Simpukka-lehden pääkirjoitus 02/19: Päätöksenteossa on aika huomioida lapsettomat

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan järjestämässä Toivon dialogissa kuuntelin nuorten ajatuksia perheellistymisestä. Oli havahduttavaa, kuinka vaikealta ja monimutkaiselta ajatus perheen perustamisesta nuorista tuntui. Tematiikkaan liittyi monia juonteita, joita keski-ikäisenä tahattomasti lapsettomana en ollut tullut ajatelleeksikaan.

Suomessa syntyvyys on laskussa ja tänä keväänä työnsä aloittanut uusi eduskunta joutuu pohtimaan väestönkehitystä suuremmalla linssillä kuin yksikään edeltäjistään. Samalla perheiden toteutunut lapsiluku ei vastaa toivottua. Kun tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä pariskuntaa, tulevaisuudessa useampaakin, ei sen vaikutusta väestönkehitykseen voida pitää täysin mitättömänä.

Simpukan tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan tavalla, joka tukee tahattomasti lapsettomia koko aihepiirin moninaisuus huomioiden. Vaikuttaminen on pitkäjänteistä, vuosia tai jopa vuosikymmeniä, kestävää työtä. Sen vuoksi jokainen edistysaskel on meille voitto. Kevään aikana olemme saaneet iloita muun muassa yliopistosairaaloiden päätöksistä palauttaa lahjasoluhoidot palveluvalikoimiinsa sekä uuden äitiyslain voimaantulosta huhtikuussa.

Paljon on vielä tehtävää. Perheellistymisen mahdollisuuksia on edelleen parannettava ja sen esteitä purettava, jotta jokaisella olisi mahdollisuus saada toivomansa perhe. Perhepolitiikan tulee huomioida myös tahattomasti lapsettomat perheet ja toisaalta pyrkiä ennaltaehkäisemään lapsettomuutta sekä ohjata työelämän ja perheellistymisen yhteensovittamista. Perhepolitiikka ei enää ole pelkkää lapsiperhepolitiikkaa.

Julkisessa keskustelussa voimakastakin diskurssia nostattaa Simpukan tavoite ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimisesta. Ymmärrän, että aihe on herkkä ja herättää tunteita myös jäsenistössämme. Se, että aihe on vaikea, ei saa olla este julkiselle keskustelulle. Suomessa, jos missä, on mahdollista luoda sijaissynnytykselle eettisesti kestävät ja turvalliset rakenteet. Muutoin vaihtoehdoksi jää hakeutuminen sijaissynnytysjärjestelyihin maihin, joissa näitä rakenteita ei ole.

Vaikka lapsettomuuskeskustelua usein hallitsee puhe lisääntymisestä, Simpukan tärkeä viesti yhteiskunnalle on, että elämä voi olla täyttä ja hyvää myös ilman lapsia. Sen tähden yhteiskunnalliset rakenteet ja julkiset palvelut eivät saa lapsiperhekeskeisyydessään aiheuttaa turhaa mielipahaa niille, jotka elävät lapsettomina. Tulevaisuuden yhtälössä kaikenlaisille perheille, myös lapsettomille, on oltava yhtä arvokas sija.

Palaan Toivon dialogissa kohtaamiini nuoriin. Moni heistä kyllä unelmoi perheestä, johon kuuluu lapsia. Ongelma oli näköalattomuudessa, jonka nyky-yhteiskuntamme heidän eteensä  maalaa. Onko töitä? Onko parisuhdetta? Onko valmiuksia vanhemmuuteen? Heidän kokemansa odotusten ja vaatimusten ristipaine pelottaisi parikymppistä itseänikin. Sen tähden näen, että Simpukkaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän vaikuttajana, keskustelujen avaajana ja toivon herättäjänä.

Minna Wikström
Simpukan puheenjohtaja
Simpukka-lehden 2/2019 pääkirjoitus