivotaan että kaikki menee tästä eteenpäin teillä molemmilla just hyvin!

  • #16368

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Onnea hirmuisesti Alma ja Tiuhti! Niin se vaan on, että plussan jälkeen alkaa taas ihan uudenlainen huoli ja stressi. Toivotaan, että molemmilla menee kaikki niin kuin pitää!

    Ihan tuli hörönauru, kun menin tekemään tuon ivf-laskurin ja tulos oli 7,3%

    Kyselen tässä vielä, että oliko kenelläkään muulla samaa ongelmaa kuin minulla näyttää olevan, että hormoniarvot heittelevät ja ainakin keltarauhashormoni on aivan liian korkea follikkelivaiheessa eli tuoresiirto ei viimeksi onnistunut ollenkaan.

  • #16377

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    HeipsKukkuu!
    Täällä yritetään olla testailematta..virallinen testipäivä on vasta lauantaina.
    Tänään tuli tieto, että meidän pienestä saaliista huolimatta saatiin 5päivän blasto pakastettua. Meillähän saldona oli vain kaksi solua ja molemmat saatiin blastoksi, siirto tehtiin viime tiistaina.
    Onnea plussanneille ❤

  • #16380

    Alma
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos teille onnittelijoille😍 kovasti tsemppiä! Varmaan enempi kirjoittelen tuolla toisella palstalla. Mulla koko piinis aika meni ihan ohi. Puhelimessa muistutus et muistoäin lutinuksen. Muuten olin ja menin ilman rajotteita. Plussan sain silti vaikka olim 100% varma negasta. Joks tapauksessa onnea kaikille matkaan sitä tarvitaan!!

  • #16382

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Onnea kaikille plussanneille, sitten kaikille piinaajille.

    Minä tältä palstalta ehkä häviän hetkeksi tuonne sivummalle. Meillä alkaa viimeinen hoito omilla soluilla lokakuulla… ajatukset jo jotenkin ehkä ajassa sen jälkeen, niin vähän jaksan uskoa onnistumiseen enää näillä, mutta pakko nyt kokeilla se viimeinen KELA-korvattava, ettei tarvitse jäädä miettimään.

    • #16383

      SiniS
      Osallistuja (Participant)

      On tämä touhua!! Ensin odotetaan että alkaisi kuukautiset, että pääsisi ilmottautumaan hoitoon. Sitten kun aloitetaan jarrulääke niin, sitte odotetaan että tulisi tyhjennysvuoto. Ja sitten toivotaan, ettei kuukautisia tulisi ainakaan seuraavan vuoteen.!!!

      • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi, 1 viikko sitten  SiniS.
  • #16386

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Hei ja onnea plussanneille ja muillekkin todellakin onnea matkaan!
    Täällä pidetään nyt taukoa hoidoista ja yritetään viimeisen kerran IVF/ICSI hoitoa ensi vuoden alussa.
    Tapasimme Fertinovan lääkärin eilen ja hän sanoi, että hänen suosituksena 1edellämainittuhoito ja sitten jos ei onnistu niin lahjasukusoluhoitoihin.
    Lääkkeenä meille uusi Pergoveris 300. Onko kokemuksia lääkkeestä?
    Itse meinaan syödä myös gelee royalit ja käydä muutamissa vaihtoehtohoidoissa( akupunktio ja vyöhyketerapia), sitten jos ei onnistu niin ainakin kaikkemme olemme tehneet ja yrittäneet!
    Hyvää syksyä ja kiitos kaikille tarinansa jakaneille!

  • #16387

    yöutu
    Osallistuja (Participant)

    Mulla ollu parissa hoidossa joskus vuosia sitten pergoveris. Taitaa olla kallein, tosin sillähän ei sit väliä jos on kelan katto täynnä ja saa suorakorvauksen ostaessa. Pistäminen on ollu ylivoimasesti kivuliainta, polttelee ja kirvelee ihan pergeleellisesti, vaikka ei se ilmeisesti kaikilla näin tunnu.
    Molemmat hoidot oli pitkällä kaavalla, toisen ohessa gonal ja toisessa puregon. Hedelmöitys% oli heikompi näissä hoidoissa mutta niiden vähempien laatu oli keskimäärin parempaa, tai ainakin näytti siltä. Yks raskaus alkoi joka päättyi kkm rv8+ viikolla. Tässä hoidossa tosin munasolut oli jouduttu pakastaan ja alkio oli jakautunu kaksosiks.

  • #16390

    yöutu
    Osallistuja (Participant)

    Ainiin ja täältäkin tosiaan onnea viime aikojen plussista!!

    Sunflower, joskus kans tein tollasen ivf-laskelman ja siinä 10% paikkeilla tälläkin..

  • #16392

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Onnea Tiuhti ja Alma plussista!

    Kuukuu, mulla on ollut kahdessa viimeisimmässä hoidossa Pergoveris ja Gonal F. Viimeisimmästä hoidosta, jossa sitä käytin, tuloksena on nyt 1,5v poika. Pistämisestä tai muusta lääkkeeseen liittyvästä en enää tarkemmin muista. Nyt ku käytiin uutta kierrosta varten lääkärissä, se sanoi, että hän kirjottaa mulle Menopuria, kun se on lähes vastaava lääke kuin tuo Pergoveris + Gonal yhdessä. Menopur kuulemma halvempi kuin nuo kaksi lääkettä yhteensä.

    Hitsi, kun tulee kaikenlaisia ajatuksia, kun lukee näitä vanhoja hoitopapereita. Löysin esim. sellasen lauseen äsken, että mulle on kolmannessa hoidossa suunniteltu Gonapeptyliä Lugejen lisäksi luteaalitueksi. Sitä vaan en koskaan saanut.. varmaan unohtunut. Nyt yksityisellä kuulin, että Gonapeptyl lisää tutkitusti alkion kiinnittymisprosenttia.. No, turha näitä miettiä tietysti.

    Jotenkin nyt malttamaton olo, kun näyttää siltä ettei pystytä vielä lokakuussakaan aloittamaan hoitoja (miehen terveys). Palaan töihin helmikuussa ja aattelin että jos sitä ennen ehtis (tarvittaessa) parit hoitokierrokset käydä läpi. Tietty se voi kerrastakin tärpätä.. vaikee vaan uskoa siihen, ku edelliseen meni neljä hoitokierrosta ja alkioita tuli aina vaan 1-2 per kierros.

  • #16411

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Hei kaikki.
    Meillä on nyt menossa kolmas ivf. Tämä hoito on ollut helpoin kaikista, koska olen hyväksynyt myös lapsettomuuden vaihtoehtoiseksi lopputulemaksi. En ole stressannut tämän hoidon onnistumista, en ole murehtinut mitään missään vaiheessa. Järkeilemistä ja rationalisoimista olen vaalnut. Yksikään kontrolliultra ei tuntunut miltään enkä edes tiennyt miten monta munarakkulaa sielä oli kehittymässä. Ei ole ollut tunnevuoristorataa eikä ole mennyt puurot ja vellit sekaisin. Ollaan osattu järjestää muu elämä vuorokuukausin hoitojen kanssa, joten elämä on hyvin rullannut ja hoidot menneet siinä ohessa. Ainoastaan harmittaa, että pitää olla töistä pois.

    Viime vuosi oli hoitojen kannalta ihan älyttömän rankka. Kaikki siihen liittyvät käänteet tuntuivat henkilökohtaisilta ja raskailta. Koko vuosi meni sumussa. Tiesin sen jo silloin, mutta jälkeenpäin katsottuna tajuan sen vielä paremmin.

    Tänään oli punktio ja kymmenen munasolua saatiin. Jännästi kaikki aina sanoo kuinka toimenpide kestää vain pienen hetken ja ei ole yleensä kovin kivuliaskaan. Kukaan ei mainitse kuinka toimeenpiteen jälkeen palautuminen kestää ja sattuu monta päivää. Mulla liikuntakyky tällä hetkellä on n. 5%.

    Maanantaina olis sit siirto, jos kaikki epävarmuutta aiheuttavat muuttujat toteutuu niinkuin pitää.

    nimim. toipilas

  • #16412

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    onnea plussanneille ja voimia muille.

  • #16417

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Jaahas, mahtaakohan tää naikkonen tippua korkealta ja kovaa.. eilen pp8 ja tein apteekin oman raskaustestin, haalea viiva, tänään pp9 ja haalea viiva… oli kuitenkin pakko vielä testata clearblue digitaalisella ja plussa pärähti näyttöön😳
    Lauantaina olisi virallinen testipäivä. No mut iloitsen elämäni ekasta plussasta, kantaa se eteenpäin tai ei ❤

  • #16418

    Mathilda
    Osallistuja (Participant)

    @kaksin onnea plussata 😍 miten sulla noin aikainen virallinen testipäivä? Mulla menossa pp7 ja virallinen testipäivä vasta viikon päästä? Vaikuttaako se, et sulla tuoresiirto ja mulla pas? Vaihteleeko noi sit eri sairaaloden välillä? Ajattelin kyllä jo aikaisemmin testata, mut jos nyt viikonlopun yli vielä malttais. Negaa sieltä odotan, oon ollut ihan järkyttävän kipeä lauantaista asti ja en meinaa parantua millään.

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi sitten  Mathilda.
  • #16420

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Johtuneenko siitä, että laitettiin 5pv:n ikäinen blasto? Verikokeisiin menen vasta 18pv.
    Alunperin mulle piti tehdä alkion siirto heti seuraavana päivänä punktiosta jolloin sain tuon testipäivän (16.9) ja blasto siirrossa sanottiin vaan että testipäivä pysyy samana 😊

  • #16421

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Niin ja kiitos ❤

  • #16426

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Onnittelut täältäkin Tiuhti, Alma ja kaksin!

    Suru, ikävää että oot niin kipeä! Mun mielestä tuo punktio ja sen jälkeinen vointi on niin yksilöllistä ja tapauskohtaista. Varmasti johtuu siitäkin kuinka hyvin solut on ollu saatavilla.
    Itselläni 2 aikaisempaa punktioo oli ihan iisejä, ei mitään kipuja tai jälkituntemuksia. Ihmettelin, kun hoitajat ihmettelivät kuinka reipas oon, että kuuluisko mua sattua?? Tiistain punktiossa saatiin yhteensä 10 solua. Oikeeseen munasarjaan jouduttiin 2 kertaa pistämään läpi, ilmeisesti ne endometrioomat olivat edessä. En ole kovasti kipeä ollut, mutta kipeä kuitenkin. Ja vieläkin alavatsassa kihelmöi ja välillä vihlaisee rajumminkin.

    Eilen hain sitten yhden top-alkion kyytiin, nyt vaan koittaa keskittyä muihin asioihin. 3 jäi pakkaseen.

    Tsempit kaikille! Vaikka nyt pimeä aika alkaakin, ja usein hiipii mieliinkin, niin yritetään silti nähdä sitä valoakin ❤

  • #16427

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Onnea Kaksin! Nythän on oikea plussa aalto :D. Itsellä ei mene niin hyvin. Avasin juuri klinikan 3000€ laskun ja lopputuloksena yksi vaivainen 4-soluinen pakkasessa. Ja tähän päällehän tulee vielä 1000€ lasku siirrosta, jos siis selviää sulatuksesta. Kertokaa nyt hyvät ihmiset mistä tähän repii jotain positiivisuutta? Olen lähinnä vihainen, kun hoito oli tämmöinen floppi! Ja vielä enemmän vihainen, kun nyt näyttää siltä, että edellisellä kerralla heitettiin hukkaan hieno blasto, koska ennen siirtoa ei testattu progesteronia mikä siis huitelee pilvissä. Tästä asiasta aion keskustella ensi kerralla, että miten meni niinku klinikan omasta mielestä. Aika hyvät perustelut tarvitsen, että saan tämän asian pois mielestä ja rauhan sille, että virhettä ei olisi tapahtunut. Eihän se voi olla niin, että asiakkaan pitää itse älytä tilanne ja mitä tutkimuksia tarvitaan.

    Suru, itselläni punktiot on olleet helppoja ja kivuttomia kuten myös toipuminen. Jo seuraavana päivänä on ollut täysin normaali olo. Mutta johtuu varmaan siitä, kun tällä iällä saalis on niin pieni. Mieluummin kyllä ottaisin vaikka mitkä tuskat, jos se takaisin positiivisen lopputuloksen.

    Kaikesta huolimatta hyvää viikonloppua kaikille ja parempaa tuuria teille muille!

  • #16432

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Tervehdys,

    ja alkuun onnea kaikille, joilla tärpännyt ja tietysti tsemppiä muille! Täällä kolmekymppinen nainen, joka haaveillut lapsesta pitkään. Edellisen pitkäaikaisen kumppanin kanssa päästiin 1. IFV:n saakka ja sieltä saldona 1 tuoresiirto sekä 3 PAS:ia, joista ei raskautta alkanut. Aika oli rankempaa mitä olin edes osannut aavistaa, jonka seurauksena päädyin perusasioiden äärelle ja oman onnellisuuden kyseenalaistamiseen. Siinä rytäkässä asiat menivät uusiksi: ero, asuinpaikkakunnan muutos.. nyttemmin työtehtävät ja uusi parisuhde.

    Olemme nyt siinä pisteessä, että julkisella edessä IVF-suunnittelukäynti. Vaihtoehtoina Turun väestoliiton klinikka tai Tampereen yliopistollinen. Onko täällä kokemusta kyseisistä paikoista tai onko klinikoilla eroja hoitometodeissa, tms?

  • #16439

    Taivaltaja
    Osallistuja (Participant)

    Minäkin uskaltaudun tänne lopultakin kirjoittelemaan, vaikka jo pidemmän aikaa olen lueskellut palstaa. Siitä on ollut uskomattoman iso apu kaiken läpikäymisessä.

    Minulla ja miehelläni on lapsettomuushoitoja takana noin neljä vuotta. Viime keväänä kunnalta sanottiin, että he eivät pysty meitä auttamaan ja hoidot lopetettiin tuloksettomina. Vain kerran yksi inseminaatioista johti raskauteen hoitojen alkuaikoina ja sekin jäi kohdunulkoiseksi. Lisäksi AMH-arvoni oli alle 0,2, joten kesän ajan totuttelin ajatukseen, etten tule omilla geeneilläni koskaan lapsia saamaan.

    Tänä syksynä siirryimme yksityiselle, jossa AMH-arvo haluttiin ottaa uudestaan. Ja kuinka ollakaan, se oli – ei hyvä, mutta huomattavasti parempi kuin aiemmissa testauksissa. Niinpä meille päätettiin kokeilla koeputkihedelmöitystä vielä kerran omilla munasoluilla.

    Siirrosta on nyt neljä viikkoa ja vielä kaikki on hyvin. Vaikka olen perusluonteeltani optimisti, tämä prosessi on kuitenkin muokannut skeptiseksi. Varmaan se on luonnon tapa auttaa kestämään jatkuvia takapakkeja ja epäonnistumisia. Sen takia ei tästäkään uskalla vielä iloita. Ehkä sitten yhdeksän kuukauden jälkeen? Mutta toisaalta, jos onnistumisen hinta on se, ettei raskausajasta uskalla iloita, valitsen sen vaihtoehdon mielelläni.

    Voimia kaikille teille täällä! Tässä teille vielä laulu uskoa ja toivoa antamaan.

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi sitten  Taivaltaja.
  • #16441

    Hopea
    Osallistuja (Participant)

    Hei vaan kaikille!

    Liityn minäkin jälleen keskusteluun… Meillä tämä taival alkoi vuoden 2013 alussa, jolloin alettiin yrittää raskautta. Pian kävi kuitenkin selväksi, että kaikki ei ole kunnossa, kun oma kierto oli todella lyhyt. Yritettiin hakeutua nopeasti hoitoon, mutta saatiin vastaan paljon tätä “älä stressaa, niin kyllä se siitä”-asennetta, ja hoitoihin päästiin lopulta vuoden 2014 alussa yksityisellä klinikalla, kun omat hermot ei enää kestäneet odottelua. Todennäkoisesti syy meidän lapsettomuuteen on minun PCO-tyyppiset munasarjat. Ensin käytiin läpi useita ovulaatio-induktioita, mutta niillä ei ollut mitään tulosta ja saatiin lähete julkiselle puolelle ivf-hoitoja vasten. Raskaus tärppäsikin lopulta ekan ivf/icsi:n tuoresiirrosta, ja heinäkuussa 2015 saatiin tytär.

    Omat komplikaatiot liittyi tuohon raskauteenkin, ensin hyperstimulaatio ja sen seurauksena tullut n. 10cm munasarjakysta, raskausajan verenvuodot, ynnä muita huolenaiheita, jotka varjostivat raskausaikaa. Myös synnytys oli haastava (menetin lähemmäs 2 litraa verta ja repeämät piti paikkailla leikkaussalissa), joten toipuminen kesti pitkään. Tarkoitus oli lähteä pian uusiin hoitoihin, että olisi mahdollisimman suuri todennäköisyys saada tytölle sisarus suht pienellä ikäerolla, mutta jälleen elämä löi kapuloita rattaisiin. Kuormittavia tekijöitä vain kasaantui ja kasaantui ja lopulta viime syksynä minun voimat ehtyi, uuvuin ja sairastuin masennukseen. Nyt kevään ajan olen vähitellen siitä toipunut, ja nyt viimein alkaa tuntua siltä, että olisi voimavaroja lähteä uudelleen hoitoihin.

    Meillä on kolme alkiota pakkasessa, kaksi niistä 4-soluisia icsattuja ja 1 3-soluinen maljalla alkunsa saanut. Omaan kiertoon on tarkoitus tehdä siirto. Tuossa meidän klinikalla on siirrytty kokonaan blastokysti-siirtoihin, joten suunnitelmana on sulattaa kaikki kolme ja katsoa niistä sitten paras siirrettäväksi (olettaen että siirrettävää jää). Ultrassa kävin tällä viikolla kp13 ja kaikki näytti hienolta. Lääkäri oikein kehui, että on niin hyvän näköinen limakalvo, että siirtoon kyllä päästään, ja ovulaatio tulee todennäköisesti parin – kolmen päivän päästä. Kp15 plussasin ovulaation, ja ilmoitin siitä klinikalle, mutta vastaus olikin, että siirtoon ei päästä koska se osuisi juuri viikonlopulle. Ja lisäksi minun follikkelit ja limakalvo ovat kuulemma “epätahdissa”, niin senkään vuoksi ei siirtoa voida tehdä. Tiesin kyllä että sekin on mahdollista, että siirto osuu viikonlopulle, ja homma sen vuoksi peruuntuu, mutta tuossa ultrassa kun kaikki näytti vielä niin hyvälle siirtoa ajatellen, ja siinäkin jo ennusteltiin ovulaatiota juuri tuohon kohtaan, niin tämä siirron peruuntuminen tuli kuitenkin yllätyksenä. Ihmettelin sitten hoitajalle, että minun ovulaatiot tulee yleensä myöhään tuohon kierron ajankohtaan nähden, niin onko mikään toisin sitten seuraavassakaan kierrossa eikä hän osannut tähän oikein vastata, niin sain lääkärille soittoajan ensi viikolle.

    Ennen hoitoihin lähtöä ajatteli, että tällä kertaa voi olla hoidoissa rauhallisemmin mielin kun tietää, että raskaus ja terveen lapsen saaminen on minun kohdalla mahdollista, mutta äkkiä tämä rauhallisuus näköjään hävisi. Se ettei siirtoon päästy heti oli yllättävän iso pettymys, ja nyt pelottaa, että hakataan päätä seinään tuon epätahtisuuden vuoksi kierrosta toiseen. Sitten pelottaa, että entä jos yksikään alkio ei selviä sulatuksesta tai jatkoviljelystä. Sitten jonotellaan taas ikä ja terveys uutta ivf-kierrosta. Lisäksi yllättävän voimakkaasti tuli mieleen taas kaikki ne ekalla kierroksella läpikäydyt tunteet, etenkin se katkeruus siitä että miksi tämänkin pitää meidän kohdalla olla näin vaikeaa. Toisilla se on pisto, nosto ja ravistus, ja kappas kun on pulla uunissa. Meidän pitää kestää lääkkeitä, odotusta, pistelyä, kipuja, odotusta, aikataulutusta klinikan aukiolojen mukaan, odotusta, odotusta ja odotusta. Ja kaiken alla muhii se pelko, että entä jos tämä ei onnistukaan. Meillä se pelko ja tuska ei ole onneksi enää niin suuri, kun ollaan jo yksi lapsi saatu, joten joten suuri hatunnosto teille, jotka jaksatte näitä hoitoja ja pettymyksiä yhä uudestaan eikä toivottua tulosta vaan kuulu. Olette todella vahvoja naisia! <3

    Ihanaa lukea täällä positiivisiakin uutisia, isot onnittelut plussanneille! Jos jotain myönteistä näistä hoidoista etsii, niin minulle nämä oli ainakin melkoista “äitiysvalmennusta”. Mikään muu ei auta paremmin jaksamaan niitä unettomia öitä, kiukkua, kitinää ja uhmakohtauksia, kuin se ymmärrys miten onnekas onkaan kun saa ne kokea. <3 Tänne jos minne sitä toivoo niitä plussatuulia, koska te sen todella ansaitsisitte!

  • #16446

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Hopea, oletteko hoidossa yksityisellä klinikalla? Mietin, että miten perustelevat pelkät blastosiirrot. Jos hoidosta maksaa kovan hinnan eikä mitään siirrettävää sitten jääkään. Olen ymmärtänyt, että onnistumis% tosiaan on blastoilla paljon parempi.

    Siksi surettaa, kun meille jäi tästä hoitokierrosta pakkaseen vain yksi 4-solunen eikä sitä ymmärrettävästi uskalleta jatkoviljellä. Ja tuoresiirtoa ei siis tehty ollenkaan korkean progesteroniarvon takia. Eli minulla ilmeisesti tuo sama homma kuin sinulla eli limakalvo epätahdissa. Kyselinkin tuossa aiemmin onko muilla samaa ongelmaa. Mitä tiedät tuosta asiasta tai miten siihen voidaan vaikuttaa jatkossa? Sanoivatko sinulle samaa, että blastokystin siirrossa tuo epätahti olisi jotenkin “tasaantunut”?

  • #16447

    @kaksin
    Osallistuja (Participant)

    Maanantaina käyty labrassa ja toistaiseksi ei olla tiputtu korkealta.. HCG arvo oli 567, hoitajan viesti oli “hyvä arvo raskauden kestoon nähden”. Nyt sit taas odotellaan ja jännitetään ensimmäiseen ultraan joka on reilun 2viikon päästä.
    Ymmärsin kyllä hoitojen aikana hoitajan puheista, että ultra olis ollut aikaisemmin…olisiko ultra ollut aikaisemmin jos tuo HCG arvo olisi ollut pienempi?
    Sydämestäni toivon kaikille jaksamista ja onnea yritykseen ❤

  • #16448

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Ihanaa lukea onnistumisista! Olen niin onnellinen siitä että se kauan odotettu plussa tulee.

    Meillä on perjantaina ultra ja silloin on punktion suunnittelukäynti. Kävin eilen verikokeissa, ihmetyttää että tulos ei näy vielä kanta.fi:ssä ollenkaan. Kätilö sanoi viime käynnillä, että jos ei soittoa kuulu verikokeen jälkeen niin jatka samaan malliin. Ei kuulunut soittoa.
    Ihmetyttää vaan, että kun se ei näy siellä kannassa että onko se ees menny perille?
    Täytynee varmaan soittaa perään. Onko kellään tietoa mitä ne katsoo siitä kokeesta tässä vaiheessa?
    Olen jotenkin niin hätäinen tän kanssa, kun on eka IVF. Inssien kanssa olin paljon rauhallisempi.
    Yllättävänin kivutta olen tähän asti päässyt, eilinen oli vähän vaikea mutta olin varautunut pahempaan. Toki onhan tässä vielä punktioon matkaa, mutta silti.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16449

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Nyt on sitte käyty punktiossa. Kaikki meni periaatteessa hyvin, joskin munasaalis oli pieni. Vain toinen munasarja oli saavutettavissa, ja sieltä poimittiin kolme solua, jotka olivat viime yön aikana hedelmöittyneet normaalisti. Viime yö oli kyllä hiukan raskas, kun heräsin voimakkaaseen koko yläselkää, ylävatsaa ja hartioita juilivaan kipuun. Pystyasennossa helpotti. Röyhtäytti myös paljon. Tuntui kuin olis kaasua pumpattu yläkroppa täyteen. Torkuin sit puoli-istualteen jotenkuten aamuun. Hoitaja käski seurata tilannetta, ei ollut ennen törmännyt vastaavaan. Turvotusta ei ole, eikä munasarjat tai alavatsa mitenkään erityisen kipeät, mitä nyt punktion jäljiltä välillä jomottelee. Ei mitään pahoinvointia, kuumetta, verenvuotokin helpottanut. Äsken nukuin päikkärit, eikä kipu toistaiseksi ole palannut. Ihmettelen.

  • #16450

    jennitar
    Osallistuja (Participant)

    Heippa kaikille! Pitkästä aikaa kirjoittelen tänne, viimeksi keväällä taisin kirjoitella. Ihan ensiksi haluisin onnitella kaikkia plussan saaneita! <3

    Elma, minulla tuli nuo samat oireet ensimmäisen icsini jälkeen, makuullaolo ei onnistunut punktioiltana, seuraavana päivänä hartiapistos ja hengitysahdistukset olivat poissa. Hyperiä ei silloin kuitenkaan ollut.

    Mutta, hieman surullisissa mielissä kirjoittelen. Meillä siis takana kaksi icsi hoitoa, josta ei edes yritystä kiinnittyä. Lapsettomuuden syynä ainakin toistaiseksi vain male factor, siittiöitä noin 10milj yht, kaikki hitaita ja epämuodostuneita. Ekassa hoidossa siirrettiin kaksi blastoa, ja tässä toisessa tehtiin hieman maltillisempi stimulaatio, 11 solua, joista 9 kypsää, 7 hedelmöittyi. Heti punktion jälkeisenä päivänä siirrettiin kaksi hedelmöittynyttä,koska vklp oli tulossa. Lopuille 5 tehtiin pitkä viljely. Pv 5 kaikki oli elossa, ja yksi alkava blasto ja morula, muut soluvaiheessa, mutta pysähtyneitä ei ollut. seuraavana pv klinikalta tietoa että mitään ei ollut pakkaseen, eivät olleet jatkaneet kehitystä. Ja tuoresiirtokin taitaa negaan päättyä 🙁

    Eli kaiken kaikkiaan jo 4 siirrettyä alkiota josta 2 blastoa, eikä edes kemiallista :(. Julkiseltakin sairaanhoitaja soitti kun ilmoitimme yksityiselle menosta ja sanoi, että välttämättä eivät meille enää montaa hoitoa tarjoa, jos ja kun testit aina vaan negaa näyttävät. Olemme vissiin jo aivan toivoton tapaus, vaikka nuoria olemme (28). Mitään selkeää vikaa ei ole sanottu munasoluista, ekan hoidon jälkeen biologi meinasi että, mahdollisesti takana oleva siittiövika vaatii useamman siirron, jotta raskaus alkaa. Onko täällä muita vastaavassa tilanteessa olleita, taustalla male factor.

    Minulla myös limakalvo innostuu noista piikityksistä, punktiossa oli jo 18 mm. Lääkäri ei kuitenkaan sanonut että tämä este olisi, prog arvo oli kuitenkin kohdallaan.

  • #16451

    Hopea
    Osallistuja (Participant)

    Sunflower: Julkisella ollaan hoidossa. Syyksi blastojen siirtoon sanoivat, että vältytään turhilta siirroilta, kun nähdään mitkä alkiot parhaiten lähtevät kehittymään. Lisäksi lääkäri sanoi, että blastot on “kypsempiä kiinnittymään” eli helpommin tarraavat kohdun limakalvoon. Näistä syistä raskausprosentit on ilmeisesti paljonkin paremmat blastosiirroissa, ja vain niitä nykyään tekevät.

    Tänään oli se lääkärin soittoaika ja paljon sain asioita selville. Tämä lääkäri oli sitä mieltä ettei minun limakalvossa olisikaan mitään vikaa, vaan ainoa ongelma olisi ollut alkion sulatuksen osuminen viikonlopulle ja biologit eivät kuulemma tee viikonlopputöitä pakastealkionsiirtojen vuoksi… Juteltiin kuitenkin siitä, kun minulla tuo ovulaatio osuu kierron ajankohtaan nähden myöhään (kp 15-16) ja kierto on kuitenkin vain 25-28 päivää, niin sain ohjeeksi ensi kierrossa syödä letrozolia kp 3-7, niin sen pitäisi auttaa siinä follikkelin kypsymisessä. Ja selvisi myös, että ovulaatio ei saa osua tiistaille, keskiviikolle tai torstaille tai muuten jokin osa alkionsiirtoprosessista osuu viikonloppuun. :/ Eli eikun jännittämään sitten seuraavaa kiertoa… Kolmanteen kiertoon (jos aikataulut on jo kaksi kertaa menneet mönkään) sitten yleensä estrogeenilla kypsyttävät limakalvon, että alkion siirto ei ole ovulaatiosta kiinni. Mutta onko teillä kokemusta onko onnistumistodennäköisyys yhtä iso sitten noissa lääkkeellisesti kypsytetyissä?

    Onnittelut kaksin hienosta hCG-lukemasta! Meillä oli tuon esikoisen kohdalla eka ultra raskausviikolla 6, koska minulla oli todella matalat hCG-arvot (siinä ekassa verikokeessa “huima” 39) ja oli suuri epäily kohdunulkoisesta tai tuulimunasta. Normaalilla hCG-arvolla olisivat ultranneet vasta raskausviikolla 7.

    Illacrimo: Meillä ei muistaakseen ennen ivf-hoitoa ole katsottu verikokeella enää muuta kuin nuo tarttuvat taudit (hepatiitti, hiv), mutta lienee tuokin yksilöllistä tartteeko muutakin katsoa.

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi sitten  Hopea.
  • #16453

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Illacrimo, eikö ne sanoneet verikokeen syytä? Meiltä otettiin nyt infektio verikoe (hiv, hepatiitti, yms.), joka on kaiketi sekä mieheltä että naiselta pakollinen ennen IVF-hoitoja. Täällä mennään lyhyellä kaavalla IVF:ään ja odottelen, että kuukautiset alkaa, jotta pääsee piikittelemään.

    Julkisella olemme myös ja hyvin tehosivat lääkkeet ennen punktiota ekalla kerralla. Diapamia ja kipulääkkeitä ja lisäksi ne puudutukset. Ei kannata etukäteen pelätä 🙂

  • #16455

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Elisha , eivät sanoneet mitään syytä. Kävin kanta.fi katsomassa ja huomasin ensimmäisen verikokeen olevan perusjuttuja, verenkuva ja just noi Hiv, hepatiitti ja muut. Tää toinen lie sitten mittaa tämän piikittelyn edistymistä? Mutta itseä kiinnostaa , että mistä arvosta se katsotaan ja kuinka paljon se on.

    Mulla on nyt iskenyt ihan hillitön superfood-touhu…. kuivasin marja-aroniaa ja pihlajanmarjoja kuivurilla ja vetelen niitä. Selkeesti haen jotain sijaistoimintaa etten miettis koko ajan näitä juttuja.
    On tää jotenkin ihan pimeetä mihin kaikkeen sitä alkaakaan kun on epätoivon hetket.
    Mäkin olen käynyt akupunktion, vyöhyketerapian ja kaikenmaailman lisäravinteet ja superfoodit.

    Ootteko kuinka pystynyt liikkumaan ennen punktiota? Mä jätin ratsastuksen jo pois, kävin viime la selässä ja jotenkin itselle tuli sellainen olo että ei.
    Nyt aattelin mennä uimaan tai no kellumaan veteen…. 🙂

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16456

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Mites te jotka ootte käyneet vyöhyketerapiassa, miten se terapeutti on suhtautunut näihin lapsettomuusjuttuihin? Mä kävin eilen hierojalla joka tekee myös vyöhyketerapiaa/refleksologiaa ja kyselin hältä, että mites tämmönen lapsettomuushoitojen aikainen vyöhyketerapia auttais. Hän oli vähän sitä mieltä, että jos on jo laps.hoidoissa niin ei se sitten välttämättä auta ja se voi vaan sotkea asioita. Rentoutusmielessä korkeintaan vois kuulemma tehdä. Tuli vähän outo olo siitä keskustelusta ja en sit varannu aikaa siihen, ku tuntu että hän oli sitä mieltä ettei se kannata.

  • #16457

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Mun vyöhyketerapeutti tekee myös refleksologiaa ja klassista hierontaa. Hän sanoi, että kaikki mikä tasapainottaa kroppaa ja mieltä on näihin hoitoihin vaan plussaa. Pääsäätöisesti ollaan tehty hoitoa kohdun ja munasarjojen alueelle ennen kun on varsinaisissa lapsettomuushoidoissa tehty toimenpiteitä. Sitten on rauha eikä tehdä muuta kun rentoutusta

    Itse koen nämä ainakin positiivisena, sillä auttaa rentoutumaan ja oma mieli ainakin paranee hoidoissa sekä olo tuntuu paremmalle. Tosin, mulla kroppa jumeja paljon kun on nivelrikko lannerangassa. Sen tuottamaan särkyyn ja lihasjumeihin se auttaa ainakin. Näistähän ollaan montaa mieltä, mutta itse olen sitä mieltä, että kaikki mikä saa oman olon hyväksi on hyvä.
    Aikanaan kävin yhden hoitokierron ajan akupunktiossa ja se sai aikaan ihan tolkuttomat ovulaatiokivut ja hoitokierto oli muutenkin kivulias. Neulojen paikallaan oloaikana jos liikautinkaan jalkoja niin neulojen tuottama kipu oli aivan järkyttävä.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16459

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Mietin, että voisin kysyä tuota vyöhyketerapiaa toisesta paikasta tässä kylällä, että mitä siellä sanovat. En oo kyl koskaan semmoisesta käynyt ja oon vähän epäilevästi aiemmin suhtautunut tuollaiseen hoitomuotoon, mutta nyt jotenkin aatellu, että voishan sitä mielenkiinnosta kokeilla. Alkoi taas vaan vähän epäilyttää, kun se jolta kysyin sanoi, että se vyöhyketerapia vois sotkea jotain..

    Hitsi mä niin odotan koska pääsis alottaan seuraavan icsi-hoidon. Oottelen labratuloksia ja sitä et miehen terveys pian kohenis.. Omat kilpirauhaskokeet oli ok (oma tulkinta viitearvojen perusteella), mut viel pitäis tulla amh- ja prolaktiiniarvot kirjeenä kotiin toivottavasti tän viikon aikana.

  • #16478

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Jennitar, sama juttu täällä, tilanne rauhoittui ensimmäisen yön jälkeen. Lääkäri sanoi, että mahdollisesti tullut jotain pientä vuotoa punktiosta johtuen ja se oireilis näin.

    Muutoin aika uskomaton tilanne, että kaikki vaivaiset kolme poimittua munasolua hedelmöittyi ja jakautui normaalisti. Nelisoluinen saatiin tuoresiirtona laitettua eilen. En olis ikinä uskaltanaut toivoa, että näin pitkälle päästään. Endometrioosi dg 2003, kaksi leikkausta sen tiimoilta, toinen munasarja piilossa ja toisessa pieni endokysta, amh 0,5.

  • #16479

    Mathilda
    Osallistuja (Participant)

    Tänään testattu plussa. Ei vaan osaa oikein iloita, kun keskenmenot kummittelee taustalla. Mutta pitää toivoa vaan parasta, että kyytiläinen pysyy matkassa mukana 😀

  • #16483

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Kunpa pääsis itsekin plussa-aallon harjalle mukaan…
    Meil on menossa pp4 ja kp 28/28. Ainoa tuntemus on kohdun menkkamainen kipuilu välillä voimakkaampana välillä heikompana.
    Testipäivä on 2.10. Kaikki ärsyttää.
    Suru

  • #16487

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Onnea Mathilda ole plussasta! Toivottavasti nyt kyytiläinen pysyis kyydissä onnelliseen loppuun saakka.

    Elmalle tsemppiä piinapäiviin! Aika aikaisin ne sulla siirsi alkion (2 päiväinen?)

  • #16488

    Alma
    Osallistuja (Participant)

    Siirtykääs sitten kaikki plussanneet tone plussanneiden ryhmään. Vaikka se nimi hämääkin kevät ja talvi plussat. Yksikseni siellä kirjoittelen ja panikoin 😀

  • #16494

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Maiku! Kyllä joo, 2-päiväinen alkio. Johtuisko alkioiden vähäisestä määrästä? Oltais varmaan viljelty pidempään jos olisi ollut enemmän valinnanvaraa. Näillä mennään ja toivotaan parasta.

    Tää asia on varmaan miljoonaan kertaan käsitelty, mutta kysyn silti. Miten kuukautiskiertoa tulisi hahmottaa näissä hoidoissa? Onko poimintapäivä vastaava ovulaation kanssa? Onko teillä alkanu kuukautiset luonnollisen rytmin mukaisesti (jos ei ole tärpännyt) hoitojen aikana, vai muuttaako hoidot aikataulua paljonkin? Ajattelisi että stimulaatiovaiheen pituudella olisi tässä asiassa merkitystä?

    Niin paljon kysymyksiä.

  • #16498

    jennitar
    Osallistuja (Participant)

    Elma, elikäs punktiopäivä on tosiaan ns. ovulaatiopäivä. Ja siitä sitten seuraava päivä dpo 1 yms 🙂 Minulla kaksi siirtoa takana ja ei tärpännyt, luget piti vuodon kuitenkin poissa reilusti yli oman luteliaalivaiheen ylitse. Kun lopetan lääkkeet, vuoto alkanut minulla aina kolme päivää prog lopetuksesta.

  • #16500

    Susanna
    Osallistuja (Participant)

    3.ICSI nyt käyty. Tuloksena 14 munasolua joista 11 kypsää ja lopulta jäi 2 (hyvää kuulemma) jotka siirrettiin. Raskaustestin saa tehdä 2.10. Piinallista tämä odottelu ja oireita kyttäilee. Tuntuu, että niitä olis, mutta katsotaan nyt rauhassa. Toivotaan nyt todellakin, että ois jo meidän vuoro. Tiedättekö mitä tarkoittaa kun nuo siirrettiin 4vrk ikäisenä niin luki tekstissä, että siirretty muistaakseni C75 ja C90. Tarkoittaakohan tuo, että kuinka monta solua on siirrettäessä(Cells) vai toivottavasti ei laatuluokkaa? Tayssissa oon ollut hedelmöityshoidossa. Nyt ei oo auki mikään mistä vois kysellä. Kuulemma joskus voidaan miettiä neljättäkin ICSI hoitoa jos ja kun keksitään uusia keinoja onnistua. Edellisistä kahdesta ICSI hoidosta ollaan päästy kahdeen siirtoon vaan.

  • #16501

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Susanna, meillä on sama testipäivä 🙂
    Mäkin toivon, että olis jo meidän vuoro.
    Joka päivä toivoo enemmän, mut mulla on sellanen tunne vaan, et kuukautiset ei ole alkanu lääkityksestä johtuen, muuten alkaisivat jo. Mulla on nyt kp 30/28.., Tyhmää, että luget jatkuu niin pitkään, jos se on kumminkin turhaa.
    Meille siirrettiin 5-päivänen blasto.
    10:stä munasolusta, 3 hedelmöittyi normaalisti. 1oli hyvä blasto, joka on nyt kyydissä ja 2 oli hitaampia yksilöitä, jotka jäi jatkoviljelyyn ja menee ehkä pakkaseen.

  • #16502

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Elma, kierto muuttuu kyllä, vuoto voi tulla lugejen läpi, niin kuin mulla on ollut, tai alkaa tavallista myöhemmin. Myös välikierto voi olla tavallista lyhyempi tai pidempi.
    Hoitojen aikatauluja ei tästä syystä tiedä Erkkikään etukäteen ja kaiken muun elämän suunnittelu on hankalaa.
    Esim. matkat kannattaa suosiolla ajoittaa usean viikon päähän arvioidusta punktiosta.

  • #16503

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Jennitar ja Suru vastauksista.

    Onko teillä ollut välikieroja hoidoissa vai oletteko vetäneet hoidot putkeen? Onko niin että lyhyellä kaavalla vois tosiaan tauotta jatkaa? Lääkäri nimittäin tokaisi reippaasti viime käynnillä, että jos nyt et tule raskaaksi, niin seuraavassa kierrossa uusi yritys. En osannut hirvitykseltäni oikein mitään sanoa. Jäin miettimään, että onkohan tauottomuudelle mitään hyvää syytä. Perussairauteni vuoksi, ja ehkä ihan muutenkin pään ja kropan jaksamisen takia, olis omasta mielestä aivan jees pitää edes yksi kierto taukoa. Lääkäri ei edes muistanut, että sairastan vakavaa sairautta, joka näistä hoidoista kyllä voi ottaa nokkiinsa. Harmittaa kun ei voi luottaa hoitoansa toisen käsiin.

    Semmoinen tuli mieleen, et ootteko kärsiny närästyksestä näiden hoitojen aikana? Itsellä on aika voimakkaana näin hoitokierroksen loppua kohti ollut. Onko hyviä vinkkejä, miten sen kanssa jaksais paremmin? Voikohan tässä vaiheessa, kun alkio ei ole tiettävästi kiinnittynyt, käyttää närästyslääkkeitä?

    Ja sitten, millaisen ohjeistuksen ootte saaneet kotiraskaustestin tekemisen suhteen, siis että milloin se kannattais tehdä? Surun kanssa samaa mieltä, että turhat luget vähän kismittää. Tämän närästysolon kanssa etenkin. Niitä pitäis jaksaa sairaalan raskaustestiin/verikokeeseen asti käyttää, ja kiesus vieköön, sinnehän on vielä vaikka kuinka pitkä!

  • #16506

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Elma, meillä pitkällä kaavalla mentäessä yks välikierto ennen uutta yritystä. Toki ite saa päättää jos haluaa pitää taukoa kauemminkin.
    Meillä riittää pelkkä kotitestin tekeminen pp12, joka mulla on tulevana tiistaina. Tähän asti mennyt ihan ok tuo aika siirrosta, hyvin oon pystynyt olla miettimättä koko asiaa. Nyt vaan alkaa ahdistaa tuo lähenevä testipäivä. En millään uskaltais tehdä sitä. Pelottaa niin se tulos jos jälleen kerran nega. Ennemmin oottasin et vuoto alkaa ja that’s it! Mut mies oli sit toista mieltä..
    Mulla myös prog.lääkkeet (Lutinus) pitäneet vuodon pois, ja yleensä parin-kolmen päivän kuluttua lääkkeiden loppumisesta, alkaa uusi kierto.

  • #16509

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Meillä on punktion ja pasin välissä pakollinen välikierto ja hoitojen välissä pakolliset kolme kuukautta. Julkisella ollaan. Juttelin tästä just viimeksi hoitajan kanssa. Hän sanoi, että rahoituksen niukkuuden vuoksi on nää pakolliset jonot. Vain yksi huone, jossa tehdään punktiot, työsopimukset estää lääkäreitä tekemään töitä viikonloppuisin. Yksityisellä on varmasti tehokkaampi hoito. Mut ilmeisesti maksaa kanssa. Mä en voi ymmärtää miksi alkion siirto esim. maksaa lähemmäs 1000e?

    Mulla ei ole närästystä, mutta oon kuullut, että piimä auttais siihen. Ite oon vältelly lääkkeiden käyttöä. En edes laita bepanthenia, vaikka luget tekee pahaa jälkeä…

    Meillä tehdään testi pp15, mulla lugejen lisäksi toinen lääke, joka tekee plussan testiin. Luget kun eivät pidä vuotoa kokonaan poissa, niin päädyttiin tällaseen kokeiluun tässä kierrossa.

  • #16510

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    .

    • tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa, 5 päivää sitten  Suru.
  • #16515

    Susanna
    Osallistuja (Participant)

    Joo voidaankin sitten piinailla yhtä aikaa Suru. Päivät tuntuu kyllä matelevan ja vaikea on keskittyä muihin asioihin. Mielessä ajatus, että mitä sitten tekee, jos tämäkään ei tuota tulosta ja kuinka siitä yli pääsee taas. Onko eroaminen oikea ratkaisu, hoitojen jatkaminen muuta kautta, sijaisvanhemmuus, luovutetut solut. Miehen kanssa menee ainakin nyt hyvin, eikä ero tunnu oikealta ratkaisulta ainakaan tällä hetkellä. Aina sitä kaipaisi, että olisi suunnitelma jatkoon, mutta toisaalta ei vielä ole ajankohtaista sitä miettiä. Katsoa rauhassa ensin tämä loppuun. Voihan se olla mahdollistakin, että tämä onnistuisi. Tullut vaan niin epäluuloiseksi useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen. Voimia teille saman asian kanssa painiskeleville ja plussatuulia tälle palstalle:)

  • #16518

    Kuukuu
    Osallistuja (Participant)

    Hei vielä kun tässä miettii niiin paljon näitä vaihtoehtoja ja tuli mieleen, että pakko kysyä tällä foorumilla seuraavaa: mieheni on sterilisoitu ja siittiöt on otettu kiveksistä ( IVF/ICKS hoitoja käyty läpi)Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta tai tietoa sterilisaation purusta…

    Lääkärit eivät ole kommentoineet tai ehkä emme ole edes osannut kysyä, että vaikuttaako se siittiöiden laatuun. Tai ei kai se laatuun vaikuta kun ovat hyvin liikkuneet ja yksi raskaus alkoi, mutta km. Niin vähän sekavia aatoksia tässä meneillään….

  • #16519

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Perjantaina oli ultra, oikeassa munasarjassa 5 munasolua tuloillaan ja vasemmassa vain 1. Tänään illalla Ovitrellen piikkitys ja vika synarela.
    Tiistaina punktio. Kyllä vaan jännittää niin älyttömästi tuo punktio ja se, että saadaanko sieltä mitään saalista. Lääkäri sanoi perjantaina, että oieka munasarja on ihan kiinni kohdussa ja vasen on kohdun takana. Totesi vaan, että hankalaa tulee olemaan punktio.
    Aikalailla fiilikset jo lytyssä.
    Luin tuota hoitosuunnitelmaa ja viimeisimmän verikokeen kohdalla lukee E2 : 0,44.
    Menin jotenkin niin tiloihin tuosta ultrasta, että en älynnyt kysyä mitä se tarkoittaa. Olisiko arvauksia kellään?

    Paljon voimallisia ajatuksia kaikille kanssasisarille!

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16521

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Geisssha, jaksamista tulosten vastaanottamiseen. <3

    Suru, ehkä mun pitäiskin vaan olla tyytyväinen, ettei oo jonoja ja pääsen jatkamaan hoitoja hetikin jos haluan.

    Illacrimo, muakin jännitti just tuo punktio, että tuleeko sieltä mitään ja jos tulee, niin hedelmöittyykö. Hengittele ja ota ihan lyhyt hetki kerrallaan. Ennen operaatiota saatavat lääkkeet teki mulle ainakin semmosen huolettoman olon, että selviän ihan_mistä_vaan. <3

  • #16522

    SiniS
    Osallistuja (Participant)

    Illacrimo Mulla ei pidä ottaa synarellaa enään illalla kun pistän ovitrellea.
    Lapsettomuuden syy on varmaan eri. Sulla näköjään on pitynyt sumutella paljon pitempään.

  • #16523

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Mun suunnitelmassa luki tälle päivälle Synarelan kohdalla normaali 1+1. Me ollaan selittämättömiä. Aloitin sumuttaan 25.8. Huomenna ei ole mitään lääkkeitä ja sit ti punktio.

    Geisssha : Tsemppiä sulle tiistaihin myös, näyttää olevan jännittävä päivä meille molemmille!

    Kiitos Elma tsempeistä, niille punktiossa annettaville lääkkeille on taatusti käyttöä kun hermoilen niin että meinaa järki lähteä.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16533

    Spämmääjä
    Osallistuja (Participant)

    Hei,

    olen juuri aloittanut blogin sekundaarisesta (ja aiemmin primääristä) lapsettomuudesta. Takana kolme ivf:ää. Tervetuloa mukaan!

    https://myspamdotblog.wordpress.com/

  • #16540

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Hei, onko onko kellään vastaavia kokemuksia? Oletko koskaan pelännyt synarelan pettämistä tai onko se jollakulla oikeasti pettänyt? Onko annostus ollut oikea tai siis että oletko itse laskenut lääkkeen määrän oikein vai oletko luullut, että ainetta on vielä pullossa muttei ollutkaan, vai onko lääkettä taatusti ollut mutta se olisi silti pettänyt..??

    Miksi tällaista kyselen, johtuu siitä, että itselläni on nyt kauhea pelko siitä, miten asiat sujuvat, vaikka kyseessä voi siis täysin olla vaan pään sisäinen pelkotila ilman mitään syytä (?). Olin nimittäin eilen ultrassa ja tämänkertainen pistosurakkani on nyt menopurin osalta valmis, tänään vuorossa irrotus ovitrellella. Eilen kaikki oli hyvin, mutta koska synarelamääräni menee aika tiukille ja eilinen lääkräi oli asiasta niin tiukka, niin aloin kauheesti pelkäämään. Mulla tilannetta hankaloittaa se, että Tyks ja Hus tekevät yhteistyötä ja näköjään heillä on tosi eri käytännöt ja ajatukset. Husista mulle oli sanottu, että huoletta voi suihkutella muutamia ylimääräisiäkin kokeillakseen, ja nyt kun ollaan ihan lopussa, iski kauhea pelko, etteivät munikset karkaisi jonnekin..!!?? Mihin ne ylipäätään karkaisivat? Tulisiko se vuotona? Vai voivatko ne vaan hävitä kuin tuhka tuuleen, kun ne eilen vielä olivat mun mahassa..?? Nyt on kyllä tyhmä olo.. Mutta en kyllä yhden kahden viimeisen suihkautuksen vuoksi millään viittis ostaa uutta synaa, kun tuon 60 annosta piti riittää, mut nyt noiden kokeilusuihkujen takia menee ihan täpärälle. Pelottaa ihan hirveäasti, kun punktion pitäs olla torstaina, että munani ovat tallella..!! <3

    Miksi mua myös pelottaa ja mikä lisää pelkoani, on se, että aikaisemmat kovat kipuni mahassa ja painon tunne katosivat eilen kuin seinään. Onko jollain tällaisesta kokemusta..? VAIKKA EILEN KÄVIN ULTRASSA JA KAIKEN PITÄS OLLA KUNNOSSA, PELKÄÄN ETTÄ KAIKKI EI OLE KUNNOSSA…! 🙁 Toisaalta tietty tieto lisää tuskaa eli kun tämä on nyt toinen punktio, niin pelkään jo välivaiheita ja lopputuloksia etukäteen, kun taas ekalla kerralla en osannut ajatella mitään…

    Miltä teillä on tuntunut ennen punktiota ja onko esim. painon tunne kadonnut yht äkkiä tms.?

    Spämmääjä, kävin lukasemassa – hieno blogi 🙂 Tsemppiä kaikille omiin vaiheisiinne <3

  • #16541

    SiniS
    Osallistuja (Participant)

    Kyllä minäkin olen paljon miettinyt onko munasoluni tallella. Ekassa jarru ulran jälkeisessä ulrasssa näky yli 10 munasolua ja seuraavan näkyikin vain muutama, kun suolessa oli kaasua. Sitte toiseksi viimeinen synarella valui osaksi pois nenästä. (Mitä jos ne karkaa ennen aikojaan). Aika vähä sulla on mennyt tota synalellaa. Minulla on mennyt n. 70 suihkausta. TYKSin lääkäri mulle sanoi ettei 1 pullo riitä.
    Mulla ei nuo lääkkeet ole kauheasti vaikuttanut oloon. Olin varutunut paljon pahempaan (näitä palstoja luettuani). Synarelaa kun oli ottanut noin 5 päivää niin sen jälkeen oli alakuloista, vetämätöntä oloa. Ja aamuyöheräilyä on ollut, en tiedä johtuuko lääkkeistä vai hoidosta. Kun varmaan hiukan stressaa, kuin tässä käy :). Kun aloittti Gonal-F niin alakuloisuus loppui. Pientä vatsan seudun kipulua on ollut piikityksen aikana, ei ole pahentunut missään vaiheessa. Tosin sanoivat että hitaasti solut kasvoivat. 14 päivää punkition tulee pistelyn aloituksesta.

  • #16543

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Mnää mitä ylimääräisiä oot suihkutellu/mihin?

    Meillä synarelat on aina kahdessa pullossa. Isosta otan 60/60 annosta ja pienestä 22/30.
    Ekalla kerralla jatkoin isosta pullosta annostelua monta päivää epähuomiossa,
    (n. 8 annosta tuli otettua yli.
    Hoitaja silloin sanoi Husista, että pulloissa on paaaaaaljon enemmän lääkettä kuin mitä pullossa lukee. En muista miten paljon enemmän, mut tyyliin oisko ollu tuplamäärä?!

    Synarela on loppuvaiheessa kyllä tärkeä, koska estää tosiaan munasolujen irtoamisen ennen aikojaan. Joten oman mielenrauhan vuoksi ehkä kannattaa hakea se synarela?

    Toi taitaa olla aika normaalia jännittää viimemetreillä, että onko ne munasolut sielä vai ei, ja kyllä ne on koska just näit ne sielä. Synarela on muutenki sellanen lääke joka aina menee väärään paikkaan, millon keuhkoihin, milloin suoraan nieluun tai sormea pitkin ja silti sitä imeytyy riittävästi homman hoitamiseen.

    Eiköhän sulla ole kaikki ihan hyvin. Pidän peukkuja punktioon!! 🙂

    • tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa, 3 päivää sitten  Suru.
    • tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa, 3 päivää sitten  Suru.
  • #16546

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Hei, kiitti teille tsempistä. Tänään hiukan hermoiluni helpotti enkä hakenut uutta Synaa. Mulla on tällä kerralla siis menny vähemmän sitä ku viimeksi, koko ajan vaan 1 per ilta ja 1 per aamu. Tänään illalla vielä suihkuun nenän jälkeen ilmaan, ja kyllä siellä musta edelleen oli ainetta. Mut siis just noista surun mainitsemisen syistä oon suihkutetaan muutamia ylimääräisiä jos ja kun en oo ollu varma, mihin Synaa on menny tai onko menny kunnolla jne. Mut 60 piti siis riittääki, mut tänään tuli tyyliin 60. tai 61. suihkaus.. Mut myös mahakivut Palas joten ehkä kaikki on hyvin.. Huomen sit lääkkeettä – kiitos ja tsemppiä kaikille 💕

  • #16547

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Mnää : Mulla oli sama huoli, hoitaja sanoi, että se on hyvä indikaattori synarelassa että jos se ei maist enää nielussa sumutuksen jälkeen niin sit se alkaa olla finaalissa.

    Mulla eilen punktio, ihan hyvin meni. Lääkitys piti huolen tosiaan että pää oli sumussa. Joutuivat aikalailla painelemaan voimalla mun alavatsaa että saivat munasarjat oikealle kohdalle.
    Saalis alun 5+1 muuttui 6+1, joista kolmessa oli solu. Ei hirveästi kyllä nostanut tulos mielialaa. Nyt vaan sitten toivon , että ei tule soittoa klinikalta ja perjantain siirtoon päästään.

    Aika vähällä kivulla ja vuodoilla selvisin kyllä, ihan turhaan pelkäsin tuota punktiota.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16549

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Närästykseen itsellä auttanut vähähiilihydraattinen ruokavalio eli venhätuotteiden vähentäminen. Vettä tulee juotua paljon ja syötyä suht puhtaasti.

    Illacrimo, hyvä että punktiosta selvitty kivuttomasti. Pidetään kovasti peukkuja, että pääset siirtoon asti ja että poimitut kolme munasolua olisivat laatuyksilöitä.

    Mulla olisi perjantaina kontrolliultraa ja silloin näkee miten follikkelit ovat kasvaneet. Todennäköisesti ensi viikolle punktiota.. tuli jotenkin niin äkkiä taas kaikki, ettei ole ehtinyt asiaa sen kummemmin stressaamaan. Munasarjoissa/alavatsassa nyt jo paineen tunnetta, että eiköhän siellä jotain normaalista poikkeavaa tapahdu.

  • #16552

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Illacrimo, hienoa että punktio meni hyvin! Teillä ilmeisesti viiden päivän viljely? Meillä oli vain kahden. Mietin, että mistähän ne repii nämä viljelyajat. Siirretäänkö nopealla aikataululla siksi, ettei jää kokonaan siirtämättä? Jostain oon lukenut, että pitkiä viljelyjä perustellaan sillä, että vältyttäis turhilta siirroilta. Onkohan alkuvaiheen hoidoissa yleisempää siirtää varhaisessa vaiheessa? Monesko hoitokierros teillä on menossa?

    Älä masennu vähäiseltä vaikuttavasta saaliista. Itsellänikin vain kolme munasolua saatiin poimittua. Kuten hoitaja poiminnan jälkeen sanoi, joskus tuollaisesta saaliista ei jää mitään siirrettävää ja joskus sieltä saadaan lapsi ja sille sisarus. Toivotaan tuota jälkimmäistä!

  • #16553

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Elma : Kiitos positiivisesta viestistäsi. <3 Meillä ensimmäinen IVF, 3 tuloksetonta inssiä takana. Ei paljoa kyselty tai kerrottu monenko päivän viljely, hoitaja toi lapun jossa ilmeni , että alkion siirto on nyt perjantaina puoliltapäivin. Tiistaina siis oli tuo punktio, heti ne vissiin ne hedelmöittää?
    Olen niin onnellinen että tänään ei ainakaan soinut puhelin. Pelkään sitä niin paljon, että soitto tulee jossa sanotaan että mikään ei enää jakaudu.
    Hoitajat oli kyllä ihania, mutta heidän resurssipula näkyy kyllä paljon. Eivät paljoa ennätä jutella.
    Itse olen pidemmän viljelyn kannalla juurikin sen takia että näkee heti kättelyssä jos ei ota jakautuakseen. Vaikka voihan se tyssätä siirron jälkeenkin jos ei kiinnity.

    Koetan ajatella positiivisia ajatuksia ja toivoa että laatu korvaisi määrän…. hirmu haastavaa ja jännitävää aikaa elän kyllä nyt. ensimmäinen hoitokierros on aina erityinen kun ei ole omakohtaista kokemusta oikein mistään. Seuraava menee sit jo enemmän rutiinin avulla. Toivotaan, että tämä jäisi ainuaksi IVF:ksi kuitenkin. Hitsi, millähän sitä saisi mielen rauhalliseksi? Tuntuu , että ajatukset risteilee koko ajan laidasta toiseen.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16554

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Illacrimo, mulla on päivät sekaisin, luulin että nyt on tiistai. Kuvastaa hyvin mun tämänhetkistä pään toimintakykyä 😉

    No mut jos eilen tiistaina solut poimittiin, niin olisko tänään sit viljelypäivä yksi? Teillä on noin vuorokauden pidempi viljely kuin meillä oli. Ehkä nää viljelyajat menee osittain myös sen mukaan, millaiset jonot on. Mut siis joo, kyllä siellä pitäis mun käsittääkseni olla teillä jo hedelmöittyneitä ja jakautuneitakin alkioita 😀 Meille tuli sovitusti klinikalta puhelu (biologilta) punktion jälkeisenä aamuna, että miten se yö lämpökaapissa (=hedelmöitys) oli mennyt. Jännitti ihan vietävästi. Ja just toi jännitys, ettei sen puhelun jälkeen tulisi enää sitä toista puhelua! Meillä oli siis viime viikolla tuo rulianssi. Nyt 7. päivä siirrosta. Aika kuluu NIIN hitaasti ja närästys kalvaa sisuskaluja. Keskittyminen mihinkään on tosi vaikeaa näissä oloissa. Päässä pyörii jo valmiiksi jotain sekavia ajatusrakennelmia eri lopputuloksista ja niistä selviämisestä..

    Mut voimia odotukseen ja jännitykseen. Kyllä tämäkin aika vaan ohi menee.

  • #16557

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Laitanpa tännekin tiedoksi jos joku muukin kärsii voimakkaasta (lääke)närästyksestä hoitojen aikana. Soitin teratologiseen tietopalveluun ja sieltä kerrottiin, että tietyistä närästyslääkkeistä on jo niin paljon kokemusta, että niitä voidaan käyttää turvallisesti alkuraskauden ajan. Eli jos renniet ei auta, niin pitkävaikutteisista lääkkeistä turvallisia ovat esimerkiksi Ranixal ja omepratsoli (esim. Losec). Soitin myös lapsettomuuspoliklinikalle ja sieltä suositeltiin väliaikaiseen oireiluun Gavisconia. Ja siis apteekissa ei missään nimessä näitä suositeltu jos on mahdollisesti raskaana. Vastoin apteekista tulleita ohjeita olen päättänyt käyttää turvallisia lääkkeitä myös mahdollisen(!) raskauden alussa, mikäli oma hyvinvointi sitä vaatii. <3

  • #16564

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Onpa hyvä tietää tuo närästylääke juttu!

    ONko sulla Elma ollut mitään tuntemuksia nyt tässä piinapäivien aikana? muuta siis kuin tuo närästys.
    Mulla ei soinut luuri tänään, jee!! Mut voihan se vielä aamupäivällä soida….
    aika on 12:20, hitsi että jännittää.

    Tsemppiä Elmalle piinailuuun!

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16568

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Täällä nega testattu 😢
    Parempaa onnea teille muille!

  • #16569

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Geisssha, ikävä kuulla! Miten matka tästä jatkuu, tiedättekö vielä? Vai pitääkö ensin sulatella uutisia.. Paljon jaksamista sinne!

    Illacrimo, ihanaa että puhelin on pysynyt hiljaisena näin pitkään! Pidetään sormet ja varpaat ristissä, ettei sieltä soittelekaan ja pääsette huomenna siirtoon!! Kerroppa sitte miten kävi.
    Kiitos tsempeistä. Kaikenlaisia ohikiitäviä tuntemuksia on ollut, en oikein ole osannut seurata tarkasti, kun tuo lääkenärästys on ollut niin pinnalla. Munasarjojen seutuvilla on kivistellyt silloin tällöin ja aika kova väsy välillä. Eilen heräämishetkellä tuntui muutaman sekunnin ajan voimakasta kuvotusta, mut ei oo toistunut. Ja sit on kyl tosi itkuinen olo vähän väliä. Nää kaikki voi johtua lääkkeistä ja väsymyksestä, siksikin yritän pidättäytyä analysoimasta. Välillä taas on niin normaali olo, että oon ihan varma, ettei alkio ole kiinnittynyt. Eihän näitä voi tietää, kun ei kaikilla kaiketi kuitenkaan oo kovin voimakkaita tuntemuksia alussa. Edes niitä intuitiivisia. 😛

  • #16570

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Geisssha : Olen niin pahoillani negasta… voimaa sinulle pettymyksen kanssa. Eipä tähän ole koskaan niitä oikeita sanoja….

    Elma: jännä nähdä huomenna mitä lääkäri kertoo alkioista, itse olen hämmästynyt mikäli sieltä siirtoon päästään. Joten, tästä tarkemmin huomenna.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16572

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Elma, Illacrimo, kiitos tuesta. Karvaitahan ne pettymykset aina on niellä.. Meillä on vielä 3 alkiota pakkasessa, marraskuun aikoihin sitten pas-yritystä.Siinäpä ne julkisen puolen tarjoamat hoidot sitten taitaa olla. Katotaan nyt ensin loppuun tämä ennenku mietitään pitemmälle..

  • #16573

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Voi, Geisssha! Olen pahoillani 🙁 Itselläni eilen oli myös pettymys punktiossa, joka sinänsä meni ihan hyvin. Munarakkulat olivat siis tallella (en ollut hakenut uutta synaa, vaan luotin husin henkilökuntaan laskuissa). (Edelleenkään en ymmärrä, mihin paineen ja painon tunne katosi mahastani viime päivinä.. Kerroin tästä myös lääkärille, ja hänkin ihmetteli, koska yleensä juuri irrotuspistos aiheuttaa lisäkipua..)

    Mutta siis rakkuloita oli paljon – 19, joista saivat kerättyä 18, kun yksi jäi kohdun taakse eikä sitä saatu edes mahaa painelemalla. Munasoluja lopulta olikin vain 12. Tuntuu hullulta, että esim. Illacrimo ja Elma <3, teidän saaliiseenne verrattuna tuo meidän luku on tosi iso, mutta meidän tilanne on niin toinen. Viime kerralla munia saatiin 15, joista hedelmöityi 13 ja jakautui 10, jotka lähetettiin tutkimuksiin ja siirrettäväksi saatiin tasan 1. Nyt kato alkaa jo valmiiksi pienemmästä määrästä, mikä pelottaa ja huolestuttaa tosi paljon.. 🙁

    Mutta ei tässä auta kuin toivoa parasta – odotan ensi viikon puhelua, miten ovat hedelmöityneet ja jakautuneet <3 Kiitos tuesta myös SiniS ja Suru ja onnea punktioon Elisha.

  • #16574

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Voimia Geisssha, eihän se helppoa ole olla positiivisin mielin pettymysten jälkeen. Onneksi teillä nyt vielä pakkasessa noin hyvä saalis, tsemppiä kovasti tulevaan!

    Mites Illacrimolla meni siirto?

    Mnää, olipa iso munasolusaalis, tuollainen kevyt 1.5 vuoden munasolut 🙂 Miten pitkälle teillä viljeltiin viime kerralla? Lunttasin just omat tiedot ekasta IVF:stä, kun ne olin jo unohtanut; 8 munasolua tuli silloin, joista 7 hedelmöittyi ja niistä 4 kpl jäi siirrettäväksi ja ne oli 3 päiväisiä kaikki. Kyllähän sitä katoa tosiaan käy eikä noista neljästä tosiaan alkanut raskautta.

    Tsemppiä Elma piinailuun, milloin sinulla on testipäivä?

    Mulla eka kontrolliultra takana ja hyvinhän siellä näytti munikset kasvavan, ei nyt mitään valtavia määriä, mutta olen itse tässä vaiheessa tyytyväinen. Olivat suht samoissa kasvuvaiheissa ja näillä näkymin punktiota ensiviikon ke/to. Maanantaina ultrataan uudelleen eli silloin viisaampia.

  • #16579

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Siirto takana ja hyvin sujui.
    Punktiossa saaduista kolmesta munasolusta hedelmöittyi kaikki! Yhteen tosin oli livahtanut kaksi siittiötä, niin se jäi sitten ulkopuolelle. Ihan tosissaan ihmetyin, että kaikki oli lähtenyt toimimaan….

    Siellä oli nyt siirretty 7 soluinen alkio ja jatkoviljelyyn jäi nopeasti jakautunut nyt 11 (!!) soluinen alkio. Mikäli se jatkaa taivaltaan blastoksi, laitetaan se pakkaseen odottamaan.

    Nyt sitten vaan otetaan iisisti ja toivotaan parasta että tuo seiskasolu nappaa kiinni.
    Hyvää viikonloppua kaikille!

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16582

    Iikku
    Osallistuja (Participant)

    Tsempit kaikille!

    Täällä ensikertalaisella hommat etenee. Piikittelyt jännittämisestä huolimatta saatii hyvin alkuun, oikeestaan aika iisiä se sitten olikin, huomenna jo viimeinen piikki päivä…aamulla jarrua ja illalla irrotus.
    Ultrassa oli 16 rakkulaa näkyvissä, aika tasakokoisia. Maanantaina mennään punktioon. Olo alkaa olla töiden jälkeen vähän hankala, pitkään kun on jaloillaan. Viikonloppu otetaan kevyesti.

    Mukavaa viikonloppua:)

  • #16584

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Geissha, hienoa että pakkasesta löytyy alkioita! Ei tosiaan kannata mennä asioiden edelle, yksi hoito kerrallaan. Nyt on hyvää aikaa kerätä voimia marraskuuta varten ja ehkä keskittyä vähän aikaa jopa ihan muihin juttuihin?

    mnää, mikä teidän lapsettomuuden syy olikaan? Joo tuo teidän saalis on kyl täältä päin katsellen aika hulppea! Voimia jännityksen sietoon. Toivotaan todella, että kato on tällä kertaa teillä pienempi ja lopputulos viime kertaa parempi.

    Elisha, kiitos tsempeistä. Tänään olin kahden vaiheilla, että käynkö hakemassa kotitestin. Mut ei vielä. En halua sekoittaa päätäni liian aikaisen testituloksen kanssa. Punktiosta (eli ovulaatiosta jos niin voi ajatella) on nyt 12 päivää. Ajattelin odotella jonnekkin ens viikon alkuun. Verikoeaika ens to ja puhelinaika lääkärille pe. Eli viikon päästä tiedän aika paljon enemmän. Kiva että siellä päässä mukavasti rakkuloita tulilla!

    Illacrimo, eikö ookkin ihmeellistä kun kaikki hedelmöittyy!!!?! Tai että edes yksi hedelmöittyy. Tuo 11-soluinen on kyllä jo jotain! Toivottavasti saatte siitä hyvän blaston vaikka sitten mahdollista toista lasta ajatellen jos käy niin kivasti, että ekasta jo tärppää.

    Iikku, mukava saalis teillä tulossa. Tsemppiä punktioon ja rentoa viikonloppua!

  • #16585

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Niin Elma ja Elisha: meillä siis pgd-hoito vaikean ja harvinaisen sairauden vuoksi. Raskaus vaan ei ala tai sitten jos alkais, niin loppuisi jo alussa. Meillä siis prosentit sairaisiin alkioihin, joista raskaus ei jatkuisi luonnollisestikaan (+normaalikato kromosomipoikkeamat ym.) on käytännössä yli 50 %, ja käytäntö on osoittanut, et jostain syystä juuri nää sairaat hedelmöittyy..Meidän Pgd:ssä (icsi) viljelevät blastoiksi 5-6 pv ja sitten lähetetään tutkittaviksi.

  • #16587

    SiniS
    Osallistuja (Participant)

    Olen käynyt vertaistuki illoissa ja lukenut tätä palstaa, niin helposti samaistuu toisten vertaisten kokemuksiin ja ajattelee että saan lääkeistä sivuoireita ym…
    Mutta itsellä tämä eka ICSI hoito on mennyt tähän asti hyvin, toivottavasti lopputulos on myös positiivinen ja sais ens kesänä nyytin. Itse olen terve.
    Gonal-F ja ovitrelle ihmeen vähä tuntuivat. Vatsa oli välillä venytyksessä, mutta olotila ei pahentunut vaikka annoasta nostetiin lopuksi.
    Ajattelin voinko loppustimuloinnista olla töissä, ja kysyi sitä lääkäriltäkin. Oli töissä puktioon edeltävään päivään ja tuntu kropassa niin vähän, että tuntu ihan epätodelliselta mennä puktioon. Luulin, että rakkuloita on vähän tai munasolut on kadonnut jonnekkin. Mittasin myös vartaloni stimuloinnin alusi ja lopuksi eikä mitta muuttunut :).
    No sieltä saatiin kerättyä 16 rakkulaa joissa oli 9 munasolua, joista 5 oli kypsiä. Ne 5 hedelmöitetiin ja kaikki hedelmöittyi.
    Vaikka kaikki on mennyt hyvin tähän asti niin, kyllä tämä henkiseti on erilaista kuin niillä jotka normisti saa lapsia. Ja niillä jolla on vastoinkäymistä ollut niin on varmaan raskasta. Tätä on odottanut niin kauan ja tähän on panostanut niin paljon.

  • #16588

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Heip, SiniS! Juu mulla myös oli tosi hyvä ja normaali olo ennen punktiota, tokalla kerralla siis normaalimpi ku ekalla. Eka kerralla olin loppuun asti turvonnut ja kipeähkö, kun taas nyt maha oli ihan litteä eikä kipeä – myöskin pelkäsin kovasti, ettei oo muniksia, turhaan. Kypsyyksistä en vielä tiedä. Mut ei mul siis kummallakaan kerralla käyny edes mielessä, etten menis töihin punktiota edeltävänä päivänä – vähän vaan löysempää päälle! 😊

  • #16590

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Nega tulee täälläkin olemaan. Vuoto tekee alkujaan, rfsu-testit näytti negaa ja huomenna teen vielä lopullisen cb-testin. Oli kyllä toiveikas olo loppuun asti, koska kerrankin vuoto pysyi kunnolla poissa, mutta se oli tosiaan johtunut lääkkeistä vaan.

    Tällä hetkellä on hyvin neutraali olo kuitenkin. Silti on vaikea ymmärtää miksei koskaan tärpää.
    Se kai kuuluu kumminkin asiaan, ettei heti tärppää. Kaikki siirrot myös “turhat siirrot” kuuluu osanaan hoitoprosessiin osaksi suurempaa kokonaisuutta?!?
    Ei just nyt lohduta tämäkään ajatus.

    Eilen olin onnellinen kun olin toiveikas ja tänään on paluu tavalliseen elämään…
    Olis se vaan ollu tervetullut pallukka.

  • #16591

    Susanna
    Osallistuja (Participant)

    Pahoittelut negoista teille. Tiedän kuinka raskasta se on. Meillä on lapsenyritystä takana 4 vuotta ja nyt viimein kolmennella ICSI hoidolla sain tänään plussan raskaustestiin. Olo on epätodellinen. Toivottavasti kaikki menee hyvin nyt loppuun asti. Tarkoitus ei ole tulla tänne hehkuttamaan tätä vaan kannustaa myös teitä jatkamaan. Vaikka jo epätoivo meinaa tulla, niin ihmeitä voi aina myös tapahtua kenelle vain teistäkin.

  • #16592

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    Hei taas!

    Minä olen pitänyt pientä taukoa täältä ja hoidoista välikierron verran. Aikamoista vuoristorataa on ollut tunteiden kanssa. Itkua ja naurua, onneksi kai enemmän naurua.

    Muutama inhottava tilanne on ollut kahvihuoneessa, häissä ja sukutapaamisessa. “Millon te olette ajatelleet?” “Täytätkö jo 30? Nyt jos koskaan pitää hankkia lapsia!” Huoh. 🙁 Näiden jälkeen sitä on niin vihainen, että välillä tuntuu, että halkeaa.

    Täällä on tapahtunut taukoni aikana vaikka ja mitä. Uusia simpukoita tullut kuin sieniä sateella. Tervetuloa kaikille! 🙂 Muutama plussakin saatu ryhmään, paljon onnea niistä. <3 Mutta liian monta negaa ja pettymystäkin on mahtunut jälleen mukaan. Olen mukana surussanne. Voimia. <3

    Itselläni alkoi eilen ovistestit, eikä vielä ainakaan hymynaama ole ilmaantunut. Pakastetun alkion siirtoon luonnolliseen kiertoon kovasti olisin menossa, jos kaikki hyvin käy. Tänään ultra. Taas on uutta toivoa herännyt. Josko nyt olisi meidän vuoromme, vaikka sitä niin kovasti epäilenkin. Jotenkin minua lohduttaa, että tulee syksy ja pimeää, ja saa kaivautua peiton alle omiin oloihin syömään suklaata.

    Meillä tosiaan viisi ICSIÄ takana, neljä julkisella ja tämä viimeisin yksityisellä. Seitsemän siirtoa tehty yhteensä, ja vielä olisi kolme alkiota pakkasessa (kolmepäiväisiä). Jos nämä eivät tuota tulosta, niin ei sitten mikään ja silloin on meidän aikamme laittaa pillit pussiin ainakin omien solujen osalta. Meillä miehestä johtuva lapsettomuus.

    Tsemppiä kaikille jokaisiin vaiheisiin!

  • #16599

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    mnää, teidän tilanne on tosiaan erilainen kuin meidän. Ymmärrän huolesi, mutta toivotaan onnekkaita käänteitä!

    Surulle ja Binkulle luottamusta ja voimia tulevaan ja Susanna, onnea ihan hirmu paljon!

    Täällä on rohkaistuttu testaamaan ja positiivinen tulos tuli eilen (pp 11) aamuvirtsasta clear bluen digitaalisella. En oo vielä ihan pääni kanssa kartalla tässä asiassa. Torstaina on verikokeet ja perjantaina saa kuulla nekin tulokset, ehkä sitten voi uskoa ja ymmärtää hiukan enemmän. Tässä kohti paljastuu, kuinka kaikki emotionaaliset jarrut on päällä näissä hoidoissa. Helpotuksen itku ei ole vielä tullut.

  • #16602

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Elma: Paljon onnea!!! Ihanaa kuulla näitä uutisia täällä!
    Pidähän meidät kartalla mitä vk tulokset on!
    Susanna, paljon onnea myös sinulle! Onnentuulia matkaan!

    Binkku : Nuo töksäytyskysymykset ….. omat sukulaiset veti pohjat tässä kesällä: “No eiks teidänkin jo pitäis tehdä niitä lapsia kun sun pikkuveljelläsikin on jo kolmevuotias??” Päässä meinas pimahtaa, pakko oli lähteä pois tilanteesta suhteellisen rivakasti. Mies onneksi hoiti tilanteen kotiin ja pisti niille luun kurkkuun.

    Perjantaisen siirron jälkeen olo on ihan jees, vähän nippailee vatsaa mutta ei häiritse. Yöllä heräsin pahaan oloon ja vatsakipuun. Mutta meni nopeasti ohi. Luget aiheuttaa niin hitosti kaikkia oireita, että koitan olla tulkitsematta mitään.
    Rinnat on arat, melkein tekis mieli nukkuu liivit päällä. Nukuttaa kyllä hyvin, nyt aamullakin vetäisin koiran kanssa aamupäiväunet sohvalla ( vapaapäivän riemuja).
    Aika matelee , onneksi loppuviikko on kiireinen.

    Koskahan sitä uskaltais alkaa testailla?

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16603

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Mnää, kiitos selvennyksestä, tosiaan teillä vähän erilainen polku kuin meillä. Pidän kovasti peukkuja, että siirrettävää tulisi. Milloin saat tietoa alkioista?

    Olen pahoillani Suru, voi kun se olisikin helpompaa ottaa vastaan nuo epäonnistumiset ja niistä pääsisi heti yli.

    Elma ja Susanna, paljon onnea plussatuloksista! Hienoa, että näitäkin saadaan tuomaan uskoa onnistumiseen 🙂 Tehtiinkö teillä jotain näillä kerroilla toisin kuin aiemmin?

    Mulla tänään toinen seurantaultra ja punktio varattuna keskiviikolle. Toisella puolella kypsän kokoisia folleja näkyi 5 kpl ja toisella isompi rykelmä, joiden lukumäärästä ei oikein tarkkaa osannut sanoa. Kuulemma hyvä määrä; ei liikaa eikä liian vähän. Olo on ollut tällä kertaa hyvä; maha ollut litteämpi ja hyvin on pystynyt harrastelemaan.. olen menossa huomenna vielä ratsastamaan, kun ei sen kummempaa turvotusta/tuntemusta ole ollut. Siirtoaika olisi alustavasti perjantaina.

    Mukavaa alkanutta viikkoa!

  • #16605

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Illacrimo, kiitos! Sulla on ihan lupaavia tuntemuksia, mutta ei niistä sen enempää 🙂 Mä yritin vitkutella niin pitkään kuin mahdollista testaamisen kanssa, että välttyisin turhalta stressiltä. Aluksi jaksoinkin hyvin, mut sit yhtäkkiä oli ihan pakko tehdä testi. Onneksi tuli plussa, niin ei tarvinnut alkaa spekuloimaan. Tsemppiä piiniksiin!

  • #16608

    Mathilda
    Osallistuja (Participant)

    Mulla ei mee kauhean vahvasti. Viikko sitten maanantainan alko tuhruvuoto ja sitä kesti koko viikon vähemmän ja enemmän. sunnuntai aamuna sitten heräsin vatsakramppeihin ja tuli reilusti ihan kirkasta verta. Vuoto kyllä loppui melko nopeasti. Tänään sitten soitin lääkäriin, jos olisin päässyt ultraan. Laittoivat verikokeisiin. En kyllä tiedä miksi, kun eihän arvot kauhean nopeasti laske. Huomenna sitten tiedän jatkon. Toivottavasti pääsisin ultraan, ettei viikkoa tarvi odottaa ja vois lopettaa lääkkeet.

  • #16612

    Maria
    Osallistuja (Participant)

    hei hyppään tänne mukaan..

    takana yksi IVF josta ei tullut siirtoa eikä pakastimeen yhtään. Toinen IVF tuotti yhden morulan tuoresiirron josta tuli negaa ja yksi blasto pakastimeen. Nyt odotellaan sitten pakastesiirtoa (ensimmäisellä kerralla keskeytettiin) ja aika siirrolle varattu ensi tiistaina. Kyseessä on stimuloitu kierros eli olen ottanut Gonal F:ä (50 ml) ja pian sitten Ovitrell-piikejä pitkin viikkoa.

    Eniten jännittää josko blasto selviää sulatuksesta? Onko teillä tilastoja? Jotenkin pelottaa, että mun huonolla tuurilla ei selviä.

    Niin ja kyseessä selittämätön syy, olen 39 v. ja takana n. 1 vuosi yritystä…

  • #16613

    Maria
    Osallistuja (Participant)

    hei hyppään tänne mukaan..

    takana yksi IVF josta ei tullut siirtoa eikä pakastimeen yhtään. Toinen IVF tuotti yhden morulan tuoresiirron josta tuli negaa ja yksi blasto pakastimeen. Nyt odotellaan sitten pakastesiirtoa (ensimmäisellä kerralla keskeytettiin) ja aika siirrolle varattu ensi tiistaina. Kyseessä on stimuloitu kierros eli olen ottanut Gonal F:ä (50 ml) ja pian sitten Ovitrell-piikkejä pitkin viikkoa.

    Eniten jännittää josko blasto selviää sulatuksesta? Onko teillä tilastoja? Jotenkin pelottaa, että mun huonolla tuurilla ei selviä.

    Niin ja kyseessä selittämätön syy, olen 39 v. ja takana n. 1 vuosi yritystä…

  • #16615

    Susanna
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos onnitteluista. Tässä kolmannessa ICSI hoidossa käytettiin kiinnittymisen tukemiseen Gonapeptyl lääkettä.(Käytettiin kyllä myös edellisessä hoidossa ja ei plussaa siitä) Olen myös ottanut säännöllisesti multipregnant kapseleita ja uutena pellavansiemenöljykapseleita. Kävin myös energiahoitajalle munasolujen kasvatuksen aikana. En tiedä onko nämä edesauttaneet raskautta, mutta kaikkea kannattaa kokeilla.

  • #16616

    Susanna
    Osallistuja (Participant)

    Nyt kyllä just luin pellavansiemenöljystä, että sitä ei suositella raskautta yrittäville tai odottajille.

  • #16617

    Papu
    Osallistuja (Participant)

    Moi!

    Minäkin liityn joukkoon kirjoittelemaan.
    Taustaa: olen 35-vuotias ja puolisoni 36-vuotias, lapsettomuutta takana 7 vuotta. Ovuloin epäsäännöllisesti, mutta muuta selitystä lapsettomuudelle ei ole löytynyt.
    Viime vuonna tuloksettomia inseminaatioita 3, ja nyt syksyllä vihdoin pääsimme julkiselle puolelle IVF-hoitoon.
    Hoito oli lyhyellä kaavalla ja saldona 22 rakkullaa, joista 6 kypsää munasolua. 4 hedelmöittyi, 1 tuoresiirtoon, 1 pakkaseen ja 2 toivottavasti pakastettu blastokystivaiheessa.
    Nyt pp11, olen tehnyt kolme tehtiä, jotka kaikki näyttävät haamu(?)plussaa. Jännittää kovin. Kolmen päivän päästä olisi “virallinen” testipäivä. Kuluupa aika hitaasti!
    Tsemppiä kaikille odotteluihin!

  • #16622

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Mä tulen niin sekopääksi näillä piinapäivillä… VÄlillä olen sitä mieltä, että joo kyllä se nyt on kiinnittynyt ja tää onnistuu! Ja taas hetken päästä vellon tunteessa, että ei tää onnistu sitten mitenkään. Toissapäivänä mukamas maistui raudan maku suussa, ainakin sillä hetkellä se asia tuntui ihan todelta. Samoin eilen kauppaan mennessä alkoi autossa yököttään. Ei pahasti, mutta hieman. Sitä mulle ei koskaan ole ollut. Rinnat on joo kyllä tosi kipeät, mutta tiedän…. kaikki todennäköisesti johtuu vaan siitä hiiskatin Lugesteronista. Inseminaatioissa oli Lugeja pienemmällä annoksella, joten todennäköisesti tämä isompi määrä aiheuttaa nää kaikki “oireet”.

    Perjantaina vasta tulee viikko siirrosta. Tekis mieli alkaa jo vkl testata, ei tulis sitten niin kovana pettymys. Virallinen testauspäivä on mikäs muukaan kuin perjantai 13. pvä. Päätin, että mikäli ei plussaa silloin tule niin haen itselleni jotain oikein ihanaa viiniä ja nautin. Miten muut piinaillijat? Miten ihmeessä te saatte ajatukset pysymään kurissa?? Muuten se ehkä menis , mutta tuo lugen käyttö kolme kertaa päivässä muistuttaa melko tehokkaasti….

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16623

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Elisha, kovasti odotan tietoa seuraavista vaiheista. Huominen jännittää, kun biologin pitäs soittaa hedelmöitymisestä ja jakautumisesta – liian monta vaihetta, joissa voi tapahtua katoa.. 🙁 Sen jälkeen lokakuun lopussa (25.10.) pitäs lääkärin soittaa Englannissa tutkittujen alkioiden (jos sinne asti päästään) terveydestä/sairaudesta. Ja jos niitä siirrettäviä on, niin ilmoittavat silloin varmaan sit jatkosta eli lääkkeistä ja siirron ajankohdasta.

    Ootan niin kovasti huomista – pelolla, jännityksellä ja toivolla!! <3

    Supertsempit tasapuolisesti kaikille <3

  • #16628

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Eilinen punktio meni hyvin ja siitä selvitty. Meidän saldona 12 kypsää munasolua, joista puolelle tehtiin IVF ja puolet ICSI.. näistä saldoina saatiin 1 alkio IVF ja 2 ICSI. Iso kato siis kävi ja jotenkin viallisesti lähtenyt iso osa jakautumaan. Pienet itkut tuli itkettyä näistä tuloksista, mutta toisaalta nyt helpottaa se ajatus, ettei juuri näistä syistä se raskaus olekaan ehkä luonnollisesti alkanut.

    Nyt minä puolestani jännitän, ettei huomenna aamulla tule sitä pelottavaa puhelua ja siirtoon päästään.

    Tsemppiä kaikille omiin vaiheisiin ja jännittelyyn! <3

  • #16629

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Hei.
    Meillä tosiaan tuli se nega testiin maanantaina. Tuona suurena maanantaina, jota ollaan odotettu maaliskuusta lähtien. (silloin oli viimeisin pas). No, eipä siinä mitään, kun olaan järkeilty, että alkionsiirtoja vaan paljon kehiin niin joku kyllä nappaa kiinni. Tiistaina soittikin sitten hoitaja sanoaksenn, että ei tarvi tällä kertaa stressata osuuko pas viikonloppuun vai ei, koska ei saatu yhtään alkioita pakkaseen. 😀
    Vittu, saatana, harmittaa ihan perkeleesti!!!
    Nyt sit odottelua pari kolme kuukautta, meillä todennäköisesti osuu just jouluun hoito, ni siirtyy taas kuukaudella. Vitunvittu, saatana.
    Ku tuntuu, että tulee todella vähä alkioita. Hoidot matelee. Tuntuu, että joudutaan näkemään kohtuuttoman paljon vaivaa hyvin pienen palkkion takia. Ekasta hoidosta: 0 alkiota, tokasta: 2, ja kolmannesta: 1.
    6kk olaan odotettu seuraavaa alkion siirtoa. Nyt sit tulos olikin pamaus vasten kasvoja. Nyt voidaan taas odotella pari kuukautta, että päästään hoitoihin ja saadaan seuraava maaginen päivämäärä, jota voidaan odottaa, jotta saadaan TAAS kokea kokea takaisku. Joka askeleella vedetään matto jalkojen alta.
    Mä en jaksa enää, ihan oikeesti.
    Oon hillunu foorumilla yli vuoden, ja melkeen kaikki silloiset nimimerkit on plussanneiden palstalla.
    Ensin oon seurannu vierestä ku kaikki maailman ihmiset lisääntyy ja itellä ei tapahdu mitään.
    Ja nyt oon hoidoissa ja seuraan kun kaikki täälä saa plussia ja me ei vaan saada.
    Hoidoista saadut plussat jakautuu aivan yhtä epäreilusti kuin hoitojen ulkopuolella tulevat plussat.
    Onko mun kohtalo oikeesti seurata lopun elämää vaan sivusta kun kaikki saa lapsen paitsi minä?

  • #16630

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Elisha: Onnea matkaan ja toivotaan totisesti että puhelin ei soi!

    Suru: Puhut niin samoja kun mitä mie aattelen. Tää on niin saakelin epäreilua ja paskaa. Pahinta perseilyä minusta tässä on juuri tuo mainitsemasi odottaminen että voit taas odottaa odotamisen ilosta. Vittu.
    Mulla on just sellainen olo että mun testipäivä , kas perjantai 13. pvä on suuren negan päivä. EI mitään oireita, vituttaa vaan taas kaikki rahan hukka ja kohta saatanan kalliit menkat.
    Pelkään, että musta tulee kohta ihan ihmishirviö. En kestä mitään vauvauutisia.
    Tässä hommassa murenee ihmisyys, kateus ja katkeruus tekee pesän niin helposti minuun ainakin.
    Eihän se ole mitenkään oikein, että kaikki muut ympärillä, tutut ja vittu tuntemattomat lisääntyy mutta en minä.
    Mä niin ymmärrän sua Suru.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16631

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Jep, kyllä tässä ihan kaikki tunteet on sallittu ja itkut, surut, vihat.. vitutukset. Rationaalinen minä koettaa pitää ns. ei sallitut ajatukset taka-alalla, mutta on tämä todellisuudessa hiton raskasta.

    Joo ja pitäis olla onnellinen kaikesta mikä elämässä on hyvin. Olenkin! Mutta en mä epäuskonnollisena ihmisenä usko, että sen vaakakupin pitäis olla jotenkin tasapainossa. Tai niin, että vastapainoksi kaikesta hyvästä annetaan tälläinen taakka/epäusko siitä tuleeko ikinä saamaan lasta.

    Eniten ehkä hetkeen otti päähän tuo Antti Rinteen “synnytystalkoot”… ja voisin kuvitella, että mulla on kohtalontovereita jokunen.

  • #16632

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Kyllä mulla kanssa veri kiehui tästä Rinteen talkoista.
    Käytännössähän mullakin on kaikki just hienosti, juurikin tämä rationaalinen minä koettaa pitää kielen ja mielen kurissa. Hartialla istuu kuitenkin se pirulainen, joka muyrkyttää mieltä ja vie energiaa. Moni ehdottaa adoptiota….. no,
    adoptio tyssää ensimmäisenä siihen, että molemmille on tämän lapsettomuuden syövereissä puhjennut masennus, ei mikään pahin mahdollinen mutta diagnosoitu silti.
    Tämä estää adoption. Minusta ihan tolkutonta, että tämä aihe joka sen on aiheuttanut estää myös adoption. Sanovathan kyllä että, jokainen katsotaan tapauskohtaisesti kyllä….mutta mielenterveysongelmat estävät adoption. Jotenkin käsittäisin sen, jos olisi kysymyksessa vaikka kaksisuuntainen mielialahäiriö tai jokin muu sellainen, mutta kun se on tämän saamarin lapsettomuuden aikaansaama ongelma. Tasan ei taas mee.

    Miten ihmeessä te pidätte päänne kasassa? Miten te selviätte töihin tai kohtaatte muiden vauvauutiset? Musta alkaa tuntua, että moni lapsettomuuden kohdannut nainen on melkoinen supernainen, kun miettii mitä kaikkea tässä kokee ja käsittelee ja silti on kykenevä edes jollain tasolla normaaliin elämään.
    Just puhuttiin tuossa miehen kanssa, että on tää jotenkin niin luvattoman kamalaa kun on elämä pausella tän vuoksi. Mitään ei voi suunnitella tai normaalin elämän eläminen on vaikeaa kun kaikki pitää laskea kierron , hoidon ja lääkkeiden mukaan. Rahasta puhumattakaan.

    Näemmä mulla on nyt tosi negatiivinen aika menossa, anteeksi siitä.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16633

    Hopea
    Osallistuja (Participant)

    Täällä taas pakastealkionsiirron suunnittelu-UÄ takana, ja jaan kyllä tämän tunnelman. Vittu. Tässä kierrossa oli käytössä Femar kp 3-7, että saataisi tuota luteaalivaihetta pidennettyä ja eihän siellä sitten mikään ollut vielä kasvanut. Oikealla oli 12mm follikkeli ja limakalvo olematon. Pientä toivoa lääkäri yritti vielä antaa, että jos ovulaatiotesti sattuisi lauantaina olemaan positiivinen, niin uusi limakalvon tarkistus ma ja siirtoon voitaisi päästä, mutta eihän tuo ole mitenkään mahdollista. Yleensäkin minun ovulaatio sattuu kp15-16 eli tässä kierrossa su-ma, ja jos tuo letrozoli on nyt vielä hidastanut tahtia, niin venyy väkisinkin. Sunnuntaille tai maanantaille ei saanut ovulaatio kuulemma sattua kun silloin siirto olisi viikonloppuna ja jos venyy tiistaille, niin sitten siirto olisi syyslomaviikolla, ja silloin ei ole biologi töissä. Vittu. Eli väliin jää tämäkin kierto.

    Ehdottelivat sitten että seuraavaan kiertoon voisi tehdä lääkkeellisen PAS:n, mutta empähän tiedä. Pitäisi siis käyttää kalliita lääkkeitä “kivoilla” sivuvaikutuksilla huonommalla todennäköisyydellä tulla raskaaksi ihan vaan siksi että biologit ei tee viikonlopputöitä. Kuulostaa tosi hyvälle diilille. Toisaalta meidän kohdalla ovulaatio saa sattua ilmeisesti vain perjantaille tai lauantaille ja ehkä hyvässä lykyssä tiistaille (olettaen että alkioita ei tarvitse käydä viikonloppuna katsomassa), niin mitenkähän monta kiertoa siihen menee että siirto onnistuisi omaan kiertoon? Ja vielä niin ettei ole joulu, juhannus, pääsiäinen, vappu, kesäloma, talviloma tai joku vitun oma loma, niin ettei biologi ole töissä.

    Onko teillä kokemusta noista lääkkeellisistä PAS:sta? Tai oletteko asiaan muuten perehtyneet? Huononeeko raskauden todennäköisyys paljonkin? Kyllähän sen lääkkeen hinnan aina maksaa ja sivuvaikutuksetkin kärsii, mutta jos raskauden todennäköisyys kovasti huononee, niin ei haluaisi noita kallisarvoisia alkioita heittää hukkaan…

    Ja Antti Rinne vetäköön v*tun päähänsä ja lähteköön synnyttämään.

    Kiitos ja anteeksi.

  • #16636

    Kerttu75
    Osallistuja (Participant)

    Hei kaikille, erityisesti nimimerkille Suru, joka pohdit oletko ainoa maailmassa, joka ei saa ikinä lasta ja joutuu vain seuraamaan sivusta muiden perheitä.
    Haluan jakaa omaa kokemustani maailman ainoana hylkiönä, joka paitsi ei saanut lasta, tuli jätetyksi ja jäi aivan yksin.

    Mulla oli jo parikymppisenä ensimmäiset tutkimukset ja hoidot, jotka päättyi kun mies kuoli onnettomuudessa. Sen jälkeen meni reilut 10 vuotta aikaa ilman ehkäisyä ja ehkäisyn kanssa eikä yhtä ainoata raskauden alkua.

    Tuossa 4 vuotta sitten löysin uuden parisuhteen, jossa molemmilla heräsi ajatus, että vielä on aikaa yrittää. Parissa vuodessa raahauduin läpi neljästä pitkän kaavan ivf:sta ja kolmesta pas:sta. Joka hoidossa saatiin hyviä alkioita ja kaikki näytti hyvältä. Pettymys syveni kerta kerralta, kun ei ne ykkösluokan alkiot edes yrittäneet kiinnittyä. Mies menetti toivon rippeensä vielä minua aiemmin, ja vuosi sitten Juhannuksena saatu nega lannisti hänet kokonaan. Yksi hoitokerta oli kuitenkin jäljellä ja minä halusin sen käyttää. Parisuhde veteli viimeisiään ja muistan kun mietin, että pärjäisin kyllä yksinhuoltajanakin.

    Mies sitten jätti minut kaksi päivää viimeisen alkion siirron jälkeen. Totesi vielä, että katsotaan ne tulokset kuitenkin. En tiedä, luuliko että se on joku arvonta: plussalla jatketaan ja negalla erotaan. Ero tuli, joka tapauksessa, ja myös se nega. sain selville, että mies on pettänyt minua jo tovin ja kaksi viikkoa erosta muutti uuden naisen luo.

    Oli elämäni toiseksi vaikein syksy, vaikein oli se aviomiehen kuoleman jälkeinen. Itkin joka päivä enemmän tai vähemmän, surin eroa ja kokonaan menetettyä mahdollisuutta saada ikinä lasta ja saada tulla isovanhemmaksi ja mitä kaikkea perhe-elämään voisi kuulua. Vielä kevättalvella tuntui, että elämällä ei ole merkitystä ja olisi sama jäädä sänkyyn kun ei kukaan minua tarvitse, suoraan sanottuna että olisi ihan sama vaikkei enää heräisi.

    Syksyllä olin ostanut uuden hevosen ja tuntui että sekin inhosi minua, varmaan reagoi siihen minun suruun. Kevään aikana kuitenkin voimavarat alkoivat kasvaa. Huomasin pärjääväni. Kesällä huomasin, että minulla on kuitenkin paljon hyviä asioita ja ihmisiä ympärilläni ja syytä olla olemassa.

    Loppukesällä ostin itselleni kesämökin, josta olen aina haaveillut. Se tuntuu konkreettiselta osoitukselta siitä, että voin tehdä päätöksiä ja omasta elämästä oman näköistä.

    uutta kumppania ei ole. Olen pari kertaa käynyt treffeillä, mutta en osaa innostua ja kiinnostua. Hylkäämisen traumat on ehkä liian suuret. En tiedä, pystynkö vielä joskus luottamaan johonkuhun. Kuluneen vuoden aikana on tuntunut ihan hirveältä. Että minä olen tosiaan ainoa, jolle kävi näin paskasti että mieskin meni lapsihaaveiden myötä. Mutta nyt mä olen uuden elämän alussa ja tuntuu ihan valoisalta. Tällä kirjoituksella haluaisin rohkaista toisia, että kyllä ihan totta elämäänsä voi täyttää muilla asioilla, jos ei lasta saa. Joillekin adoptio on vaihtoehto, mulle ei ollut.

    Olen huomannut, että vaikka enää ei muiden raskausuutiset tunnu niin pahalta, niin ei mulla ole myöskään mitään kiinnostusta niihin. Ehkä se on jotain itsensä suojelemista vielä. Tekisi mieli heivata facekavereista nämä tietyt äiti-ihmiset, joiden kaikki päivitykset koskee lapsia.

  • #16637

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Hei kaikille pienen tauon jälkeen. Kuulostaa siltä, että Kerttu75 taitaa olla voittaja kategoriassa kenellä meistä menee paskimmin. Raakaa huumoria. Olin aika varma omasta voitostani, kun tällä hoitokierroksella ei tullut tuoresiirtoa lainkaan ja pakkasessa on vain yksi 4-soluinen minkä siirto ei edelleenkään ole onnistunut. Heittelen satasia olan yli viikoittain ja juuri laskin, että JOS tämä alkio selviää sulatuksen ja joskus siirtoon päästään, niin tämä yksi ainoa ruppana on maksanut 5000€. Yksityisen hinnat on järkyttävän kohtuuttomat!!! Jos tuolla rahalla saisi useampia yrityksiä, niin se tuntuisi reilummalta. Eli kaikille teille ketkä tahkoatte julkisen puolen hoitoja, niin jos tuntuu siltä, ettei pysty repimään positiivisuutta enää mistään, niin nämä kustannukset on sellainen asia. Ei kun kohti uusia pettymyksiä sisters!

  • #16638

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Suru, kun jaoit tunteesi ja turhautumisesi. En usko että tällä palstalla olisi ketään, joka ei pystyisi ainakin jollain tasolla tunnistamaan itsessään noita tunteita, tai sitä vaihtoehtoa jonka kuvaat omassa elämässäsi olevan nyt meneillään. Liian vähän kerrotaan niitä tarinoita, kun lasta ei vaan meinaa tulla ja varsinkin niitä, kun lasta ei lopulta tule ollenkaan. Toivon hirveän paljon voimia ja myös sitä lasta teille. Kiitos myös Kerttu75 tarinasi jakamisesta. Olet selvinnyt paljosta.

    • tätä vastausta muokkasi 2 viikkoa, 1 päivä sitten  Elma.
  • #16650

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Aina on joku jolla on asiat huonommin kuin itsellä ja olen pahoillani teidän kaikkien puolesta. Ihminen on selviytyjä ja pääsee yli kyllä monista aivan hirveistäkin asioista. Kiitos tarinoistanne ja tsemppiä jatkoon!

    Oma tarkoitukseni ei ollut laittaa kenenkään huonoa onnea järjestykseen tai kuulostaa siltä, että minulle tämä olisi maailmanloppu. Lähinnä se, että meillä jokaisella olisi oikeus kokea näitä tunteita ilman sitä jatkuvaa syyllistystä, että miten voit, kun maailmalla lapsia kuolee nälkään tai ihmisiä tapetaan. Ja se, että se syyllistys tulee ainakin itsellä ihan korvien välistä ja siksi tämä prosessi onkin sellaista vahvan ihmisen -roolin vetämistä ja niiden surullisten tunteiden taka-alalle painamista. Silloin on kiva, että voi jonnekin niitä ajatuksia purkaa.

    No positiivisempiin asioihin; sain tänään top-alkion (ivf) kyytiin eli pääsen ah niin ihanaan piinailijoiden joukkoon. Loput kaksi alkiota yritetään viljellä blastoiksi asti. Tuloksiin tuli myös selvennystä ja ei ne onneksi ihan niin huonot olleetkaan mitä eilen luulin.. 12 solusta kypsiä oli 8 ja niistä ilmeisesti 3 ylikypsää, jotka päästäneet useamman siittiön sisäänsä.

    Syksyistä viikonloppua!

    • tätä vastausta muokkasi 2 viikkoa sitten  Elisha.
  • #16652

    Kerttu75
    Osallistuja (Participant)

    No, ei ollut minunkaan tarkoitus kehuskella vaikeuksillani, vaan kertoa vain kokemukseni. En ajatellut, että olisi joku onnettomuuskilpailu. Parempihan itsestänikin olisi, jos asiat olisi menneet kuten toivoin.

    Tarkoitukseni oli osoittaa, että elämä jatkuu hoitojen jälkeenkin. Siinä hoitojen kierteessä voi tuntua, että menee vaan seuraavasta seuraavaan ja muu elämä jää vähän sivuun, ainakin itselleni kävi niin. Nyt on suunta eteenpäin ja näyttää valoisalle.

  • #16654

    Almuska
    Osallistuja (Participant)

    Ajattelin tulla pikaiseen kirjoittamaan tänne, että ette ole Suru ja Kerttu75 ainuita jotka eivät onnistu. Olen pitänyt lähes vuoden taukoa kirjoittamisesta, taustalla lukenut juttuja.
    En nyt ehdi pidempään kirjoittamaan, mutta palaan meidän taustoista tarkemmin ensi viikolla.

    Teille jotka olette saaneet heikosti alkioita/soluja, niin onko teillä ollut käytössä DHEA? Itsellä se paransi tilannetta paljonkin vaikka toivottua lopputulosta ei olla vieläkään saatu.

    Mukavaa viikonloppua kaikille kaikesta huolimatta 🙂

  • #16656

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    No, en minäkään nyt tosissani sitä tarkoittanut, että joku kilpailisi :D. Kuulosti vaan niin “hauskalta”, kun moni peräjälkeen avautui siitä, että nyt meni kuppi nurin epäonnen ja fiilisten ja ihan kaiken kanssa. Vertaistukea tämäkin, vaikka hyvin raadollista.

    Almuska, minulla on ollut käytössä DHEA ekassa hoidossa ja silloin saatiin tuoresiirto blasto ja pakkaseen yksi blasto. Toivottua tulosta ei sitten saatukaan. Tällä kierroksella ei ollut DHEA:ta käytössä ja tuloksena oli vain yksi 4-soluinen. Eli Jos rahat riittää kolmanteen yritykseen, niin pohjalle syön jo nyt DHEA:ta, koska näytti minulla tepsivän. Tosin lääkäri ei ottanut tähän kantaa Sanoi, että jokainen hoito on oma kokonaisuus.

    Viikonloppuja!

    • tätä vastausta muokkasi 2 viikkoa sitten  Sunflower.
    • tätä vastausta muokkasi 2 viikkoa sitten  Sunflower.
  • #16662

    mnää
    Osallistuja (Participant)

    Heip! Pakko yhtyä positiivisten ketjuun; ensiksikin hienoa, Elisha, että tuntuu jo vähän valoisammalta – paljon onnea piinailuun! Itse odotan ja piinailen nyt tällä hetkellä kovasti pgd-tuloksia, joihin menee useampi viikko.

    Torstaina biologi soitti ja sain hetkeksi huokaista helpotuksesta, kun hedelmöityminen ja jakautuminen menivät hienosti <3 12 munasolusta 10 hedelmöityi ja 9 jakautui ja kehittyi blastoiksi niin, että lähtivät nyt tutkimusmatkalle <3 + tähän satsiin yksi “vanha” pakastettu alkio, josta ei viimeksi jostain syystä saatu tulosta. Eli 10 lähti, kuten viimeksikin – viimeksi siirrettäviksi niistä karsiutui tasan yksi. Mut nyt kaikki peukut ja varpaat pystyyn <3

    Nyt valmistaudun jo niin toivomaani siirtoon, joka tapahtunee ennen joulua, jos tapahtuu. Eli kertokaa kokemuksianne kiinnityspiikistä (gonapeptyl?) tai alkioliimasta tai jostain muusta tavasta tms. jolla olisi mitään mahdollisuutta lisätä alkion kiinnittymistä..? Tai paksuntaa limakalvoa..? Viimeksi tosiaan sain kerran haalean plussan ja hcg 27 eli tosi matala, seuraavalla kerralla 0. Kuitenkin kiinnittymisyritys oli ja kemiallinen raskaus.

    Onko lääkäri suositellut teille joitain ruoka-aineita, vitamiineja tms. syötäväksi? Kun mä oon yrittäny kysellä, niin vastaukset ovat yleensä olleet tyyliin, että tavallinen terveellinen ruokavalio ja elämäntavat ovat paras keino. Jos jotain kuitenkin pystys tekemään, syömään sitä parsaa tms, niin todellakin tekisin. Mut ainakaan lääkärit siis eivät ole mitään suosituksia antaneet.

    Näihin ajatuksiin! Mukavaa, rentouttavaa ja syksyistä viikonloppua! <3

  • #16667

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Tällainen välikysymys:
    Aiheuttaako Lugesteron närästystä? Ainakaan lääkeselosteessa ei ollut. Täällä kyllä elma muistaakseni puhui närästyksestä, mutta oliko sulla Luget käytössä?
    Kahtena iltana närästänyt, eikä siis ole mulle mitenkään tyypillistä. Muutoin kaikki ihan kuten negaa odotellessa onkin…

    Veikkaan kyllä tämän(kin) aiheuttajaksi tuon ystävämme Lugesteronin.

    Mnää : Meillä lääkäri kehoitti syömään: D-vitamiinia, foolihappoa ja e-vitamiinia. Monipuolisen ruokavalion lisäksi. E-vitamiini on ihan fiksu veto, sillä se vaikuttaa antioksidanttisesti soluihin. Ammattini puolesta taasen tiedän , että (älkää nyt naurako….!) jos lehmä ei tiinehdy helposti niin sille annetaan kunnon kuurit e-vitamiinia. 😀 Kai sitten sama pätis ihmiseenkin, eipä tuosta haittaakaan ole.

    NAuratti itteekin, kun kertasin noita tiinehtymisongelmia tuotantoeläimistä ja otin käyttöön itsellekin niistä osan…. 😀

    Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16668

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Mnää, mul ei oo kokemusta Gonapeptyl itellä, mutta mun uusi lääkäri yksityisellä sanoi, että se lisäisi tutkitusti alkion kiinnittymistä (en tiiä muistakin ollenkaan oikein, että puhui jopa 30%:status). Meidän klinikalla se laitetaan muistaakseni 6 päivää punktiosta. Kuulemma tayssikin alkanut nyt käyttää tuota. Pari vuotta sitten kun itse olin tayssin asiakas, ei mulle kertaakaan tuota Gonapeptyl määrätty, vaikka nyt jälkikäteen luin, että jossain hoidossa se oli alunperin suunnitelmissa ollut. Oli kai unohtunut tms…

    Meille annetuissa ohjeissa luki, että tulisi välttää runsasta luontaistuotteiden käyttöä. Hoitaja sanoi, että foolihappo on ainoa mikä on tutkitusti tärkeä ja sitä kannattaa käyttää. En tiiä auttaako foolihappo hedelmöittymisessä, mutta ainakin auttaa hermostoputken sulkeutumisessa jne.

    Tuota e-vitamiinia joskus vähän tutkin ja törmäsin siihen, että sen käyttö lisäravinteena saattais lisätä kuolleisuutta. On varmaan aika marginaalinen juttu, mut ite aattelin, että monivitamiinin ja ravinnon e-vitamiini riittäköön mulle. Tosin joskus kokeilin myös vehnänalkioöljyä, jossa on e-vitamiinia.

    Ite täällä malttamattomana odottelen, että pääsis taas tositoimiin. Onneks miehen terveyshommat nyt parempaan päin niin voisin kuvitella, että marraskuun kuukautisista pääsis piikitteleen ellei kuukautiset odotuta itseään liiaksi, kun tuppaa tuo kierto olemaan pitkähkö ja epäsäännöllinen.

    Itsekin täs mietin kovasti olisko jotain miten vois vaikuttaa siihen, että hoidot onnistuisi paremmin, mut toisaalta tajuan että ei se tilanne ainakaan stressaamalla parane. Yritän vältellä liikoja sokereita ja syön monivitamiinia, d-vitamiinia, kalaöljykapseleita, foolihappoa ja magnesiumia. Tänään kyllä viimeksi mietin, että uskaltaisikohan kokeilla macaa jos se auttaisi tohon kuukautiskierron liialliseen pituuteen..

    • tätä vastausta muokkasi 2 viikkoa sitten  Maiku.
  • #16670

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Voi teitä.
    Kiitos kaikille kirjoituksista. Tuli paljon parempi mieli, sain hyvät naurutkin siitä kun monella oli kirosanoja tarttunut teksteihin.

    Kerttu75, muistin sun tarinan heti kun näin sun nimimerkin. Sua ei ole pitkään aikaan ollut täällä. Oon mä sua välillä ajatellut, en just sillä hetkellä ku viimeisintä kirjoitusta kirjoitin.

    Itse oon myös huomannut, että hyvän elämän voi rakentaa ilman lastakin. Kun lapsettomuutta on takana vuosia ja hoidot ovat pitkään tauolla, on meilläkin ollut ihan onnellista aikaa. Ja on mulla sellasiakin pitkiä jaksoja, jossa olen tän asian jo hyväksynyt, vaikka ikää vasta 31.
    Mutta sitten jatkuukin taas hoidot ja toivo valtaa mielen ja kehon. Ja pettymyksen osuessa kohdalle musertuu vaan surun alle.

    Olis helpompaa kun saisi hoidot suorittaa lyhyessä ajassa loppuun, koska nyt joutuu vaan jatkuvasti käsittelemään uudestaan sitä, minkä on jo aiemmin käsitellyt ja jollakin tasolla jopa hyväksynyt…

    On hyvä kuulla Kerttu75, että olet saanut valoa takaisin elämään. Onneksi olet pystynyt toteuttamaan haaveitasi. Tunnen ihmisiä, jotka elävät taloudellisessa ahdingossa. Sekään ei ole kivaa eikä helppoa. Siinäkin jumitetaan paikoillaan. Kaikkea hyvää sinulle.

  • #16671

    Suru
    Osallistuja (Participant)

    Illacrimo. Mä tunnistan sinussa itseni muutama vuosi sitten. Mitä vähemmän aikaa on kulunut siitä kun itselle valkenee, ettei lasta olekaan vielä tullut sen vaikeampaa on kuulla vauvoista, nähdä vauvoja, nähdä raskaanaolevia.
    Mulla alkoi ajatukset pyöriä tiukassa surullisuuden kehässä muutaman kuukauden ajan kun yritystä oli takana 2 vuotta. Silloin päätin käydä lapsettomuuspsykologilla juttelemassa. Harvakseltaan olen siellä käynyt, mutta se auttaa joka kerta.

    Pää pysyy vaihtelevasti kasassa. Riippuen siitä kuinka akuutti vaihe omissa hoidoissa on menossa. Viime syksy meni mulla ihan sumussa. Jaksoin olla töissä, mutten mitään muuta jaksanut.

    En tiennyt, ettei voi adoptoida, jos on masennusta. Toi on kyllä nurinkurista.
    Käytäntö tietty johtuu varmaan siitä, että vaikka lapsettomuus aiheuttaa masennuksen, ei lapsi sitä paranna. Mut ymmärrän kyl ton fiiliksen, et tällanen tieto vaan lisää epätoivoa.

    Jos itse haluaisin adoptoida ja mulla olis masennus. Hoitaisin lääkityksen kuntoon, aloittaisin varmaan psykoterapian ja en koskis alkoholiin edes sormella, jotta olisin kunnossa siihen mennessä kun adoptio olisi käsillä. Sitä se tapauskohtaisuus kai tarkoittaa?!?

    Tsemppiä kaikille!!

  • #16672

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    mnää, gonapeptyl oli meillä käytössä hoidossa, josta myös tärppäsi. Että suosittelen omasta kokemuksesta, joskin erittäin vähäisellä asiantuntemuksella. Olisko ollut kuudes päivä punktiosta, kun pistin sen. Lääkäri sanoi reseptiä kirjoittaessa, että nyt on otettava kaikki keinot käyttöön. Minä nyökyttelin. Tulkitsin alusta lähtien, että olin hänen mielestään hiukan siellä menetettyjen tapausten puolella. Mua hoidettiin kiireellisenä, amh 0.5, endometrioosi ja yksi munasarja pelissä mukana. Eilen soitettiin sairaalasta, että raskaus on alkanut. Pidän tätä silkkana ihmeenä.

    Illacrimo, Luget on täälläkin käytössä ja närästystä voivat aiheuttaa. Mutta eikö niin, että sulla on noin viikko alkion siirrosta? Ei vielä kannata vetää mitään johtopäätöksiä negoista. Ei mulla ainakaan ollut tuossa vaiheessa mitään tuntemuksia, joista olisin voinut päätellä olevani raskaana. Ei oo oikeastaan vieläkään muuta ku väsymys ja vatsan turvotus, mutta turvoksissahan se on ollut jo kuukauden.

  • #16673

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Elma : Siirto oli viikko sitten perjantaina, joten nyt siis dpo 11.
    Jotenkin nyt poden kurjuuden multihuipentumaa täällä tästä kierrosta.
    Oikeassa olet kyllä, ettei vielä kannattaisi tehdä johtopäätöksiä mutta jotenkin niin helposti sitä vetää teemalla : kukka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
    Koetan säästää miestäkin pettymykseltä, en ole sanonut sille mitään että aavistelen negaa. Se on ollut niin varma tärpistä. No, ensi perjantaihin on vielä matkaa.
    Pakko ruinata tuo gonapeptyl ensi kerralle. Ihmeellistä, että eivät sitä helpommin kirjoita?

