Simpukan Helmellä palkitut

Simpukka-yhdistys myöntää Simpukan Helmen neljä kertaa vuodessa henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia yhteiskunnassamme.

Jenni ja Tuomas Huhtala, 3/2017
Jenni ja Tuomas Huhtala ovat tehneet aktiivisesti tahatonta lapsettomuutta näkyväksi ja tarjonneet toisille lapsettomuutta kokeville tukea ja samaistumispintaa. Jenni ja Tuomas ohjaavat lapsettomuutta kokevien omia Rikasta minua! -parikursseja. Jenni tekee arvokasta vapaaehtoistyötä myös Simpukan hallituksessa ja on toiminut lapsitoive-ryhmän vertaisohjaajana. Pari on puhunut avoimesti lapsettomuuden kokemuksestaan eri medioissa. Simpukka kiittää Jenniä ja Tuomasta aktiivisuudesta sekä avoimesta lapsettomuuden esille tuomisesta.

Raisa Kyllikki Ranta, 2/2017
Valokuvaaja Raisa-Kyllikki Ranta kuvasi viiden vuoden ajan viittä tahattomasti lapsetonta naista ja syntyi Odotusvalokuvateos, jossa jokainen sivu huokuu tahattomasti lapsettomalle tuttuja tunteita. Teos mahdollistaa ymmärryksen surun, epätoivon ja kaipauksen läsnäolosta ja lapsettomuuden kaikkialle ulottuvasta vaikutuksesta myös niille, joita tahaton lapsettomuus ei kosketa. Jo tämä tekee teoksesta harvinaislaatuisen. Puhumattakaan siitä, millaista vertaistukea kirja tarjoaa. Raisa-Kyllikki on jo aiemmin kuvannut tahattomasti lapsettomia vaikuttavalla tavalla. Simpukka-lehden kansikuvat vuosilta 2014-2016 (numeroon 2/2016 saakka) ovat Raisan käsialaa.

Miia Rajamäki, 1/2017
Miia Rajamäki toimi Simpukan hallituksessa kuusi vuotta, joista puheenjohtajana 4 vuotta. Puheenjohtajakaudellaan Miia oli vahvasti kehittämässä yhdistystä, joka kasvoikin näiden vuosien aikana monella tavalla, niin työntekijöiden määrän kuin toiminnan laajuuden suhteen. Erityisesti Miia kehitti yhdessä toiminnanjohtajan kanssa yhdistyksen hallinnon käytäntöjä yhä ammattimaisempaan suuntaan, mikä on osaltaan mahdollistanut yhä monipuolisemman ja vaikuttavamman toiminnan. Kiitämme Miiaa pitkäjänteisestä työstä ja hyvästä kumppanuudesta tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistämisessä.

Elina Brotherus, 4/2016
Valokuvataiteilija Elina Brotherus tallensi lapsettomuustaivaltaan valokuvillaan, jotka ovat sekä kipeää tekeviä että toivoa antavia. Brotheruksen näyttelyä ja valokuvateosta ”Carpe Fucking Diem” on kiitelty laajasti vaikean, henkilökohtaisen aiheen käsittelystä taiteessaan. Brotherus antoi haastattelun Simpukka-lehdelle numeroon 3/2016 ja puhui siitä, kuinka lopulta elämä jatkuu hyvänä ja antoisana ilman lastakin. Simpukka haluaa kiittää rohkeasta, kauniista, realistisesta ja koskettavasta näkökulmasta tahattomaan lapsettomuuteen.

Linda Kuha, 3/2016
Tanssija ja koreografi Linda Kuha on kehollistanut lapsettomuuden kokemusta tanssiteoksessaan ”Enemmän kuin 9 kk.” Kuha kuvaa teoksessa vaikuttavasti tyhjän sylin tunnetta ja lapsettomuuden aiheuttamaa surua mutta kannattelee samalla koko ajan toivoa ja ajatusta siitä, että onnea voi elämästä löytää myös ilman lasta. Teos antaa vertaistukea ja kertoo liikkeen kautta lapsettomuudesta myös niille, jotka eivät sitä itse ole kokeneet. Simpukka-yhdistys kiittää Linda Kuhaa rohkeudesta ja lapsettomuuden esille tuomisesta uudella tavalla.

