Alkion lahjoitus auttaa toista lapsetonta

Moni hedelmöityshoitoja läpikäynyt miettii, mitä tehdä hoidoista jääneille alkioille, kun omaa hoitotaivalta ei enää jatketa. Pohdintaan voi liittyä voimakkaita tunteita, mutta lahjoituksen avulla on mahdollisuus auttaa toista lapsettomuuden polulla olevaa.

Suomessa hoidoista yli jääneiden alkioiden lahjoittaminen on mahdollista. Viime vuosina alkion lahjoituksia on tehty noin 50 vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2016 alkion lahjoituksia tehtiin 58.

Tällä hetkellä hoitoja lahjoitetuilla alkioilla tekevät ainoastaan yksityiset lapsettomuusklinikat. Julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoitojen piiriin eivät kuulu lahjasukusoluhoidot vuodesta 2016 alkaen. Muutosta tähän toivotaan pian. HUS:n linjajohtaja ja ylilääkäri Aila Tiitinen kertoo, että yliopistosairaanhoitopiirit tekevät parhaillaan yhteistä selvitystyötä lahjasukusoluhoitojen kriteerien ja erilaisten juridisten, taloudellisten ja lupa-asioihin liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi.    

Hoidot lahjoitetun alkion avulla ovat huomattavasti edullisempia kuin hoidot niin kutsutun täysdonaation avulla, jolloin hoidoissa käytetään sekä lahjoitettua munasolua että lahjoitettuja siittiöitä.

Kymmeniä perheitä syntyy lahja-alkioiden avulla

Luovutettujen alkioiden avulla tehdyistä hoidoista syntyi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen hedelmöityshoitotilastojen mukaan 39 lasta vuonna 2015 ja 42 lasta vuonna 2016 (THL 2018). Tilasto ei anna täysin tarkkaa kuvaa. THL:n hedelmöityshoitotilastoista vastaavan Anna Heinon mukaan klinikoiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi luku saattaa sisältää sekä hedelmöityshoidoista luovutettujen alkioiden että lahjamunasolusta ja lahjasiittiöistä aikaansaatujen alkioiden avulla syntyneitä lapsia.    

Alkion lahjoituksessa lahjoittajiksi merkitään erikseen sekä mies että nainen, joiden sukusoluista alkio on saanut alkunsa. Alkioita voivat lahjoittaa parit, joiden alkiot on aikaansaatu heidän omista sukusoluistaan ja jotka ovat jääneet heidän omista hedelmöityshoidoistaan (Hedelmöityshoitolaki 2006; Burrell ja Pennanen 2010). Lainsäätäjän kanta on, että niitä alkioita, joiden aikaansaamiseksi on käytetty lahjoitettuja sukusoluja, ei voida lahjoittaa eteenpäin. Esimerkiksi siis parit, joiden hoidoissa on käytetty miehen siittiöitä ja luovutettua munasolua, eivät voi näitä alkioita lahjoittaa eteenpäin. Itsellisesti ivf-hoitoja läpikäyneet naiset eivät myöskään voi lahjoittaa hoidoistaan jääneitä alkioita.  

Alkion lahjoittajat haluavat auttaa

Alkioitaan lahjoittavat käyvät läpi lahjasukusoluneuvonnan, kuten kaikkia sukusolujaan lahjoittavat. Ovumia Fertinovan perhesuunnittelupsykologi Mirka Paavilainen kertaa kysymyksiä, joita alkioidensa lahjoittamista pohtivien parien kanssa käydään läpi: Mitä ajatuksia lahjoitus meissä kummassakin herättää? Onko varmaa, ettemme enää aio jatkaa hoitoja? Miltä tuntuu, että jossain päin on lapsi, jolla on parin kanssa yhteiset geenit? Haluammeko jälkikäteen tietää, onko alkioista syntynyt lapsia? Kuinka ja milloin kerromme lapsellemme, että hänellä kenties on täyssisarus jossain?

Paavilaisen mukaan neuvonnassa parit pohtivat lahjoittamista melko rationaalisesti: ”Haluamme auttaa muita, kun kerran meillä on, millä auttaa. Toiseen perheeseen lahjoituksemme avulla syntyvä lapsi ei ole meidän lapsemme, sillä oma perheemme rakentuu kiintymyssuhteiden kautta.”

Paavilainen kertoo, että hoidoistaan jääneitä alkioita haluavat lahjoittaa sellaiset ihmiset, jotka ovat varmoja siitä, etteivät enää aio omia hoitoja jatkaa ja ovat tyytyväisiä päätökseensä, ja joiden elämäntilanne mahdollistaa lahjoituksen muuten. Ennen kaikkea alkion lahjoittajat haluavat auttaa jotakuta toista, joka käy läpi samaa lapsettomuuden polkua.

Juttu on julkaistu aiemmin Simpukka-lehdessä 03/2018.

Lähteet:

Burrell, Riitta  & Pennanen, Pirjo (2010). Oikeus 4: 431–443. Verkkojulkaisuun viitattu 18.6.2018: https://www.valvira.fi/documents/14444/37132/Kokemuksia_hedelmoitushoitolaista_valvontaviranomaisen_nakokulmasta.pdf.  

Laki hedelmöityshoidoista (2006).

THL (2018): Hedelmöityshoidot 2016-2017. Tilastoraportti 16/2018.

Posted in: