Lapsettomat kokevat syrjintää työelämässä

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n teettämien kyselyiden mukaan lapsettomat kohtaavat työelämässä syrjintää. Syrjintää esiintyy muun muassa loma-aikojen ja työvuorojen suunnittelussa ja työuralla etenemisessä.

Tahattomasti ja vapaaehtoisesti lapsettomat kokevat työelämässä syrjintää, joka liittyy erityisesti työvuorojen ja loma-aikojen suunnitteluun, työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen, työelämän joustoihin, yhdenvertaiseen kohteluun ja uralla etenemiseen.

Lapsettomien kokemusten mukaan loma-aikojen ja työvuorojen suunnittelussa pidetään lapsiperheellisten toiveita ensisijaisina. Esihenkilöt ja kollegat saattavat odottaa, että lapseton on lapsiperheellistä useammin valmis joustoihin.

“Lomatoiveissa korostettiin, että lapselliset työntekijät ovat etuoikeutettuja valitsemaan loma-ajat, lapsettomat saavat sitten loput. Lasten iällä ei ollut merkitystä, eli vaikka nuorin lapsi olisi jo 1718, olit oikeutettu valitsemaan ensin.” Vapaaehtoisesti lapseton. 

Kolmasosa kokenut syrjintää

Kokemukset selvisivät Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n syksyllä 2021 teettämistä kyselyistä. Kyselyissä kartoitettiin lapsettomuuteen liittyviä syrjintäkokemuksia työelämässä. Kyselyihin vastasi yhteensä noin 570 vapaaehtoisesti ja tahattomasti lapsetonta.

Kolmasosa vastanneista kertoi kokeneensa viimeisen viiden vuoden aikana työelämässä lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyvää syrjintää.

Tahattomasti lapsettomista 61 prosenttia ja vapaaehtoisesti lapsettomista 39 prosenttia on kokenut syrjintää vuosilomien tai työvuorojen järjestelyissä. Vuorotöitä tekevistä vastaajista 80 prosenttia kertoi kohdanneensa työvuorosyrjintää. Tahattomasti lapsettomista joka kolmas ja vapaaehtoisesti lapsettomista joka neljäs on kokenut työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyvää syrjintää.

“Työkaverit ovat myös sanoneet, että miksi minun pitäisi saada olla kesälomalla heinäkuussa, kun olen lapseton ja minulla ei ole menoa.” Tahattomasti lapseton.

Työhyvinvointi kaikkien oikeus

Yhdistysten mukaan työn ja perheen yhdistämiseen liittyvän puheen sijaan olisi merkittävämpää puhua työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Myös lapsettoman vapaa-aika voi täyttyä kuormittavista tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista.

– Työelämässä on usein stereotyyppiset asenteet lapsiperheellisiä ja lapsettomia kohtaan. Työhyvinvointi, joustot työtehtävissä ja -ajoissa sekä palauttava vapaa-aika tulee olla kaikkien oikeus riippumatta perhe- tai lähisuhdemuodoista, muistuttaa Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäki.

– Syrjintään on totuttu eikä osata välttämättä kyseenalaistaa epäoikeudenmukaisesti suunniteltuja työvuorolistoja. Lapsettomuus ei saa olla syynä siihen, että joutuu joustamaan lapsiperheellistä enemmän, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Lapsettomat toivovat, että esimiehet ja muu työyhteisö eivät tee perhesuhteista oletuksia, kuten että hedelmällisessä iässä oleva työntekijä jäisi lähiaikoina perhevapaalle. Oletukset eivät saa vaikuttaa vastuista ja koulutuksista päätettäessä.

“Opettajana oletusarvo on, että on hyvä opettaja vasta kun on itse äiti tai isä. Tämä tulee esille niin kollegoiden kuin huoltajien asenteesta.” Tahattomasti lapseton.

Palkallinen sairausloma lapsettomuushoidoista ja sterilisaatiosta

Lapsettomuushoitojen psyykkinen ja fyysinen kuormitus vaikuttavat jaksamiseen, työkykyyn ja urasuunnitelmiin. Työvuorojen järjestely, sijaisten etsiminen ja vapaiden pyytäminen hoidoissa käymisestä johtuvien poissaolojen ajaksi on usein hankalaa. Klinikat ovat avoinna vain arkisin toimistoaikaan ja jos matka on pitkä, on vapaata järjestettävä tunteja tai jopa kokonaisia päiviä.

– Vapaan pyytämisen vuoksi lapsettomuushoidoista on pakko kertoa, mikä voi johtaa epäasialliseen kohteluun. Hoidoissa käyvän kohdalla saatetaan myös pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta, Savio sanoo.

Keskeinen ongelma on myös epäselvät ja työnantajakohtaiset sairauslomakäytännöt työkyvyttömyyttä aiheuttavien lapsettomuushoitojen ajalta.

Vapaaehtoisesti lapsettomat toivovat, että sterilisaatiosta tai muusta ehkäisyasioihin liittyvästä toimenpiteestä tulisi tarvittaessa olla oikeus palkalliseen sairauspäivään.

Vapaaehtoinen ja tahaton lapsettomuus

  • Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Monille tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä.
  • Lähes joka neljäs parikymppinen suomalainen on vapaaehtoisesti lapseton. Vuoden 2018 perhebarometriaineistossa nollaa lasta ihanteenaan pitävien osuus oli 12,3 prosenttia.

Linkit työelämäkyselyiden raportteihin

“Etätöiden suhteen lapselliset henkilöt voivat mennä toimistolle, jotta saavat työrauhan, mutta minä yksin asuvana en, vaikka tämä 24/7 yksinolo käy jo mielenterveyden päälle ja vaikuttaa työntekoon. – –  Vastaus on joka kerta ei ´koska perheettömällä ei ole tarvetta toimistotyöskentelyyn.´” Vapaaehtoisesti lapseton korona-ajan etätyömääräyksestä.

Lue myös: Tahattomasti lapseton työelämässä.