Anne Lindfors, 2/2016
Anne Lindfors teki kymmenen vuoden ajan toiminnanjohtajana ja sitä ennen jo vapaaehtoisena pelkäämättömästi työtä tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän on suuresti vaikuttanut yhdistyksen kasvuun ammattimaiseksi organisaatioksi, kehittänyt vertaistukea ja valvonut lapsettomien etuja yhteiskunnassa. Anne on tahattoman lapsettomuuden näkyväksi tekemisen uranuurtaja.

JP Ahonen, 1/2016
JP Ahonen käsittelee Villimpi Pohjola -sarjakuvassaan monia nuorten aikuisten elämään liittyviä aiheita, myös tahatonta lapsettomuutta. On hienoa huomata, että lapsettomuuttaa voi lähestyä myös kevyemmin, joskus jopa huumorin kautta. Omakohtainen kokemus lapsettomuudesta syventää hienosti aiheen käsittelyä.

Anna-Elina Lyytikäinen, 4/2015
Anna-Elina Lyytikäinen on kirjoittanut ja ohjannut näytelmän Sylityksin, joka sai kantaesityksensä Kuopion kaupunginteatterissa. Näytelmästä välittyy laaja ymmärrys tahattoman lapsettomuuden kokonaisvaltaisuudesta. Ymmärrys kumpuaa rohkeasta aiheeseen sukeltamisesta ja Lyytikäisen omista kokemuksista. On upeaa ja arvokasta, että lapsettomuutta käsitellään myös taiteen keinoin.

Turun yliopistollisen keskussairaalan hedelmöityshoitojen yksikkö, 3/2015
Turun yliopistollisen keskussairaalan hedelmöityshoitojen yksikössä psyykkisen tuen tarjoaminen on tärkeä osa hoitojen kokonaisuutta ja potilaiden hyvinvoinnin tukeminen kuuluu henkilöstön perustyöhön. Klinikalta ohjataan tarvittaessa yleissairaalapsykiatrian puolelle, jossa keskusteluapua tarjoaa lapsettomuuteen perehtynyt psykologi. Keskustelukäyntejä järjestetään joustavalla aikataululla, potilaan tarpeiden ja tilanteen mukaan. Ei siis ihme, että useimmat potilaat kertovat, että heidän tuen tarpeeseensa on vastattu.

Noora ja Mikko Hautala, 2/2015
Noora ja Mikko Hautala osallistuivat SimpukkaParien parisuhdeviikonloppuun. He kertoivat avoimesti kokemuksistaan Simpukka-lehdessä ja Simpukan Helmiä -blogissa. Lisäksi Noora kirjoittaa Toiveena vauva -blogia, joka toimii arvokkaana vertaistuen väylänä. Pari on tuonut hienosti esiin vertaistuen suurta merkitystä, ja sitä kuinka tärkeää on huolehtia parisuhteesta lapsettomuuden keskellä. Kiitämme Nooraa ja Mikkoa avoimuudesta ja rohkeudesta jakaa omia kokemuksiaan.

Noora Friman, 1/2015
Vertaistukiryhmää vetänyt Noora Friman pohti pitkään sitä, miksi lapsettomien vertaistuki on lokeroitua elämäntilanteen mukaan. Hän ryhtyi kehittelemään luovan kirjoittamisen ryhmää, jossa yhdistävä tekijä olisi tahattoman lapsettomuuden kokemus, ei niinkään se, ollaanko hoidoissa tai onko perheeseen tullut lapsia. Vapaaehtoisvoimin toimiva ryhmä on nyt aloittanut toimintansa. Kiitos Noora innovatiivisuudesta ja aktiivisuudesta!

Iholla-sarjan Yrjänä, 4/2014
Iholla-sarjan Yrjänä on puhunut avoimesti kuusi vuotta kestäneestä lapsitoiveestaan. Avoimuuden myötä tv:n katsojat ovat ymmärtäneet, miten kipeä ja vaikea asia tahaton lapsettomuus voi olla etenkin miehelle puolisona. Simpukka kiittää Yrjänää rohkeudesta ja toivottaa onnea uuteen elämänvaiheeseen.

