Lapsettomuus parisuhteessa

Lapsettomuus aiheuttaa kriisin, joka aaltoilee ja voi kestää vuosia, eikä välttämättä pääty edes toivotun lapsen myötä. Lapsettomuus ja parisuhde kietoutuvat yhteen, sillä yleensä lasta toivotaan yhdessä pariskuntana. Lapsettomuuskriisi voi olla kriisi myös parisuhteelle, ja se koetaan yksilöllisesti ja elämäntilanteiden mukana muuttuvasti. Usein puolisot kokevat yhteisen kriisin eri tavoin ja eri tahtiin, mikä haastaa parisuhteen.

Lapsettomuuskriisistä voi kuitenkin selvitä yhdessä, ja vain pienellä osalla pariskunnista lapsettomuus johtaa eroon. Lapsettomuuden myötä puolisoiden on opeteltava puhumaan toisilleen vaikeistakin asioista. Yhdessä kannettu ja jaettu suru voi lujittaa parisuhdetta ja lisätä suhteen läheisyyttä. Kun pariskunta on selviytynyt kriisistä, parisuhde on aiempaa vahvempi ja puolisot lähentyneet entisestään.

Lapsettomuutta on kuvattu parisuhteen Cooperin testiksi, jolla mitataan paitsi kumppaneiden oma sietokyky myös parisuhteen kestävyys.

Toive lapsesta voi ajoittain peittää alleen kaiken muun. Parisuhteen hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin tärkeää, sillä toimiva parisuhde on hyvinvoinnin pohja. Suhteeseen panostaminen lisää suhteen läheisyyttä ja molemminpuolista tukea kriisin keskellä. Hyvinvoiva parisuhde auttaa selviytymään lapsettomuuskriisistä vahvoina yhdessä. Oma puoliso onkin valtaosalle lapsettomista tärkein tukija lapsettomuuden eri vaiheissa. Hyvä parisuhde on tärkeä niille, jotka lopulta saavat lapsia, sillä se antaa pohjan myös lasten hyvinvoinnille. Erityisen tärkeä vahva parisuhde on kaksin elämiseen päätyville pariskunnille.

 

Hedelmöityshoitojen vaikutukset parisuhteeseen

Monet parit hakeutuvat hedelmöityshoitoihin, kun biologista lasta ei toiveista huolimatta ala kuulua. Hedelmällisyyshoidot koetaan usein fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin raskaiksi, ja ne herättävät hoidoissa olevissa monenlaisia tunteita. Hedelmöityshoidoissa käymistä kuvataan usein toivon, epätoivon ja pettymysten vuoristoradaksi, joka koettelee myös parisuhdetta. Erityisesti hoitojen pitkittyminen saattaa vähentää tyytyväisyyttä parisuhteeseen.

Hoidoissa puututaan lääketieteellisesti parin intiimeimpään elämänalueeseen, joten puolisot voivat kokea seksuaalisuutensa olevan haastettuna. Useat parit kuitenkin onnistuvat käsittelemään hoitojen seksuaalisuuteensa tuomia muutoksia ja ratkaisemaan mahdolliset ongelmat yhdessä.

Hedelmöityshoidoissa nainen joutuu fyysisemmin kosketuksiin lääkkeiden ja toimenpiteiden kanssa, jolloin miehen rooliksi usein muotoutuu puolison tukijana oleminen. Samalla tulee muistaa, että myös miehelle lapsettomuus on raskasta, eikä hänen kokemustaan hoitojenkaan keskellä tule unohtaa. Toinen toisensa tukeminen on tärkeää ja vahvistaa tunnetta yhteisestä tavoitteesta. Puoliso on yleensä se, joka ymmärtää parhaiten, joten toiselle puhuminen ja vastavuoroisesti kuunteleminen helpottaa hoitojen tuomia paineita. Myös vertaistuki voi auttaa selkiyttämään tilannetta.

Adoptioprosessin vaikutukset parisuhteeseen

Osa lapsettomista pareista aloittaa adoptioprosessin. Adoptioprosessiin liittyvä jatkuva odotus, epävarmuus ja prosessin pitkä kesto tuovat haasteita myös parisuhteeseen. Haasteilla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Prosessi voi lähentää puolisoita, lisätä yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa parisuhdetta. Joidenkin kohdalla adoptioprosessi taas saattaa aiheuttaa kriisejä ja ajaa kumppanit erilleen toisistaan.

Haasteista voi päästä yli työstämällä niitä muun muassa puolison kanssa keskustelemalla. Myös esimerkiksi ystävien, sukulaisten tai terapeutin kanssa keskustelu tuo apua vaikeisiin tilanteisiin. Vertaistuki ja prosessiin liittyvien asioiden pohdinta auttavat eteenpäin. Lapsen tulo muuttaa koko perheen elämän, ja myös muutoksiin parisuhteessa tulee varautua. Adoptioprosessin keskellä on tärkeää hoitaa parisuhdetta ja viettää puolison kanssa yhteistä aikaa, sekä vaalia ystävyyssuhteita.

Kaksin elämiseen päätyminen

Kaikki lasta toivovat eivät mene hedelmöityshoitoihin, tai eivät onnistu saamaan lasta niiden avulla. Adoptioprosessiin ryhtyminen tai sijaisvanhemmuus ei sovi kaikille. Kun pariskunta on pohtinut omaa tilannettaan ja mahdollisuuksiaan, päätös kaksin elämisestä voi lopulta näyttäytyä positiivisena vaihtoehtona. Kahdestaan elävä pari voi löytää elämäänsä uusia tavoitteita ja merkityksiä. Hyvinvoiva parisuhde antaa voimaa kahdestaan eläville. Kaksin elämisessä on monia myönteisiä puolia, joista on hyvä nauttia yhdessä oman kumppanin kanssa.

Jos lapsitoive toteutuukin

Usein lapsettomuutta ja mahdollisesti hoito-, adoptio- tai sijaisvanhemmuusprosessin kokeneet ovat pitkään ja hyvin valmistautuneita vanhemmuuteen. Siihen, että lapsettomuuden aiheuttama suru ja muut tunteet eivät välttämättä katoakaan lapsen myötä, ei olla aina valmistautuneita. Erityisesti pikkulapsivaihe voi yllättää raskaudellaan ja olla kuormittavaa myös parisuhteelle. Lapsiperheen kehitysvaiheet haastavat kaikki omalla tavallaan parisuhteen ja kumppaneiden yhteinen aika voi olla kortilla. Hyvä parisuhde on myös vanhemmuuden ja lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeä.

Lisätietoa löytyy muun muassa seuraavista tutkimuksista:

Sallinen Minna: Ruusunpunaisista pilvilinnoista tuuliajolle. Tahaton lapsettomuus psyykkisenä kriisinä (2006), pro gradu
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16201

Johanna Mäkelä: Lapsettomuudesta puhuminen ja tuen saaminen läheisiltä (2007), pro gradu
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17549

Marjo Sivonen: Koskettava lapsettomuus. Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta (2010), opinnäytetyö AMK
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216819

Suvi Mansikkamäki: Adoptioprosessin asettamat haasteet parisuhteelle (2011), opinnäytetyö AMK
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120216918

Tukea parisuhteeseen

SimpukkaParien parisuhdetapaamisissa (parisuhdepäivissä, -illoissa ja viikonloppukursseilla) löydetään yhdessä vertaisten kanssa voimavaroja parisuhteeseen. Lämpimästi tervetuloa mukaan!