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16674

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Mä puhuin tähän hoitoon nyt myös sen gonapeptylin mukaan. Eivät jostain syystä sitä kirjoita automaattisesti lähettävästä sairaalasta, kun hoito ostetaan yksityiseltä, mutta yliopistolliseen meneville kyllä. Mulla pisto olisi ensi tiistaina, jolloin kiinnitys olisi ja tosiaan eilen siirrettiin 2vrk ikäinen alkio.

    Ei se ilmeisesti lääkärin mukaan autuaaksi tee, mutta täältäkin luin, ettei siitä haittaakaan ole. Katsotaan miten tepsii 😊

  • #16676

    Mathilda
    Osallistuja (Participant)

    Mä täällä oon ristiriitaisissa tunnelmissa. Kävin siis tiistaina hcg mittauksessa, kun epäilin keskenmenoa viime sunnuntaina. Eilen kurkkasin arvon omakannasta ja oli ollut 22000. On koko viikon vuotanut ruskeaa vaihtelevasti ja olo on todella kurja. Tänään tein vielä raskaustesti ja se näytti todella vahvaa viivaa. Tiistaina olis sitten varhaisultra eli muutama päivä olis vielä piinailtavaa. Oon kyllä sillä mielellä ettei kaikki ole ok.
    Oon niin kyllästynyt Lugesteronin käyttöön, on kyllä niin elämänlaatua heikentävä lääke.

    Tsemppiä kaikille piinailijoille, toivottavsti tärppäisi

  • #16677

    yöutu
    Osallistuja (Participant)

    Mulla myös tullu ero aikoinaan (pääosin) lapsettomuuden takia, ja se tuli kesken 3. hoidon. Solut jouduttiin pakastaan kun exä ei enää tullu punktioon.
    Jatkoin sitten 3,5 vuoden päästä yksin hoitoja yksityisellä, julkisellehan ei ilman miestä ollu enää mitään asiaa. Nyt toki ei enää iänkään takia.
    Pari vuotta sitten oli oikeasti kiinnostava ja alkuun lupaavakin uus suhde, mutta koska mies ei halunnu enää enempää lapsia ja vauva-arkea, niin sekin oli sitten siinä.
    3. hoidon 1. pas:ista alkoikin raskaus joka sitten todettiin np-ultrassa jo kuukausi aiemmin keskeytyneeks.. ois ollu identtiset kaksoset tulossa. Sillon sitä varmaan ui syvemmissä vesissä kun ikinä.

    Sama homma kun Sunflowerilla, 6. hoidon ainoaa alkioo yritetään tähän kiertoon, ja mitä todennäkösimmin kuukauden päästä sekin 5000e on valunu viemäriin.. ja vitun kalliit kuukautiset tulossa (jos nyt selviää edes kohtuun saakka).
    Mietin että tästälähin kannattaa varmaan koko hoito keskeyttää 1. ultraan jos ei näy vähintään 10 follia, kato vaan on niin hirvee myöhemmissä vaiheissa. Ei mitään järkee viedä koko sikahintasta rääkkiä läpi enää jollain 5-6 follilla.

    Oli nyt kesän ajan (2kk) käytössä DHEA ym. luontaistuotteita (ubikinoni, gelee royale, myo-inositoli, melatoniini), ei yhtään parempi tulos kun muutenkaan, pikemminkin solumäärä oli heikoin ikinä. 6:sta vain tämä yks pakkaseen 4-päiväsenä eikä muista tullu edes blastoja. En usko että yks lisäkuukausi noita “parannus”aineita ois muuttanu mitään, ja onhan siitä ristiriitasia tietojakin kauanko solujen kehitys kestää ja aineita pitäs syödä. Joidenkin mukaan 4 tai jopa 6kk!?
    Uskon että korkeintaan eri kasvatuslääkkeillä saattaa olla jotain vaikutusta (mulla esim. menopurilla tullu surkeimmat satsit, vaikka monilla just päinvastoin), jos jollain, mutta enimmäkseen on ihan sattumam kauppaa minkälaisia soluja sieltä millonkin tulee.
    Julkisella joskus vuosia sitten ei ollu gonapeptyliä, mutta 2014 lähtien oon saanu sen joka siirrossa yksityisellä.

    Hopea, mulle kans yrittävät aina ensin tyrkyttää lääkkeellistä pas-siirtoihin. Keväällä kun suostuin sitten että saatiin sekin ainoa blasto ennen kesätaukoo siirrettyä, zumenonista tuli niin karsee unettomuus ettei ikinä enää…! Mulla kun tavallisella 3 tabletilla limakalvo jää niin kitukasvuseks että tarvitaan heti alusta 4 tabl./pv. Näin iso annos ei vaan sovi mulle ja lisäks hirvittää vielä sekin että niitähän sitten ‘parhaalla tuurilla’ joutus käyttään jotain 2kk ja lugemönjän kera.. ei houkuttele, kun siirto vois olla niin paljo helpompi ja luonnollisempikin. Lääkäri väittää että tulokset on yhtä hyviä kummalla vaan, mutta en jotenkaan usko..
    Tähän kiertoon vaadinkin ns. puolilääkkeellisen jossa ovulaatio voidaan säätää lääkkeillä kohdilleen, eikä ajotusta tarvi sillee ressata. Eli kp3-7 letrotzol, ovistestit kp10 lähtien sitten uä kp12, ja sen mukaan tarvittaessa jotain fsh:ta/jarrua ja vielä pregnyl. Voishan tällästä ehdottaa ettei kierrot menis vaan hukkaan? Vai oliko se joku tällänen jo?

    • tätä vastausta muokkasi 1 viikko, 6 päivää sitten  yöutu.
    • tätä vastausta muokkasi 1 viikko, 6 päivää sitten  yöutu.
  • #16680

    Geisssha
    Osallistuja (Participant)

    Paljon onnea plussanneille, tsempit piinailijoille ja jaksamisia tasapuolisesti kaikille!
    Mä ymmärrän myös niin hyvin kaiken turhautumisen ja riittämättömyyden. Ei näistä hoidoista keksi mitään positiivista, kun tulos on aina negatiivinen. Ja vielä ne hormonit ku pistää oikein veren kiehumaan!
    Viime punktion aikaan otin töistä 2 viikkoa vapaata, pitämättömiä lomia, etten ainakaan töitä stressaamalla haittais kiinnittymistä ym. Ja paskat, nega tuli ja työpöytä oli kasattu täyteen duunia ku palasin takas. Kyllä meinas itku päästä. Mulla on nyt muutenki työkuormitus kasvanu, kun työkaveri jäi kappas vaan eka saikulle ja sit äippälomalle, niin joudun tavallaan senkin hommat tekeen. Mä tunnen tällähetkellä olevani aika uupunut ihmisraunio, joka tikittää ku aikapommi. Silti täytyy pystyä pitämään kulissit pystyssä..
    Vaikka meillä 3 alkion pakkasessa onkin, eihän se takaa kolmea siirtoa. Ekassa ifv:ssä pakastetuista 1/4 selvisi sulatuksesta, tokassa taas 1/1 selvisi. Joten mitä vaan voi olla odotettavissa.
    Tässä muuten fiilistä kuvaava kappale.. En edelleenkään voi kuunnella itkemättä. Osu ja uppos, taas ja joka kerta. https://m.youtube.com/watch?v=vbQXQtQAIms

    • tätä vastausta muokkasi 1 viikko, 5 päivää sitten  Geisssha.
  • #16682

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Mathildalle haluan vielä voimia ja tsemppejä lähettää. Tuo hcg ainakin vaikuttaa ihan hyvältä lukemalta tähän alkuviikkoihin. Positiivista lienee jos sulla ei oo ollut kipuja ja vuoto on vanhaa verta (ruskeaa). Tuon vuotamisen tuskan tiedän hyvin, kun itellä ekassa raskaudessa lorisi verta 6 raskausviikosta alkaen enemmän ja vähemmän yli puolivälin. Lopulta kuitenkin kaikki meni hyvin. Mulla oli hematooma kohdussa ja se vuoteli pitkin matkaa. Olen myös kuullut monia muita joilla alkuraskauden vuodot ovat olleet ns. harmittomia. Joten toivoa on vielä paljon!

  • #16687

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Moi taas. Vielä viimeisen kerran.
    Meillä alkaa viimeinen hoito viikon päästä.

    Aika vaikeat tunnelmat, surusta vihaan. Toivoa ei yhtään. On vähän sellainen, että tehdään nyt pois alta, että pääsee sitten tästä. Eipähän tarvitse arpoa ultrapäiviä ja säätää töitä enää.

    Näin. Luulen, että mekin liitymme niihin, joilla syli jää tyhjäksi.

  • #16693

    Illacrimo
    Osallistuja (Participant)

    Ei jumalaare.Testasin tuossa äsken sillä ajatuksella, että mitä vastaan viikonlopun suunitelmiin kaverille…
    Plussa.

    Liuska testi haalea viiva, ei yhtä vahva kun kontrolli , joten digi käyttöön. Siihen tuli raskaana 1-2.

    Mä en saata uskoa tätä. Pakko jäädä seuraamaan, että vahvistuuko se.
    Aika sekavat fiilikset, olin nimittäin AIVAN varma että perseelleen meni.

    Ohhoh.

    ...Pouring oil in to troubled waters...

  • #16694

    Sunflower
    Osallistuja (Participant)

    Onnea Illacrimo!! Mahtavaa, että muillakin kuin blastoilla tärppää. Ja kuulkaa, kylläpä tuli hyvä mieli Saulin ja Jennin raskausuutisesta. Jotenkin se antaa toivoa aina, kun jollain ikätoverilla tärppää. Kukahan täällä plussasi noin kolme kk sitten, hmm.. Onkohan Jenni ollut yksi meistä :D.

    Minulla on nyt tulossa pas lääkkeelliseen kiertoon. Tuntuu ahdistavalta ajatukselta ja pelottaa lääkkeiden sivuvaikutukset, mutta omat hormonit ei nyt mahdollista muuta. Oliko täällä ketään kenellä stopattu passissa oma hormonitoiminta synarelalla ja ilmeisesti jotain estrogeeniä tulee kuvioihin mukaan, kun seuraava eli siirtokierto alkaa. Nyt sumuttelen ja odottelen vuotoa ensi viikonlopuksi. Ja varsinkin, onko kenelläkään tärpännyt lääkkeellisestä passista?

  • #16695

    Mathilda
    Osallistuja (Participant)

    sunflower mulla oli pas lääkekiertoon ja ekasta vuotopäivästä rupesin syömään Progynovaa ja sit pari päivää ennen siirtoa rupesin käyttämään lugesteronia.

    Ja jos nyt oon raskaana lääkkeet jatkuu pari-kolme viikkoa vielä ja pikkuhiljaa ruvetaan vähentämään annoksia.

    Mulle ei onneksi mitään pahoja sivuvaikutuksia, paitsi toi vuoto joka toivottavasti johtuu lugeista.

  • #16706

    Elma
    Osallistuja (Participant)

    Illacrimo, ihan mahtavaa! Siellä joku on päättäny lähteä sun matkaan (:

  • #16707

    Harmailija
    Osallistuja (Participant)

    Heippa kaikille! Ihan ensiksi hurjasti tsemppiä kaikille, jotka eivät ole saaneet mieluisaa ja niin toivottua lopputulosta hoidoista! Voimia hoidoissa eteenpäin parhaillaan tarpoville! Ja onnea plussanneille, kiva kuulla, että näitäkin keskuuteemme mahtuu!!

    Mä oon lukenut taustalta teidän viime aikaisia kuulumisia, mutta voimia ei ole ollut kirjoitella. Me mentiin kesälomataukojen jälkeen viimeisen, eli neljännen inseminaation läpi, josta tuli odotettu nega ja nyt alkamassa on eka ivf tai isci, en ihan vielä tiedä kummalla mennään eteenpäin. Tänään hain Synarelat mukaani ja ensi viikolla alkaa nuo sumuttelut.. ollaan siis uuden ja jännän äärellä. Jännityksellä odotan miten nuo hoidot itseeni vaikuttaa henkisellä puolella lähinnä..

    Kuten meillä kaikilla toive hoidon onnistumiseen on äärettömän suuri..

  • #16732

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    Ei tämä tietenkään ole kisa, kenellä mennyt huonoiten, mutta ymmärrän ajatuksen. On eri asia käydä yhdessä hoidossa ja onnistua siinä kun taas pettyä vuosi toisensa perään. Mutta se on elämää, ja uskon, että mahdumme tänne kyllä kaikki.

    Suru, täällä ollaan yhä myöskin. <3 Katkerana, surullisena ja pettyneenä. Ja silti se toivo hiipii sydämeen salakavalasti joka kerta, kun hoidot käynnissä.

    Minäkään en tiennyt, että masennus estää adoption. No, eipä parane jatkossakaan käydä “diagnosoimassa” mitään, vaikka kuinka pahaksi olo tulisi. :S Meillä nimittäin tarkoitus näiden hoitojen jälkeen aloittaa adoptioprosessi. Olisin halunnut aloittaa jo alkuvuodesta, mutta sitten tuli se plussa (viikon pituinen onni), joka vähän muutti suunnitelmia.

    Eilen kyytiin haettu kolmipäiväinen 10-soluinen lääkärin mukaan “kaunis top-alkio”. Tänään alkoi luget ja piina. Pakko yrittää keksiä paljon tekemistä tälle ajalle, ettei kokoajan vain odottaisi testi kourassa. Olin juuri aloittanut uimaharrastuksen, ja nyt lääkäri sanoi, että ei suosittele uimista tänä aikana. Toki teen niin kuin lääkäri sanoo, vaikka harmittaa hieman, kun on pitkästä aikaa innostunut liikkumaan.

    Minä syön raskaana oleville tarkoitettua monivitamiinia. Se on ollut ainoa vitamiini, jota julkisella ja apteekissa ovat minulle suositelleet hoitojen ajaksi. Olen sitä nyt vuosia syönyt, enpä tiedä onko ollut hyötyä, mutta tuskin haittaakaan.

    Minulla on Gonapeptyl toista kertaa käytössä, eivät olisi sitä minulle tarjonneet, ellen olisi kysynyt. Ei ollut viime siirrossa avuksi, toivotaan, että nyt olisi.

    Ämmälle erityistsemppejä viimeiseen hoitoon.<3

    Mnäälle täälläkin peukut pystyssä. <3 Hieno määrä lähti matkaan, toivotaan, ettei käy niin suuri kato kuin viimeksi!

    Onnea Illacrimo! Ja Sauli ja Jenni <3 😀

    Kiitos Geisssha kappaleesta, en ollutkaan aikoihin kuunnellut.

    Voimia meille kaikille tähän tunteiden vuoristorataan! <3

  • #16734

    Motto
    Osallistuja (Participant)

    Iso <3 sekä plussanneille että surun ja pettymysten kanssa painiskeleville. Ei ole ihmisen osa helppo…

    Siirryn taustalta pikku hiljaa aktiivisemmaksi. Viimekuinen 1. inseminaatio meni ajoituksellisesti penkin alle, ja matalan AMH:n vuoksi siirrytään saman tien IVF:ään. Yllärinä kp1 ultrassa näkyi jo 10 mm:n folli, eli suunniteltu lyhyt kaava vaihtuu pitkäksi. Kropan omat hormonit näköjään piiskaa vähäisiä soluaihioita kasvamaan liian nopsaan, ja kun luget vielä siirsi vuodon alkua 1-2 vrk, yhtälö ei ole kovin toimiva.

    Viikon päästä katsotaan lääkärin kanssa tulevaa suunnitelmaa tarkemmin.

  • #16735

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Vuoristorata on kyllä hyvä nimitys tälle touhulle 🙂 täällä nyt ns. piinailut ihan leppoisissa tunnelmissa.. ei varsinaisesti mitään tuntemuksia, joista voisi päätellä yhtään mitään. Alaselkä kipeytyi sen gonapeptylin jälkeen ja vatsassa tuntuu silloin tällöin jotain juilaisuja ja tissit on myös kipeät, mutta menee noiden hormoneiden piikkiin. Itsellä sellainen fiilis, että kävisi liian hyvä tuuri, jos tästä tärppi tulisi. Tiistaina sain kuulla, ettei saatu mitään pakkaseen ja silloin sainkin “pienet” henkiset romahdukset työpäivän jälkeen ja tuntui siltä, että turha tässä edes yrittää, jos nuo solut on niin vaivaiset, ettei edes kehity.. että tuskinpa tuo siirrettykään on jaksanut kehittyä siirron jälkeen.

    En ole testejä vielä hankkinut kotiin enkä varmaan hankikaan ennen testipäivää. Yllättävän nopeasti nämä päivät kuitenkin kuluneet.

    Onnea paljon Illacrimo! Ja Jennin&Saulin uutinen lämmitti mieltä myös 🙂 ihanan avoin viestintä aiheesta.

  • #16736

    Iikku
    Osallistuja (Participant)

    Täällä ensimmäinen ivf sujui jännitämisestä huolimatta oikein hyvin, turhaan panikoin. Pistokset oli yllättävän helppo homma kun vauhtiin pääsi, punktio ei yhtään niin paha mihin olin varautunut.
    Viikko sitten maanantaina oli punktio, 11 solua joista 10 hedelmöittyi:) perjantaina siirrettiin 1, pakkaseen 1 samanmoinen ja 6 viljelyä jatkettiin. Niiden kohtalo selviää kotiin tulevasta kirjeestä. Kaksi alkiota siis oli tippunu matkasta.
    Piinailu puolivälissä nyt.

  • #16737

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Binkku, kiitos kovasti.
    Aivan karmeat tunnelmat. Olisi ihanaa, jos pääsisi adoptiojonoon, mutta meillä ikäkysymykset ja pari muuta juttua sen esteenä. Olin aina ajatellut voivani adoptoida muutenkin, ja ehkä en edes hoitoihin olisi lähtenyt, jos se olisi vaihtoehto.

    No, näillä mennään.
    Miten selviätte niiden tosivaikeiden tunteiden kanssa? Ei tätä viimeistä kertaa ei näin kauheita fiiliksiä ole ollutkaan. Voimakasta vihaa mm.

  • #16750

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Palaan minäkin tänne hetken tauon jälkeen. Takana siis kaksi icsi kierrosta ilman minkäänlaista tulosta. Ensimmäisellä kierroksella saatiin kaksi alkioita jotka siirrettiin 2-3 päivän ikäisinä (tuore + pas) ja toisella jopa viisi jotka siis jaksoivat blasoksi seitsemän hedelmöittyneen joukosta. Yksi noista viidestä ei selvinnyt sulatuksesta mutta yhteensä 6 alkioita näillä kahdella ensimmäisellä kierrolla on siirretty.

    Odotuksia ei siis paljon ole kun tähän kierrokseen on lähdetty, vaikka nyt kyydissä on kaksi kolmen päivän ikäistä alkioita, joille on tehty alkiokuoren avaus. Tekivät avauksen pyynnöstäni vaikka mitään ulkoista tarvetta sille ei ole näkynyt mutta näin monen siirron jälkeen sitä kuulemma kannattaa kokeilla. Seurantaan jäi neljä alkioita joiden kohtalosta odotellaan tietoa ensiviikolla.