Anna Rotkirch, 3/2014
Tutkimusprofessori ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch on tutkinut erilaisia lapsettomuuteen liittyviä teemoja ja nostanut niitä yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyvästi esiin. Aiheista, kuten vahvasta kaipuusta saada lapsi sekä syntyvyydestä ja lasten saamisesta Suomessa on tärkeää saada tutkimukseen perustuvaa tietoa. Simpukka kiittää Anna arvokkaasta työstään, uutteruudesta, intohimoisesta asenteesta ja tiedon tuomisesta ihmisten ulottuville.

Marjo Lankinen, 2/2014
Haalea Viiva on Marjo Lankisen käsikirjoittama ja näyttelemä monologi tahattomasta lapsettomuudesta. Monologi perustuu Marjon omiin kokemuksiin, joihin hän on yhdistänyt muuta materiaalia. Simpukka kiittää Marjoa rohkeudesta, avoimuudesta, luovuudesta ja sinnikkyydestä. On erittäin arvokasta, että lapsitoiveen toteutumattomuutta käsitellään myös teatterilavoilla.

Sari Vuori, 1/2014
Uudistuneen Simpukka-lehden kannessa annetaan kasvot lapsettomuudelle. Ensimmäinen rohkea kansikasvo on Sari Vuori. Sari näyttää, että tahatonta lapsettomuutta ei tarvitse hävetä tai peitellä. Hän myös jakaa avoimesti omat selviytymisvinkkinsä – mm. lastenlaulujen tekemisen ja lapsenmielisyyden säilyttämisen – ja osoittaa esimerkillään, että ilman omia lapsia ja puolisoa voi elää hyvää ja täyttä elämää.

Arja Laiho, 4/2013
Vastaava hoitaja Arja Laiho on toiminut vuodesta 1991 Väestöliiton Oulun klinikassa. Arjan valttina on ollut erityisesti vuorovaikutus lapsettomien kanssa. Ystävällisellä, positiivisella ja empaattisella toiminnallaan hän on lisännyt uskoa ja toivoa lapsettomille.
Simpukka-yhdistyksellä on ollut ilo ja kunnia tehdä Arjan kanssa yhteistyötä. Arja on ollut järjestämässä tapahtumia ja organisoinut vertaistukea. Työkaverit klinikalla kehuvat, että iloinen ja optimistinen Arja on ollut ”nainen paikallaan”. Toivotamme Arjalle rentoja eläkepäiviä!

Merja Kyllönen, 3/2013
Liikenneministeri Merja Kyllönen on kertonut julkisuudessa avoimesti tahattomasta lapsettomuudestaan. Lisäksi hän on antanut runojaan julkaistavaksi Lapsettoman paikka -kirjassa.
Kiitämme lämpimästi Merja Kyllöstä lapsettomuustietoisuuden lisäämisestä ja tärkeän vertaistuen tarjoamisesta.

Lahden vertaistukiryhmä, 2/2013
Lahdessa kokoontuu aktiivinen vertaistukiryhmä, joka on vetäjiensä Maria Kuosan ja Satu Rantamaan johdolla kehittänyt ja laajentanut toimintaansa. Viime syksynä järjestetty erittäin onnistunut parisuhdepäivä saa jatkoa toukokuussa. Kiitämme ryhmää oma-aloitteisuudesta ja idearikkaudesta. Konkreettinen todiste lahtelaisten luovuudesta on Simpukan juhlavuoden logo, jonka taittaja Reija Jokinen muotoili lahtelaisten loistavan idean pohjalta. Jatkakaa samaan malliin!

Arttu Wiskari, 1/2013
“Sua rakastan, vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan.” Arttu Wiskarin tuore kappale Ikuisesti kahdestaan kuvaa hienosti ja riipaisevasti lapsettoman pariskunnan elämää. Laulun ovat kirjoittaneet Wiskarin tiimin jäsenet Janne Rintala, Olli Saksa ja Jonnaemilia Kärkkäinen.
Ikuisesti kahdestaan on saanut paljon radiosoittoa. Kiitämme lämpimästi Wiskaria lapsettomuuden esiin nostamisesta musiikin saralla ja haastatteluissa.

Helsingin Sanomat, 4/2012
Kuluneen vuoden aikana Helsingin Sanomat on tehnyt aktiivisia keskustelunavauksia lapsettomuudesta ja sen eri puolista. Esiin on nostettu mm. hedelmöityshoitolain epäkohdat, lapsettomien asema työelämässä ja endometrioosi. Toukokuussa keskusteltiin kiivaasti siitä, voiko ilman lapsia olla onnellinen. Kiitämme aiheiden esiin nostamisesta ja keskustelun mahdollistamisesta.

Janne Laiho, 3/2012
Lapsettomuus koskettaa niin miestä kuin naistakin, mutta miesten kokemukset ja ajatukset tahtovat jäädä kuulematta. Kolme kirjettä lapselle -dokumentin ohjaaja Janne Laiho on tehnyt ison ja tärkeän työn antamalla äänen lapsettomille miehille. Suuri kiitos myös dokumentissa esiintyville rohkeille miehille: Jonille, Kallelle ja Juha-Pekalle!

Ei kenenkään äiti -kirjan kirjoittajat, 2/2012
Kirjaan kirjoittaneet ovat tehneet uskomattoman rohkean ja arvokkaan teon avatessaan yksityisimmätkin lapsettomuuskokemuksensa suurelle yleisölle. Kiitos siitä myös kirjan toimittajalle Hanna Parviaiselle ja Atena kustannukselle. Tämä kirja ja sen tarinat jäävät elämään vuosiksi tarjoten tunnetta, tietoa, toivoa ja tukea.

Anne ja Simo Hämäläinen, 1/2012
Sijaissynnytys on aihe, joka herättää paljon tunteita puolesta ja vastaan. Joillekin se on ainoa tapa saada lapsi. Anne ja Simo Hämäläinen ovat avoimesti ja rohkeasti tuoneet julkisuudessa esiin elämäntilanteensa ja toiveensa sijaissynnytyksen sallimisesta. He haluavat edistää sijaissynnytyksen sallimista ja haluavat näin parantaa monen lapsettoman mahdollisuutta saada kaivattu lapsi.

Katariina Guthwert, 4/2011
Katariina Guthwert on rohkeasti käyttänyt omia kipeitäkin lapsettomuuskokemuksia suunnitellessaan ja toteuttaessaan Selittämätön juttu -taidenäyttelyä.
Taidenäyttely teki tärkeällä tavalla lapsettomuutta näkyväksi niin yksittäisten teosten tasolla kuin laajemmastikin. Lisäksi Katariina yhdisti ennakkoluulottomasti näyttelyyn myös sekä taideterapeuttisia työpajoja että munasolujen lahjoituskampanjan.

Anna-lehti, 3/2011
Naistenlehdissä lasten saamista pidetään usein itsestäänselvyytenä. Äitiyttä ihannoidaan ja sen korostetaan olevan naiseuden mittari. Ei siis ihme, että monet tahattomasti lapsettomat kiertävät naistenlehtihyllyt kaukaa.
Anna-lehti on parin viime vuoden aikana julkaissut useita tahattomaan lapsettomuuteen liittyviä artikkeleja. Nämä artikkelit ovat herättäneet keskustelua ja kiitosta lehden palautepalstalla. Simpukka kiittää Annaa tahattoman lapsettomuuden esiin nostamisesta!

Riika Ruottinen, 2/2011
Meinasin kaatua -blogin sarjakuvat kuvittavat ja sanoittavat oivaltavasti lapsettomuutta. Riika Ruottinen teki bloginsa lukijoiden pyynnöstä ison, rohkean ja pyyteettömän työn kooten sarjakuvansa kirjaksi.
Keskenmenosaappaat täydentää ansiokkaasti lapsettomuusaiheisten kirjojen vielä kovin pientä valikoimaa tarjoten lapsettomille arvokasta vertaistukea. Lapsettomien läheisille ja ammattilaisille sarjakuvat tarjoavat ikkunan lapsettomien elämään.

