Mitä ammattilaisen on hyvä tietää lapsettomuudesta?

Tahaton lapsettomuus on Suomessa yleistä. Noin joka viides kohtaa tahattoman lapsettomuuden jossain vaiheessa elämäänsä. Noin joka viides nainen ja joka kuudes pari kokee raskaaksitulovaikeuksia. Noin joka viides raskaus päättyy keskenmenoon ja osa kokee toistuvia keskenmenoja. Lapsettomuuden taustalla voi olla myös se, että raskaus alkaa, mutta ei jatkukaan. 

Moni on tahattomasti lapseton elämäntilanteensa tai esimerkiksi synnynnäisen sairauden vuoksi. Se, ettei ole kumppania, on yhä yleisempi syy lapsettomuuteen. 

Me Simpukassa puhumme tahattomasta lapsettomuudesta kokemuksena, mikä tarkoittaa, että lapsettomuudessa ei ole kyse vain lääketieteestä, hedelmällisyydestä tai hedelmättömyydestä. Tahattomassa lapsettomuudessa kokemuksena on kyse siitä, ettei oma toive lapsesta tai oma toivottu lapsiluku täyty.

Lue lisää: Mitä lapsettomuus on? 

Lapsettomuus koskettaa erilaisia perheitä

Lapsettomuus koskettaa erilaisia perheitä kuten sateenkaariperheitä, uusperheitä, itsellisiä äitejä ja perheitä eri kulttuurisilla taustoilla. Monilla adoptio- ja monikkoperheillä on taustalla lapsettomuus.

Osa lapsettomuutta kohdanneista jää pysyvästi lapsettomaksi. Päätös esimerkiksi lopettaa hoidot ja luopua yrityksestä ja jatkaa elämää yksin tai kaksin on suuri. Monille luopuminen lapsitoiveesta aiheuttaa uuden kriisin, ja osalle päätöksen tekeminen tuo selkeyttä ja helpotuksen pitkään epävarmuudessa elämiseen. 

Iso osa saa lopulta lapsia tavalla tai toisella. Noin viisi prosenttia lapsista syntyy Suomessa vuosittain hedelmöityshoitojen avulla. Näistä lapsista osa syntyy lahjoitettujen sukusolujen avulla. Osa lapsettomuuden kokeneista saa lapsia adoption, osa sijaisvanhemmuuden kautta. Muutamia lapsia vuodessa saa alkunsa sijaissynnytyksen avulla. 

Tahattomasti lapseton tarvitsee tukea

Tahattoman lapsettomuuden vaikutukset ovat ensisijaisesti psyykkisiä ja sosiaalisia. Iso osa kokee kriisin. Tahattomaan lapsettomuuteen liittyy stressiä ja moni kokee ahdistuneisuutta ja masennusta. Lapsettomuuden psykososiaalisen vaikutukset ulottuvat elämän eri osa-alueille, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, parisuhteeseen ja työelämään. Lapsettomuuskriisi ja lapsettomuuteen liittyvä suru ovat usein pitkäaikaisia ja aaltoilevia, eivätkä etene lineaarisesti. 

Lapsettomuushoidot voivat viedä elämästä paljon aikaa ja ne ovat usein psyykkisesti kuormittavia. Koko elämä voi jäädä pyörimään hoitojen ja raskauden odotuksen ympärille. Tällöin tarvitaan tukea niin hoitavilta ammattilaisilta kuin saman kokeneilta, vertaisilta. Hoitoihin liittyvä epävarmuus ja pettymys, jos hoidot eivät tuota tulosta, voivat olla psyykkisesti erittäin raskaita. Psyykkisen tuen tulisikin olla aina osa hoitopolkua. 

Vinkkejä ammattilaisille:

  • Huomioi, että kenellä tahansa saattaa olla taustallaan tahaton lapsettomuus. 
  • Tunnista ennakko-oletuksesi ja esitä avoimia kysymyksiä.
  • Kun asiakkaasi kertoo sinulle, että hänellä on taustallaan tahaton lapsettomuus, hyvä tapa lähteä liikkeelle on kysyä, kuinka lapsettomuus tällä hetkellä elämässä vaikuttaa ja kuinka sinä voisit olla avuksi. 
  • Pidä esillä materiaalia tahattomasta lapsettomuudesta ja tarjoa sitä rohkeasti. 
  • Kerro, millaisia mahdollisuuksia tukeen on olemassa oman organisaatiosi sisällä ja ulkopuolella. Jos et itse tiedä, ota selvää. Asiakkaallasi ei ehkä ole voimavaroja selvittää oleellisia palveluja.
    • Sairaaloissa voi olla käytettävissä psyykkisen tuen ammattilainen kuten psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, psykoterapeutti tai sairaalapastori. 
    • Työterveyshuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta, ja terveyskeskuksen kautta voi hakea keskustelutukea. Tuen saatavuus voi vaihdella huomattavasti.    
    • Lapsettomuuteen erikoistuneet terapeutit. Simpukan sivuilta löydät osan heistä yhteystiedot.
    • Vertaistukea löytyy Simpukasta.   
    • Kriisitukea tarjoavat monet toimijat, kuten paikalliset ja alueelliset kriisikeskukset ja kriisipuhelimet.

Kysy meiltä lisää

Me Simpukassa koulutamme ammattilaisia pyyntöjen perusteella. Voit myös tutustua materiaaliimme ja tilata sitä.

Oletko tekemässä tutkimusta tai opinnäytetyötä? Teemme resurssien puitteissa yhteistyötä tutkijoiden ja opinnäytetyöntekijöiden kanssa. 

Tietoa neuvolatyön ammattilaisille

Monilla neuvolan asiakkailla taustalla on lapsettomuutta ja kenties pitkät hedelmöityshoidot, jotka usein ovat sekä fyysisesti että henkisesti hyvin kuormittavia. Lapsettomuus koskettaa erilaisia perheitä kuten sateenkaariperheitä, itsellisiä äitejä tai maahanmuuttajataustaisia perheitä. Monilla adoptio- ja monikkoperheillä on taustalla lapsettomuus.

Erityiskysymyksiä neuvolassa ja kätilön työssä huomioitavaksi

  • Lapsettomuuden taustalla olevat syyt voivat vaikuttaa myös raskauden aikana äidin ja vauvan hyvinvointiin.
  • Raskaudenaikaiset pelot ja pelko lapsen menettämisestä ovat tavallisia tahattoman lapsettomuuden kokeneilla. Lue lisää: Karppinen, Elina (2020) Raskaus- ja lapsivuodeajan pelot hedelmöityshoidolla alkaneessa raskaudessa.
  • Monella lapsettomuutta kokeneella on taustalla keskenmeno tai useampia.
  • Pitkä lapsettomuustausta ennen onnistunutta raskautta altistaa voimakkaammille synnytyspeloille ja suuremmalle riskille sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.   
  • Lapsettomuus on parisuhteelle koetinkivi. Keskeistä on vahvistaa vuorovaikutusta ja edistää lapsettomuuden käsittelyä yhdessä kumppanin kanssa. Lapsettomuus vaikuttaa myös seksuaalisuuteen.
  • Monet lapsettomuuden kokeneet vanhemmat ajattelevat, että heillä ei ole oikeutta tuntea väsymystä tai tyytymättömyyttä, koska vihdoin saivat lapsen. Siksi liian moni jättää pyytämättä apua, jota tarvitsisi.
  • Lahjoitettujen sukusolujen avulla syntyneet lapset ja heidän vanhempansa saattavat tarvita erityistä tukea lapsen alkuperän käsittelyyn ja siitä puhumiseen. 

Kuinka voit huomioida lapsettomuustaustan

Paras tapa kohdata henkilöt, joilla on taustalla lapsettomuutta, on ottaa lapsettomuus puheeksi ja kysyä lisää henkilöä kunnioittaen. Vanhempien omaa kokemusta ei pidä vähätellä vaan antaa tilaa sen käsittelemiselle vanhempien ehdoilla. Voit kysyä esimerkiksi: ”Oliko raskauden alkamisessa vaikeuksia? Kuinka tämä vaikuttaa teihin nyt?”

Pidä esillä lapsettomuudesta kertovaa materiaalia. Näin teet asiaa näkyväksi.

Tarvittaessa vanhemmat voi ohjata keskustelemaan lapsettomuuteen erikoistuneen pari- tai psykoterapeutin kanssa.

