Tiedote: Perhepolitiikassa tunnistettava tahattoman lapsettomuuden monimuotoisuus ja vaikutukset

Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä useampaa suomalaista. 6.-12.5. vietettävällä Simpukka-viikolla muistutetaan, että perhepolitiikalla voidaan edistää perheellistymistä sitä toivoville ja tukea tahattoman lapsettomuuden kokeneita perheitä.

Joka viides suomalainen kohtaa jossain elämänsä vaiheessa tahattoman lapsettomuuden. Tahaton lapsettomuus koskettaa kymmeniä tuhansia perheitä erilaisissa elämäntilanteissa.

–Lapsettomuuden yleisyydestä huolimatta yhteiskunnassa ei edelleenkään tiedosteta, kuinka monimuotoista tahaton lapsettomuus on ja miten se ilmentyy erilaisissa perheissä ja elämäntilanteissa, arvioi Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n puheenjohtaja Minna Wikström.

Tahaton lapsettomuus on kipeä ja kuormittava elämäntilanne. Lapsitoiveen tavoittelu vaatii monilta huomattavia resursseja. Simpukan tuoreen kohderyhmäkyselyn perusteella lapsettomuus kuluttaa etenkin psyykkisiä voimavaroja, mutta myös rahaa ja jopa vuosia aikaa.

–Perheiden arjessa ja koko elämänkaarella lapsettomuus voi olla merkittävä hyvinvointiin vaikuttava tekijä siinä missä lasten saaminenkin, Wikström muistuttaa.

Simpukka-viikolla 6.-12.5. ja jo 26. kertaa vietettävänä Lapsettomien lauantaina 11.5. tuodaan esiin kuvin ja tarinoin niiden moninaisten perheiden elämää, joissa on koettu tahatonta lapsettomuutta.

Tahattoman lapsettomuuden taustalla on monia syitä. Jatkuvasti kohoava ensisynnyttäjien ikä, erilaiset lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet, kuten endometrioosi, pcos ja syövät, sekä perheiden monimuotoisuus vaikuttavat perheellistymisen mahdollisuuksiin.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan yhä useampi kärsii tahattomasta lapsettomuudesta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kumppania ole.

–Yksin elävien toiveita perheellistymisestä ja heidän kokemaansa lapsettomuuden surua ei tunnisteta ja huomioida riittävästi, sanoo Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo.

Repo muistuttaa, että elämä jatkuu myös ilman lapsia.

–Palveluissa ja lainsäädännössä on tunnistettava myös lapsettomat perheet. Lapsettomuuden kokemus kulkee elämän läpi ja kriisi voi uusiutua esimerkiksi silloin, kun ystävät alkavat tulla isovanhemmiksi. Elämä on arvokasta ja hyvää ilman lapsiakin, ja yhteiskunnalliset rakenteet eivät saa olla niitä, jotka vääntävät veistä haavassa.

 

Neljä toimenpidettä, joilla voidaan parantaa tahattomasti lapsettomien asemaa yhteiskunnassa:

  1. Perheellistymisen mahdollisuuksia edistettävä ja esteitä purettava. Suomen oloissa on mahdollista edistää toimenpiteitä, jotka mahdollistavat lapsitoiveen tavoittelun ja perheen perustamisen niille, jotka sitä toivovat. Myös työn ja perheellistymisen yhteensovittaminen tulee tehdä mahdollisemmaksi.
  2. Ilman lasta elävien perheet huomioitava. Erityisesti julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee huomioida paremmin ne ihmiset ja perheet, joilla ei ole lapsia.
  3. Riittävät resurssit hedelmöityshoitoihin. Suomessa on turvattava hedelmöityshoidot kaikille, jotka niitä tarvitsevat. Hedelmöityshoitojen saatavuus ei saa riippua esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta, asuinpaikasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
  4. Ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittava Suomessa. Sijaissynnytykselle täytyy luoda eettisesti kestävät ja turvalliset rakenteet kotimaassa uudistamalla lainsäädäntöä ja luomalla hyvät käytänteet.

Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Johanna Repo, toiminnanjohtaja, johanna.repo@simpukka.info, 040 480 8676
Minna Wikström, hallituksen puheenjohtaja, minna.wikstrom@simpukka.info, 041 443 3000

Etsitkö haastateltavaa? Ota yhteyttä: Miika Rautiainen, viestinnän suunnittelija, miika.rautiainen@simpukka.info, 045 7876 4464