    Jotenkin molemmat lähdettiin tähän kierrokseen ajatuksella, että katsotaan nyt viimeinenkin oljenkorsi yhteisestä biologisesta lapsesta julkisella puolella, mutta kuten sanoin odotuksia ei paljon ole. Meillä on siis miehestä johtuva lapsettomuus, mutta toki minunkin ikäni 36 voi asiaan vaikuttaa vaikka hyvin munasoluja on saatukin. Ajatukset on nyt jonkin verran jo seuraavassa stepissä, vaikka sydämmestäni toivon että nyt tärppäisi. Meille on sanottu että lahjasolu (siittiöt) hoidolla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet, koska syy lapsettomuuteen on miehen osalta geneettinen. Kuitenkin se toivo ja samalla pelko pettymyksestä nostaa päätään.

    Punkitio oli tälläkin kerralla kipeä, kiitos hankalassa paikassa olevan munasarjat, mutta operaation jälkeen voin huomattavasti paremmin viime kertoihin verrattuna. Oliko täällä muita tällä hetkellä aktiivisia jotka harkitsevat lahjasoluilla hoitoja tai ovat niissä? Itseäni harmittaa että testipäivä osuu ensiviikolle kun olen työreissulla kolme päivää. Olisi halunnut tietää aikasemmin ihan sen takia ettei raskaiden ja pitkien päivien lisäksi tarvitse surra asiaa yksin ja toiseksi keksiä selityksiä miksi en halua juoda alkoholia illallisilla. Mietin vielä pitäisikö testata maanantaina kun se on pp11 ja jos testaan kuinkahan luotettava tulos on?

    Tulipa pitkä omaan napaan keskittyvä kirjoitus. Mutta kiitos kaikille jotka tänne kirjoitatte omista kokemuksista. Kyllä asian jakaminen, jopa näin anonyymisti tekee ainakin minulle hyvää ja ymmärtää ettei tämän ison asian kanssa ole ihan yksin maailmassa.

  • #16753

    Hopea
    Osallistuja (Participant)

    Onnittelut Illacrimolle plussasta!

    Ja kiitos yöutu kommentistasi! Meillä oli siis tässä kierrossa vain tuo Femar kp 3-7 käytössä ja se viivästytti ovulaatioplussan kierron päivälle 17 (ja 18). Ei ole koskaan ollut puhe, että tuommoinen “puolilääkkeellinen” PAS olisi mahdollinen, pitää ottaa klinikalla puheeksi, joten kiitos vinkistä! Kuulostaa minusta paljon paremmalle ratkaisulle kuin tuo Zumenon. Meille kyllä lääkäri varovaisesti myönsi sen, että siihen on kyllä syynsä miksi omaan kiertoon tehtyä PAS:a suositaan myös raskausprosenttien valossa, mutta sanoi myös lääkkeellisen olevan “hyvä vaihtoehto”. Tuntuu toivottomalle odotella, että ovulaatioplussa sattuisi juuri perjantaille tai lauantaille, mutta ei haluaisi heittää vähiä alkioita hukkaankaan hätäilyllä.

    Täällä siis taas ovulaatioplussa sattui väärälle päivälle eikä PAS onnistunut tähän(kään) kiertoon. Maanantaina olin yhteydessä klinikalle, ja lupasivat tällä laittaa postia siitä mihin tulokseen lääkäri tulee seuraavan kierron suhteen. Pyysin sitten ennemmin soittamaan, ettei tarvitsisi pitkään jännittää mitä on edessä, ja lupasivat soittaa, mutta eipä ole vieläkään mitään kuulunut. Menkat alkanee ensi viikolla, joten hyvähän tuo olisi vähitellen tietää pitääkö käydä apteekista jotain lääkkeitä ostamassa… Muutenkin on taas sellainen olo, että on vain joku kasvatusalusta, jonka puolesta päätökset tehdään muualla eikä itsellä ole juuri vaikuttamisen mahdollisuutta.

    Sattuiko kukaan katsomaan tällä viikolla Toisenlaiset äidit? Siinä oli Simpukan toiminnassa aktiivisesti mukana ollut Olga-äiti ja ivf/icsi-alkuinen vauva tulossa. Olga puki kyllä sanoiksi paljon omia ajatuksia hoidoista ja raskausajasta, siitä millaisen haavan tämä prosessi naiseen jättää. Vaikka meidän tie ei ole ollut niin pitkä ja vaikea kuin monella teistä, niin samat ajatukset täälläkin päässä kuitenkin liikkuu, ja olen kokenut tämän vertaistuen korvaamattomana.

  • #16755

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    Kiitos Kerttu75, kun jaoit tarinasi. Muistan sinut aiemmista ketjuista. Luin myös tuota “Kun hoidot päättyvät” ja pelkäsin liittyväni pian joukkoonne. Pelko on täällä yhä, mutta vielä on pikkuriikkisen toivoa. Sekä omilla alkioilla että lahjasoluilla, ja sitten vielä viimeisenä vaihtoehtona adoptiona.

    Tämä on kyllä todella rankkaa parisuhteelle. Julkisella lääkäri kokoajan hoki, ettei tämä tilanne ole kummankaan syy. Ja ei tietenkään olekaan. Mutta joskus jokin ilkeä osa minusta haluaisi syyttää asiasta miestäni. 🙁 Ja se kummittelee välillä mielessäni, että entä jos saisin jonkun toisen kanssa lapsen tosta noin vain? Että voisimmeko molemmat olla onnellisia jonkun toisen kanssa. Ei nimittäin ole miehellänikään helppoa kanssani näinä hetkinä. Hän on niin positiivinen ja minä negatiivinen, katkera, onneton, vihainen ja kyyninen.

    Onneksi useimmiten kyllä uskon meihin ja suhteeseemme, ja että saamme onnen keinolla tai toisella.

    Mila, meillä tosiaan luovutetut siittiöt seuraava vaihtoehto. Nyt kyydissä oma alkio ja kaksi kamua vielä pakkasessa, mutta todennäköisyydet onnistumiseen niillä ovat melko pienet. Siirtojen ja negojen jälkeen olemme jo lääkärin kanssa alustavasti puhuneet, että minulle tehdään se munatorvien aukiolotutkimus. Jos siellä ei mitään häikkää, tehdään inssejä lahjasiittiöillä.
    Hienoa, että teille julkisella tehty tuollaisia “kokeiluja” kuten alkiokuoren avaus ja kahden alkion siirto. Meille ei suostuttu ikinä mihinkään erikoiseen. Nyt yksityiselläkin kyllä ainoastaan Gonanpeptyl “vippaskonstina.” Tosin kyllä meiltä kysyttiin, haluammeko siirtää kaksi kerralla. Annoimme lääkärille päätösvallan asiassa. Hän sitten päätti, että jos tulee “huonompia” alkiota, siirretään kaksi ja jos hyviä, siirretään yksi.
    Minun mielestäni voit hyvin tehdä testin jo pp11. Mutta tietenkin uusi testi pitää tehdä myös oikeana päivänä, että onko siitä sitten hyötyä vai ei, en tiedä.

    Valoa pimeään kaikille! <3

  • #16761

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Hopea: tuo ovulaation sattuminen oikealle päivälle on tuskaista, minulla on tehty kerran siirto lääkkeelliseen kiertoon. Varsinkin kun ikää on jo näinkin paljon niin tuntuu raskaalta kun kuukaudet menee hukkaan. Mutta kyllä minullekin on ensisijaisesti suositeltu aina luonnollista kiertoa.

    Binkku: meillä taitaa olla siirtojen määrä lähes sama, vaikka teillä noita hoito kierroksia on enemmän takana. Mutta onhan tämä tosiaan turhauttavaa ja se usko omilla soluilla onnistumiseen on olematon. Toivo ja pelko sekä pettymys on tuttuja ja vaikka kuinka on kokemusta niistä pettymyksistä niin kyllä se suru silti vyöryy voimalla yli jokaisesta negasta. samalla ajatukset karkaa tulevaan ja pelkään että minussa on jotain vikaa kun alkiot, hyvätkään sellaiset, eivät kiinnity vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa. Mutta kovasti lääkäri valaa uskoa. Itse olen yllättynyt kuinka paljon toiveistamme ollaan kuunneltu yksityisellä, niin pitkän viljelyn kuin esim. Tuon alkiokuoren avauksen suhteen.

    Puhuit myös siitä, että asia ei ole kummankaan syy, mutta onnistuisiko kenties toisen kumppanin kanssa. Itsellä ihan alussa kun asia selvisi, oli samanlaisia ajatuksia. Nyt lähinnä mietin että kuinka epäreilua on, että kun olen löytänyt rinnalleni monien vaikeuksien jälkeen ihanan kumppanin ja elämä on onnellista muilta osin, monien todella vaikeiden kokemusten jälkeen, että miksi minun pitää käydä vielä lasettomuus kriisi läpi. Eikö tämä yksi asia elämästä olisi voinut mennä helposti. Kuitenkin koen että elämän kumppanini on tässä, enkä hänestä halua luopua. Vaikka se tarkoittaisi sitä että en voisi koskaan saada biologista lasta. Vuosia uskoin, että en voi koskaan olla parisuhteessa enää onnellinen ja nyt kun sen tasapainoisen suhteen olen löytänyt en ole siitä valmis luopumaan, vaan haluan uskoa että taistelemme tämänkin kriisin läpi yhdessä.

    Pp 10 lopuillaan ja hieman menkkamaisia vihlaosuja aina välillä. Toivoa ois tämän siirron osalta on pikkuhiljaa valumassa, mutta katsotaan nyt rauhassa loppuun ja surraan kunnolla vasta kun asia on varmaa.

    Tsemppiä kaikille seuraaviin hoitokierroksiin ja kamaliin piinapäiviin.

  • #16764

    Bibi6
    Osallistuja (Participant)

    Hei kaikkille!: Kenella on kokemuksia, Lappeenrantasta julkisella puollella?Mitä tarkoitaa omavastaus pitäisikö maksan ja milloin?Minulla on kohta suunitelukäynti Kiitos paljon.Voimia kaikkille ja ihan kohta plussatesti!

    • Tätä vastausta muokkasi 5 päivää, 10 tuntia sitten  Bibi6. Syy: Korajus
  • #16782

    Maiku
    Osallistuja (Participant)

    Iikulle ja Binkulle tsemppiä piinapäiviin! Miten on mennyt?

    Mitäs Elisha? Onko sulla jo kohta testipäivä?

    Entä mikäs Milan tilanne?

    Tsemppiä ja toivotaan laajoja plussatuulia!

    Ja tietty mitä muille kuuluu? En lukenut nyt kovin pitkälle taaksepäin niin en muista oliko muita piinaajia.

    Mä täällä vaan odottelen menkkoja ja laskeskelen, että ehditäänkö tän vuoden puolella enää hoitoon, jos aloitetaan ei ens vaan sitä seuraavasta kierrosta. Mulla kierrot epäsäännölliset ja pitkähköt. Nyt muistaakseni jo kp 39. Äh, oonko mä jo nyt stressasin kiertoon piloille vaikkei mikään oo edes vielä alkanut.. malttamattomana vaan odotellut ja tietty asia pyörii päässä päivittäin.

    Kävin eilen ekan kerran vyöhyketerapiassa. Se oli ihan mielenkiintoista. Varasin uuden ajan käynnin päätteeksi. Tänään mulla särki päätä ja alaselkä ollut koko päivän kipeänä. En tiiä johtuuko siitä terapiasta. Toisaalta eilen myös nostelin aika painavia multalaatikoita ulkona, että se alaselkä kipu voi olla sitäkin.

  • #16783

    Iikku
    Osallistuja (Participant)

    Piinailut sujunut ilman oireita mihinkään suuntaan. Alavatsaa nipistelee välillä. Digi näytti eilen raskaana 1-2.
    Mutta myös luge mönjän seassa tulee vaaleenruskeeta vuotoa vähän…klinikalla arvuutteli, että punktion jälkimaininkeja tai kun kuukautisten olisi pitäny eilen alkaa, kroppa yrittäis vielä työstää niitä…tiedä näistä. Iloitsen kuitenkin elämäni ensimmäisestä plussasta toivoen parasta ja siitä, että pakkaseen saatu 1 varhainen blasto ja 2 blastokystiä.

  • #16784

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Heips! Tänne ei kuulu kovin hyvää, perjantaina olisi ollut testipäivä ja eilen iltapäivällä alkoi ruskea vuoto. Vielä hyvin vähäistä, mutta kyllä mä toivoni menetin jo.. olo on tosi menkkainen. Tuli pp8-9 tosi kipeitä viiltoja mahaan ja sitten pp10-11 rauhottui lähes oireettomaksi.

    No onneksi meille kävi niin, että viime tiistaina sain klinikalta tiedon, ettei pakastettavaa ollut. Torstaina tuli kuitenkin postista pakastussopparit ja hämmennykset vallassa kannasta löytyi (väärän päivän alta) merkintä, että 2 kpl 6D blastoa pakastettu.. varmistussoitto vielä perjantaina labraan ja näinhän siinä sitten oli käynyt, että ne kaksi olivat hyvin jakautuneet 🙂 hemmetti mitä säätöä.

    Tuli vissiin silloin viime tiistaina romahdettua sen verran, että nyt on tämän tuoresiirron tulevan pettymyksen saanut nieltyä. Fiilikset ihan ookoo 🙂

    Mites muilla?

  • #16785

    Binkku
    Osallistuja (Participant)

    Onnea iikku plussasta!

    Elisha, uskomatonta säätöä teidän klinikalta! Mutta toisaalta onneksi noin päin. Vielä on kuitenkin toivoa?

    Mites Mila, joko olet testannut?
    Minustakin on enemmän kuin epäreilua, että kun on löytänyt sen “elämänsä miehen”, jonka kanssa haluaa perheen, niin käykin näin. Meillä ollut nyt isoja riitoja lähiaikoina, jotka johtuvat siitä, että minä olen enemmän tai vähemmän sekaisin tästä kaikesta, eikä mies aina ymmärrä sitä.

    Kiitos Maiku tsempeistä. Minulla mennyt ihan hyvin(Vasta pp7), ei oikeastaan mitään oireita, paitsi nyt parina aamuyönä ollut vaikea nukkua. Mahakipujen ja turvotuksen takia. Mutta muistaakseni minulla on aina ollut tällaisia oireita lugeista. Nukkuisin kaikista mieluiten mahallani, mutta jotenkin näiden hoitojen ja lääkityksien aikana se on epämukavaa.

    Flunssassa jälleen olen myös. Tänään jäin kotiinkin, kun kuume nousi yöllä. Huomaa, että työpäivät kyllä pelastaa paljon tätä piinailua, kun saa niin paljon muuta ajateltavaa. Tänään tullut vain googlailtua kaikkea turhaa.

    Hopea ja muut, joilla ovis sattunut väärille päiville, olen pahoillani! Inhottavaa, että tuossakin kohtaa voi joutua odottamaan taas ylimääräisen kuukauden. Minulle ei ole kertaakaan sattunut noin, en tiedä olenko aina ovuloinut sitten oikeana ajankohtana vai miten, mutta en ollut edes kuullut ennen tätä keskustelua, että voisi käydä noin. Kukaan ei siis julkisella tai yksityiselläkään ole varoittanut, että jotkut päivät ovat vääriä. Minulle siirretty aina luonnolliseen kiertoon.

  • #16796

    Elisha
    Osallistuja (Participant)

    Onnea Iikku plussasta! 🙂

    Kyllä se vaan nega täällä on, tein aamulla varoiksi testin, kun vuoto puskee läpi. No kai sen alitajuisesti tietää, siksi ei nyt niin kovin tippunut tämän jälkeen. Hienoahan se olisi se plussa saada, mutta vielä ei ollut meidän vuoro.

    Binkku, sanopa muuta, tuossa tilanteessa olisivat voineet sanoa, että katso tulokset kannasta tai että postissa tulee pakastussopparit. Ja onpa harmi, että teillä ollut riitoja.. herkästi miehen on vaikea ymmärtää miten nuo hormonit saa naisen kehon ja mielen sekaisin. Entisessä suhteessa olin niin voimakkaasti hankkimassa lasta, ettei jäänyt aikaa pysähtyä ja miettiä olenko tilanteessa edes oikean ihmisen kanssa. Meillä oli näennäisesti kaikki hyvin; oltu niin pitkään yhdessä, etten oikeastaan tiennyt millainen parisuhteen pitäisi olla. Onnekseni löysin eron jälkeen rinnalleni ihmisen, jonka kanssa kaikki on tuntunut alusta asti oikealta ja aika pian kerroin omasta lapsettomuushistoriastani.. Toivoin tietysti, että uuden kumppanin kanssa tärppää heti (niinkuin kaikkien tutuntutuntutuille on käynyt), mutta niin ei käynyt ja tässä sitä taas ollaan. Tiedän, että vika on minussa ja se on raskasta, kun syy on “selittämätön” enkä voi asialle mitään. Voisiko miehesi myös pitää sisällään niitä tunteita, että hänessä vika? Tsemppiä piinailuun ja koetahan tervehtyä flunssasta! 🙂 googlen saisi kyllä kieltää piinapäivinä..

    Mä jään odottelemaan milloin päästäis PAS:iin.. veikkaanpa, että välikierto tulee ainakin tähän väliin.

  • #16797

    Ämmä
    Osallistuja (Participant)

    Binkku, ymmärrän täysin kaikki tunteet. Minulla alkaa viimeinen pistely pian ja fiilikset olleet tosi vaikeat. Välillä niin, että miltei piti lähteä töistä pois. Aivan käsittämättömät vihan tunteet jne.

    Olemme jatkosta epävarmoja, jätetäänkö tähän vai lahjasolut. Olen käynyt psykologilla juttelemassa siitä ja koko tilanteesta.

    Voimia meille kaikille!!

  • #16815

    Mila
    Osallistuja (Participant)

    Suuret onnittelut Iikku! 😊

    Täällä on rankka viikko takana ja tuskastunut olo. Tein tiistaina pp12 haaleaakin haaleamman haamu plussa, vaikka ihan aavistus oli punertavaa vuotoa. No työreissussa yritin olla ajattelematta ja toivomasta mitään sillä vuotoa kuitenkin oli. Se kuitenkin tyrehtyi reiluksi päiväksi ja tyhmänä toivo nosti päätään kunnolla, mutta pp14 alkoi sitten sen luokan megavuoto että en ole viitsinyt edes toista testiä tehdä. Yli 12h työpäivät ja jatkuva puolituttujen ihmisten seurassa oleminen oli rankkaa. Liian vähän unta, eikä yhtään mahdollisuutta surra. Sain myös tiedon että neljästä alkioita vain yksi oli saatu pakkaseen. Onhan sekin parempi kuin ei mitään, mutta kyllähän aika ohuen toivon varassa tuo yhteinen biologinen lapsi on. Nyt hoitoihin tulee hieman taukoa sillä edessä on pakollinen välikierto ja seuraavassa kierrossa olen reissussa jota on todella vaikea perua. Samalla myös on sellainen olo, että ehkä tänä jouluna en halua elää piinapäiviä. Viimevuonna joulu oli niiden takia melko rankka. Joulu on minulle jotenkin sellainen toivon hetki, monta vuotta olen vain joka joulu toivonut, että ensijouluna meillä on joko vauva tai se on ainakin tulossa. Mitään muuta en halua. Joka vuosi asia riipaisee siksi emtistäkin syvemmältä. Nyt keräilen itseäni hetken, toivon kaikille isosti plussatuulia, sillä ainakin minulle se antaa toivoa tämän oman surun keskellä.

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.