Miia Mikkonen, 1/2011
Miia toimi Simpukan hallituksessa viisi vuotta, joista kolme viimeistä puheenjohtajana. Hän on ollut vahvasti mukana lähes kaikessa yhdistyksen toiminnassa: kirjallisen materiaalin tuottamisessa, vertaistuessa, tapahtumien järjestämisessä, yhdistyksen kehittämisessä ja puolen vuoden ajan myös toiminnanjohtajan sijaisena. Kiitos kaikesta, Miia!
Vaikka puheenjohtajuus päättyy, jatkaa Miia tärkeää vapaaehtoistoimintaansa Simpukka-lehden parissa. Myös kaksin elävien asiat ovat hänelle erityisen tärkeitä, joten ehkä silläkin saralla kuulemme hänestä vielä.

Heli Soitula ja Toni Timonen, 4/2010
Vastavalmistuneessa Hiljaa toivotut –dokumenttielokuvassa Heli ja Toni ovat rohkeasti avanneet ajatuksensa, kokemuksensa ja kotinsa meille kaikille lapsettomille ja myös heille, joille aihepiiri on vieras. Lapsettomuus on vaiettu asia, josta moni ei kerro edes lähimmille ystävilleen, joten Helin ja Tonin avoimuus on todella ainutlaatuista. Helin ja Tonin haastattelu julkaistiin Simpukassa 3/2010.

Anna-Kaisa ja Petri Hakkarainen, 3/2010
Hakkaraiset ovat kertoneet kipeistä lapsettomuuskokemuksistaan Ihmeet tapahtuvat muille -kirjassa ja monissa lehtijutuissa. Avoimuudellaan he tarjoavat arvokasta vertaistukea lapsettomille ja tekevät lapsettomien maailman ymmärrettäväksi myös muille. Lisäksi he ovat korostaneet, ettei lapsen saaminen ole tie onneen, vaan kaksin voi elää onnellista elämää.

PNG, 2/2010
Nimimerkki PNG on pukenut lapsettomuuden puhutteleviksi ja koskettaviksi kuviksi blogissaan ja sarjakuvakirjassaan Maailma mustavalkoinen (s. 2–4). Blogi keskusteluineen on tarjonnut tärkeää vertaistukea lapsettomille, ja kuvien kautta lapsettoman tunteet aukeavat myös läheisille. Kiitos rohkeudestasi!

Esa Kynäslahti, 1/2010
Mäntsäläläinen Esa Kynäslahti on avannut elämänsä ja lapsettomuuskokemuksensa suurelle yleisölle niin television kuin lehtienkin välityksellä. Mahtava päätös Mies ja lapsettomuus -teemavuodelle oli Esan avoin esiintyminen Yle TV1:n Aamusydämellä-keskusteluohjelmassa joulun alla. Esa toimii myös vertaistukijana: Simpukassa tukihenkilönä ja Miessakit ry:n kautta isäryhmän vetäjänä. Tänä vuonna Esa tarttui uuteen haasteeseen ja toimii Simpukan hallituksen varajäsenenä.

Jani Toivola, 4/2009
”Meillä ei ole oikein tuotu esiin, että yhtälailla mies voi haluta lapsia. Mun haave on olla mukana perheessä, siinä pienessä, omassa yhteisössä tai kehässä, missä sitä asiaa ja arkea jaetaan.” (Image 8/2008)
Mies-teemavuoden viimeinen Simpukan helmi ojennetaan näyttelijä ja juontaja Jani Toivolalle. Näin haluamme kiittää Toivolaa sitä, että hän on julkisuudessa toistuvasti puhunut miehen tahattomasta lapsettomuudesta.

Matti Koivuaho, 3/2009
Vain harva uskaltaa antaa kasvot lapsettomuudelle. Ne harvat, jotka ovat julkisuudessa kertoneet lapsettomuuskokemuksistaan, ovat lähes poikkeuksetta naisia.
Matti Koivuaho (s.26) on lukuisia kertoja kertonut lapsettomuuden aiheuttamista tunteista mediassa. Matin avoimuus on kiitoksen arvoinen, sillä sitä kautta hän on tarjonnut arvokasta vertaistukea. Julkisuus tekee miehen lapsettomuudesta näkyvämpää yhteiskunnassa, ja sen kautta lapsettomuuden koko tunnekirjo tulee näkyväksi myös niille, jotka eivät omassa elämässään ole joutuneet sitä kokemaan.