Vertaistuesta on monelle apua. Simpukka tarjoaa monipuolisesti vertaistukea eri paikkakunnilla ja verkossa

Tietoa varhaiskasvatuksen ammattilaisille

Varhaiskasvattajan on hyvä tiedostaa, että perheessä saattaa olla lapsettomuudesta johtuvaa pitkittynyttä surua tai kriisi. Osassa perheistä toivotaan sisaruksia, joita ei kuitenkaan kuulu. Tällöin puhutaan sekundaarisesta lapsettomuudesta. Myös lapsi saattaa kantaa surua sisaruksettomuudesta.

Hedelmöityshoidot osana lapsen tarinaa

Perheissä, joissa on hedelmöityshoitojen avulla syntyneitä lapsia, vanhemmuus tai lasten kehitys ei lähtökohtaisesti poikkea ilman hoitoja syntyneiden lasten perheistä. Syntyvät lapset ovat yhtä terveitä ja kehittyvät kuten muutkin lapset. Lapsen alkuperä ja syntytarina on kuitenkin erilainen kuin monilla ikätovereilla.

Nykyisin vanhempia myös kehotetaan kertomaan lapsille lapsen omasta taustasta avoimesti ja ikätasoisesti. Vauvansiemenet on laittanut äidin masuun lääkäri, tai vauvanalku on saatu kasvamaan hienossa laboratoriossa, jossa biologi on tarkasti yhdistänyt siemenet ja munasolun.

Kun puhutaan siitä, kuinka lapset syntyvät ja tulevat perheisiin, tulisi varhaiskasvatuksessakin huomioida ja puhua arvostavasti erilaisista perheeksi tulemisen tavoista.

Lahjasukusoluperheiden erityiskysymyksiä

Osa vanhemmista ei koe tarvetta puhua lapsen alkuperästä varhaiskasvatuksen ammattilaisille, mutta osa haluaa tehdä niin. Erityisesti osa niistä vanhemmista, joiden lapsi on syntynyt luovutettujen sukusolujen avulla, kokee, että ammattilaisten olisi hyvä ymmärtää lapsen alkuperää.

Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta lahjoitettujen sukusolujen avulla. Se tarkoittaa, että hedelmöityshoidoissa on käytetty kolmansien osapuolten sukusoluja. Lahjasukusoluperheen lapsella ja yhdellä tai useammalla hänen vanhemmistaan ei ole geneettistä yhteyttä toisiinsa.

Lapsen oma perhe on hänelle ja hänen vanhemmilleen aivan tavallinen. Lahjasolualkuperä on vain yksi lanka lapsen tarinassa, mutta tärkeä sellainen. Jokainen lapsi ja perhe käsittelee alkuperää omalla tavallaan ja kokee sen merkityksen eri tavoin.

Vinkkejä perheen ja lapsen kohtaamiseen, kun perheen taustalla on lapsettomuutta

  • Lapset ovat kiinnostuneita siitä, miten he ja muut ovat tulleet maailmaan ja millaisia erilaiset perheet ovat.
  • Kaikenlaiset tavat syntyä ja tulla perheeseen ovat yhtä arvokkaita ja hienoja.
  • Erilaisia tapoja voi yhdessä pohtia esimerkiksi aiheesta kertovien lastenkirjojen avulla.
  • Vanhemmat, jotka ovat kertoneet varhaiskasvattajalle lapsen alkuperästä, toivovat että lapsen taustaan suhtaudutaan sensitiivisesti, positiivisesti ja lasta kunnioittaen.
  • Vanhemmat toivovat ammattilaisilta ymmärrystä siitä, että lahjasolutausta ei vaikuta joka asiaan lapsessa.
  • Varhaiskasvattajan olisi hyvä puhua käsitteillä ja sanoilla, joita perheessä käytetään. Pääsääntöisesti perheet toivovat esimerkiksi, että sukusolujen lahjoittajasta puhuttaessa ei käytettäisi sanoja, kuten geneettinen äiti tai isä, vaan kyseessä on sukusolujen lahjoittaja tai luovuttaja.

Lisätietoa lahjasukusoluperheistä: www.helminauha.info

Lisää vinkkejä varhaiskasvattajille lapsettomuuden käsittelyyn lasten kanssa:

Koivu, Jenni & Eskelinen, Vieno (2017): Lapsettomuus lapsiperheissä: Ideoita varhaiskasvattajille ja vertaisryhmien ohjaajille.


Mitä pidit tästä artikkelista?

Tykkään
 
Hyödyllistä
 
Puhuttelevaa
 
Ikävää
 
En ymmärrä artikkelia