Hedelmöityshoitojen resursseja lisättävä: moni lasta toivova vanhenee jonoon

Simpukan poliittiset tavoitteet 2023-2027. Simpukan logo

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Helminauha-hanke vaativat huomioitavan, että lapsiperheellistymisen yhdenvertaisuus toteutuu. Julkisella sektorilla tehtävät hedelmöityshoidot tulee taata niitä tarvitseville valtakunnallisesti, yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja lahjasoluperheille tietoa ja tukea tuottava Helminauha-hanke ovat huolissaan julkisen sektorin tarjoamien hedelmöityshoitojen resursseista. Resurssit eivät ole nykyisellään riittävät.

Simpukka ry:n toiminnanjohtajan Piia Savion mukaan hedelmöityshoidot on turvattava yhdenvertaisesti kaikille niitä tarvitseville. Yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien on toteuduttava valtakunnallisesti hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä.

Yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin liittyvien tutkimusten ja hoitotoimenpiteiden Kela-korvaus poistui vuoden alussa, kun hallitus leikkasi useita yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia korvauksia. Kaikista näistä Kela-korvausten leikkauksista saatavat 64 miljoonan euron säästöt käytetään rahoittamaan osaa vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta.

– Yksityisten hedelmöityshoitoklinikoiden tarjoamien toimenpiteiden Kela-korvausten poistaminen tulee kasvattamaan julkisen sektorin jonoja entisestään. On iso riski, että yksityisten hedelmöityshoitoklinikoiden palvelut mahdollistuvat jatkossa vain suurituloisille, pahoittelee Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.

Resursseja lisättävä

Resurssien puute julkisessa terveydenhuollossa pidentää sekä ensikäyntien että lahjasoluhoitojen jonoja. Joillain alueilla jonotusajat ovat niin pitkät, että hoitoihin pääsy saatetaan evätä naiselta jo ennen hoitojen yläikärajan saavuttamista.

– Saamiemme yhteydenottojen mukaan resurssipula vaikuttaa muun muassa niin, että moni 38-vuotias ei enää ehdi saada hedelmöityshoitoja julkisella sektorilla. On tyrmäävää saada ensin hoitopäätös ja päästä hoitojonoon ja sitten kuulla, että resurssipulan vuoksi 40 ikävuotta ehtii täyttyä jonossa ja hoidot evätään, sanoo Savio.

Resurssipulaan vaikuttaa myös julkisella puolella tehtävät hoidot lahjoitetuilla sukusoluilla. Hedelmöityshoidoissa on entistä laajempi potilasryhmä, mutta hoitojen resursseja ei ole lisätty riittävästi.

– Resurssipula näkyy vahvasti myös tarjolla olevan psykososiaalisen tuen määrässä. Hyvinvointialueiden tulee lisätä resursseja lapsettomuuden hoitoon, jotta lasta toivovat hoitoja tarvitsevat saavat oikea-aikaisesti tarvitsemansa avun. Klinikoiden kuormitusta tulee vähentää riittävällä henkilökuntamäärällä, kertoo Savio.

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Simpukka ry ajaa tahattomasti lapsettomien asemaa. Simpukan logo

Simpukka ry:n poliittiset tavoitteet 2023–2027

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Lapsettomuus voi johtua esimerkiksi terveydellisistä syistä, elämäntilanteesta tai lainsäädännöstä. Joskus tahattomalle lapsettomuudelle ei löydy syytä. Noin 6000 henkilöä hakeutuu hedelmöityshoitoihin vuosittain. Lopullisesti lapsettomiksi jää joka viides nainen (21 %) ja melkein joka kolmas mies (31 %) (Perhebarometri 2022).

Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio Simpukka ry:n poliittiset tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027 koskevat lapsiperheellistymisen mahdollisuuksien tukemista, lapsettomien huomioimista palveluissa ja päätöksenteossa, hedelmöityshoitojen riittäviä resursseja ja sijaissynnytyslainsäädäntöä.

Lapsiperheellistymis-mahdollisuuksia on edistettävä ja perheellistymisen esteitä purettava. Simpukan logo

Tavoite 1: Lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia edistettävä ja lapsiperheellistymisen esteitä purettava

Suomessa tulee edistää toimenpiteitä, jotka mahdollistavat lapsitoiveen toteutumisen ja lapsiperheellistymisen niille, jotka sitä toivovat. Lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin perhemuodosta tai lapsettomuuden syystä riippumatta.

Perhepolitiikassa tulee huomioida tahattomasti lapsettomat ja lapsiperheellistymistä toivovat sekä lapsettomuuden ennaltaehkäisy. Työn ja lapsiperheellistymisen yhteensovittaminen tulee tehdä mahdollisemmaksi. Lapsettomuushoidot on rinnastettava raskauteen tasa-arvolaissa ja niitä on koskettava samanlainen syrjinnän kieltävä lainsäädäntö kuin raskautta.

Lapsettomat perheet on huomioitava palveluissa ja päätöksenteossa. Sipmukan logo

Tavoite 2: Lapsettomat perheet huomioitava palveluissa ja päätöksenteossa

Yhä useampi on tahtomattaan tai vapaaehtoisesti lapseton. Yksin tai kumppanin kanssa elävien määrä kasvaa. Nyky-yhteiskunnassa ihmisillä on monenlaisia lähisuhdemuotoja, jotka tulee tunnistaa yhtä merkittäviksi kuin niin sanottu perinteinen perhemalli.

Erityisesti julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee huomioida paremmin ne ihmiset ja perheet, joilla ei ole lapsia. Esimerkiksi parisuhdetta tukevissa ja eropalveluissa tulee tunnistaa myös lapsettomien perheiden tuen tarve.

Hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä. Simpukan logo

Tavoite 3: Hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä

Yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin liittyvien tutkimusten Kela-korvaus tulee palauttaa hedelmöityshoitojen mahdollistamiseksi kaikille lasta toivoville ja syntyvyyden kasvun tukemiseksi. Hedelmöityshoitoihin sijoitetut rahat maksavat syntyneen lapsen aikuistuessa kustannukset moninkertaisesti takaisin

Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssit eivät ole nykyisellään riittävät. Hoidot tulee mahdollistaa yhdenvertaisesti kaikille niitä tarvitseville.

Psykososiaalista tukea on tarjottava osana hedelmöityshoitopolkua. Yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien on toteuduttava hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä valtakunnallisesti.

Resurssien puute julkisessa terveydenhuollossa johtaa eri alueilla esimerkiksi siihen, että jonojen ollessa pitkät hoitoihin pääsy evätään jo ennen hoidoille asetetun yläikärajan saavuttamista.

Ei-kaupallinen sijaissynnytys on sallittava Suomessa. Simpukan logo

Tavoite 4: Ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittava Suomessa

Sijaissynnytykseen tähtäävät järjestelyt on nykyisellään kielletty hedelmöityshoitolaissa, minkä vuoksi monet suomalaiset ovat turvautuneet ulkomailla tapahtuviin järjestelyihin.

Kotimaassa tapahtuvalle sijaissynnytykselle tulee luoda turvalliset rakenteet ja selkeät käytänteet. Suomessa on mahdollista uudistaa lainsäädäntöä niin, että se mahdollistaa eettisesti kestävän ja yhdenvertaisen sijaissynnytyksen. Sijaissynnytyslainsäädännön luominen tulee ottaa osaksi hallitusohjelmaa.

Lisätiedot toiminnanjohtaja Piia Savio, piia.savio(at)simpukka.info.