Kaikki tahattomasti lapsettomat miehet, 2/2009
Lapsettomat miehet ovat usein puolisoidensa tukijoita. Se on hieno teko, mutta se sysää syrjään miehen omat kokemukset ja oman lapsettomuuskriisin. Yhteiskunnassakin tahattomasti lapsettomien miesten näkökulma jää usein naisen tunteiden varjoon. Miesten kokemukset ohitetaan usein asiattomalla huumorilla tai aiheesta vaietaan kokonaan.
Simpukka-yhdistys haluaa nostaa esille miehen lapsettomuuden ja kunnioittaa kaikkia lapsettomia miehiä myöntämällä heille Simpukan Helmen.

Eero Varila, 1/2009
Simpukka-yhdistyksellä on ollut ilo tehdä yhteistyötä LL Eero Varilan kanssa jo pitkään. Hän on antanut asiantuntemustaan tilaisuuksiemme luennoitsijana ja keskustelijana sekä aiemmin Lääkäri vastaa -nettipalstalla. Eero näkee lapsettoman tilanteen kokonaisvaltaisesti ja puhuu yksilöllisempien, lempeämpien hedelmöityshoitojen puolesta. Erityisesti haluamme kiittää hänen tekemästään oma-aloitteisesta edunvalvontayhteistyöstä Simpukka-yhdistyksen ja tahattomasti lapsettomien hyväksi.

Pauliina Pihlaja-Mikkonen, 4/2008
Aiemman pitkäaikaisen puheenjohtajamme jäädessä pois hallituksesta haluamme kiittää häntä Simpukan Helmellä.
Pauliina on ollut yhdistyksen voimahahmo, hengenluoja ja sitkeä puurtaja lähes kymmenen vuoden ajan. Hän on tehnyt paljon näkymätöntä työtä tietokonejärjestelmistä tilikarttaan luoden yhdistykselle toimintamahdollisuudet. Näkyvää Pauliinan kätten jälkeä ovat mm. yhdistyksen nettisivut, monet lehtijutut, jäsentapaamiset ja ties mitä muuta.
Edes välimatka ei ole ollut esteenä, vaikka VR menikin lopettamaan yöjunan Kajaanista…
Kiitos kaikesta Pauliina! Ja niin kuin itsekin tiedät, kyllä me vielä jatkossakin sinua tarvitaan.

Satu Taiveaho ja Antti Kaikkonen, 3/2008
Kansanedustajapariskunta on rohkeasti puhunut lapsettomuudestaan julkisuudessa. He eivät ole pelänneet tuoda esille sen vaikutuksia omaan elämäänsä, muun muassa työkykyyn. Puhuessaan hedelmöityshoidoistaan ja adoptiosta he ovat tuoneet esille sen, miten pitkä ja kokonaisvaltainen prosessi lapsettomuus on. Avoimuudellaan he ovat tarjonneet monelle vertaistukea.

Anne Kettunen, Seija Karttunen ja Maija Partanen, 2/2008
20-vuotiaan Simpukka-yhdistyksen juhlahelmi ojennetaan ansaitusti yhdistyksen perustajajäsenille Anne Kettuselle, Seija Karttuselle ja Maija Partaselle.
Perustajajäsenet eivät tyytyneet suremaan yksin kohtaloaan, vaan lähtivät rohkeasti ajamaan lapsettomien asiaa. He olivat ensimmäisiä niistä lukuisista aktiiveista, jotka ovat ajaneet lapsettomien asiaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ilman heitä lapsettomien todellisuus olisi nykyisin luultavasti hyvin erilainen.
Yhdistyksen historia kolmen naisen ideasta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi kertoo, että yksittäisen ihmisen pienilläkin teoilla on merkitystä. Pienistä teoista syntyi ja syntyy yhä yhdessä suuria: lapsettomat itse voivat vaikuttaa yhteiskuntaan ja siihen, miten lapsettomiin ja lapsettomuuteen suhtaudutaan.

Lapsettomuusaiheiset blogit, 1/2008
Lapsettomuusaiheiset blogit eli internetpäiväkirjat antavat kirjoittajalleen mahdollisuuden purkaa tunteitaan ja tarjoavat niitä lukeville lapsettomille vertaistukea.
Samalla ne tekevät arvokasta valistus- ja tiedotustyötä yhteiskunnassa. Omalla elämäntarinallaan blogistit tekevät lapsettomuutta tunnetuksi, lieventävät asenteita ja korjaavat ennakkoluuloja. Kirjoittajien vastoinkäymisiin ja onnistumisiin on helppo samastua sellaisenkin lukijan, jolle lapsettomuus ei ole muuten tuttua. Simpukka-yhdistys kiittää kaikkia blogisteja!

Teija Oksanen, 4/2007
Sahalahtelainen 30-vuotias Teija Oksanen on luovuttanut munasoluja jo neljä kertaa. Hän kertoi asiasta avoimesti lehtihaastattelussa. Teijan motiivina on halu auttaa lapsettomia. Pienen Tiiu-tytön äitinä hän pystyy vaistoamaan sen tuskan ja toivottomuuden, joka kumpuaa sielusta, kun oman pienokaisen saaminen ei onnistu.
Simpukka-yhdistys kiittää Teijaa sekä munasolujen luovuttamisesta että avoimesta puheesta. Toivottavasti Teijan esimerkki rohkaisee muitakin harkitsemaan sukusolujen luovuttamista. Kiitos myös Pirkanmaan Sanomille tärkeän asian esiin nostamisesta.

Timo Haanpää, 3/2007
Dokumenttiohjaaja Timo Haanpää on puhunut rohkeasti lapsettomuudesta. Hän on kiertänyt eri tilaisuuksissa kertomassa omista kokemuksistaan ja kuuntelemassa muiden lapsettomien mietteitä.
Samalla rohkeudella Timo on nostanut lapsettomuuden suunnitteilla olevan dokumenttielokuvansa aiheeksi. Aiheenvalinnasta tekee rohkean sekä omien, kipeidenkin tunteiden peliin laittaminen että myöskin se, että lapsettomuudesta yleensä vaietaan. On erityisen haastavaa etsiä dokumenttiin ihmisiä, jotka olisivat valmiit avaamaan lapsettomuuden surunsa koko kansan nähtäväksi.
Toivottavasti dokumentti toteutuu, sillä sen avulla lapsettomuus voi muuttua näkymättömästä näkyväksi.

Anneli Heikkinen, 2/2007
Jo useiden vuosien ajan taiteilija Anneli Heikkinen on korvauksetta antanut maalauksiaan Simpukka-yhdistyksen käyttöön. Hänen työnsä hehkuvat jäsenlehtemme kannessa.
Annelin taideteokset koristavat myös uusittujen Lapsen muotoinen unelma ja Kun lasta ei kuulu –vihkosten kansia.
Annelin värikkäät maalaukset tuovat valoa ja voimaa lapsettomuuden suruun. Hän on koko sydämellään mukana tukemassa lapsettomia: sen olemme saaneet kokea vieraillessamme hänen ateljeessaan.

Tuuli Oinonen, 1/2007
Toimittaja ja tiedottaja Tuuli Oinonen on tehnyt jo pitkään tärkeää työtä lapsettomuuteen liittyvien asioiden parissa.
Hänen kirjansa Pitkä odotus julkaistiin vuonna 1998. Uudempaa tuotantoa ovat toimitustyöt runokirjaan Helmiä simpukoista ja kevään aikana julkaistavaan Keskenmeno -oppaaseen.
Tuulin asiantuntemuksella ja ahkeruudella on ollut iso osuus myös Simpukka-lehden uudistamisessa. Kiitos panoksestasi, Tuuli!

Suomen eduskunta, 4/2006
Eduskunta sai kahdenkymmenen vuoden pohdinnan jälkeen päätettyä hedelmöityshoitolaista ja isyyslain muutoksista.
Simpukka-yhdistys kiittää sekä lain laatijoita perehtymisestä lapsettomuuden ongelmaan että eduskuntaa päätösten tekemisestä.

Hartolan kirjasto, 3/2006
Hartolan kirjasto toi esille lapsettomuusongelmaa järjestämällä Lapsettomien lauantain aikoihin lapsettomuusaiheisen kirjaesittelyn. Tästä teosta kiitoksena yhdistys haluaa muistaa kirjaston henkilökuntaa historian ensimmäisellä Simpukan Helmellä.
Hartolan kirjasto palkitaan Simpukka-lehden vuosikerralla.