Hedelmöityshoitojen perässä matkustetaan ympäri maailman

scifi-tyyppinen kuva, jossa avatulla kämmenellä on hologrammi, joka esittää maapalloa.

Globaaleilla hedelmöityshoitomarkkinoilla raha, teknologia ja ihmiset liikkuvat. Hedelmöityshoitomatkailuun liittyy markkinoiden ja hoitojen sääntelyn lisäksi eettistä päätöksentekoa koskevia kysymyksiä. 

Hedelmöityshoitomatkailu on merkittävä maailmanlaajuinen ilmiö, johon liittyy monimutkaisia lainsäädännöllisiä, taloudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Mittakaavaa ei tarkalleen tunneta, mutta kyse on miljardien eurojen markkinoista. Hedelmöityshoitomatkailusta yli maiden rajojen käytetään melko yleisesti myös termejä, kuten “lisääntymisturismi” tai “hedelmöityshoitoturismi”. Akatemiatutkija Riikka Homanen, joka johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa “Everyday Ethics of Reproductive Outsourcing: Making Good Life in the Era of Biocapitalism” -hanketta, haastaa turismi-käsitteen käyttöä. –Turismi viittaa lähinnä siihen, että järjestetään pakettimatkoja, joilla matkustetaan lomalle palmun alle nauttimaan ja samalla tehdään hedelmöityshoitoja, Homanen tiivistää. –Tätäkin toki on, mutta se ei ole suuressa mittakaavassa kovin oleellinen ilmiö. 

Lahjasukusoluhoidot ja sijaissynnytys keskeisiä matkailun syitä

Homasen monitieteisissä hankkeissa tutkitaan sitä arjen eettistä ja moraalista arviointia, joka liittyy lisääntymisteknologioihin ja niiden käytänteisiin. Homanen itse tutkii luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen ja sijaissynnytyshoitojen arjen arviointia Suomeen ja Suomesta hedelmöityshoitojen perässä matkustavien näkökulmista.  –Eettistä arviointia tekevät kaikki tällaisiin hoitoihin osallistuvat luovuttajista lääketieteen ammattilaisiin, markkinatoimijoihin ja aiottuihin vanhempiin. Arviointi liittyy moraalisiin ja eettisiin päätöksiin, joita hoidoista ja niiden erilaisista järjestelyistä ja käytännöistä tehdään, Homanen avaa. 

Markkinoistuminen on yksi keskeinen näkökulma hankkeessa, sillä bisnes kasvaa koko ajan. Samalla hedelmöityshoidot ovat tulleet kulttuurisesti hyväksytymmiksi eri puolilla maailmaa. Ihmiset, jotka joko kokevat hyötyvänsä markkinoista tai joita kutsutaan niiden piiriin, lisääntyvät samalla kun uusia teknologioita ja lisäpalveluja tulee markkinoille. 

–Maailman markkinatrendit näyttäisivät tällä hetkellä olevan, että kansainväliset jättiläisfirmat pyrkivät ottamaan portfolioonsa koko ivf-hoitojen kaaren. Pääomasijoittajat ovat mukana jättiläisten toiminnassa, jotka ostavat pieniä toimijoita. Periaatteena on: suuri on kaunista, Homanen kiteyttää.

Hedelmöityshoitomatkailun yhteydessä on tutkijan mukaan joskus tarpeellista puhua maanpaosta. Esimerkiksi hoidot luovutetuilla sukusoluilla, hoidot itsellisesti lasta toivoville tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ovat kiellettyjä monissa maissa. Suomessa esimerkkinä toimii sijaissynnytys, johon tähtäävät hoidot eivät ole sallittuja, kun taas matkustamalla ulkomaille mahdollisuudet avautuvat. 

Hedelmöityshoitoihin matkustetaankin erityisesti sellaisten hoitojen perässä, joissa tarvitaan kolmatta osapuolta. Globaalit markkinat keskittyvät ensisijaisesti hoitoihin luovutetuilla sukusoluilla ja sijaissynnytysjärjestelyihin. Kuten hedelmöityshoidot tai matkailu yleensä, ei niiden yhdistäminen ole tietenkään kaikkien mahdollisuus, vaikka osa matkustaa myös halvempien hoitojen vuoksi. –Hedelmöityshoitomatkailu koskee pitkälti etuoikeutettua väestöä, jolla on mahdollisuus matkustaa ja ostaa palveluja, Homanen muistuttaa.

Hedelmöityshoitomarkkinoiden reitit lähes rajattomat

Myös lainsäädäntökenttä muuttuu koko ajan. Esimerkiksi Intian kieltäessä sijaissynnytyshoidot ulkomaalaisille henkilöille, hoitojen tarjoajat ja toteutus siirtyivät maihin, joissa lainsäädäntö tai sen puuttuminen mahdollistaa sijaissynnytyshoidot. 

Toisaalta niin sanotut “yhden pysäkin” hoidot eivät ole globaaleilla markkinoilla enää niin tyypillisiä, vaan verkostot ovat monimutkaisia ja laajoja. Hoitojen hintoja pyritään saamaan alas valitsemalla hoidon osia eri maista. –Esimerkiksi munasolun lahjoittaja Etelä-Afrikasta matkustaa Namibiaan, jossa tehdään munasolujen keräys. Laboratoriotyöt saatetaan tehdä Namibiassa tai lennättää vaikkapa Tel Aviviin. Alkion siirto taas saattaa tapahtua USA:ssa, Homanen kertaa. Välitystoimistot tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia rakentaa hoidot, mikä voi vaikuttaa suuresti niiden hintaan. 

Maailmassa on suuria hedelmöityshoitomatkailun keskuksia, kuten Espanja, Etelä-Afrikka, Kalifornia ja Tanska, joka on suuri lahjoitettujen siittiöiden keskus. Myös muun muassa Venäjä on noussut kaupallisten sijaissynnytysjärjestelyjen keskukseksi USA:n ohella. Globaalissa maailmassa reitit, joilla sukusolut, asiakkaat ja asiantuntijat liikkuvat, ovat lähes vapaasti auki ja ne noudattelevat Homasen mukaan vanhoja vallan ja markkinoiden polkuja. Väistämättä tällaisiin verkostoihin liittyy myös eettisiä ongelmia. –Keskeinen ongelma on, kun taloudellisesti huonossa asemassa olevat ihmiset suostuvat hoitoihin rahasta. Onko se aidosti vapaa valinta, Homanen kysyy.

Lainsäädäntö ja turvallisuus vetävät Suomeen

Homasen mukaan Suomessa tilanne on monessa mielessä toisennäköinen. Bisnes on pientä ja hedelmöityshoitoja säännellään tarkasti. Myös hoitojen puitteet ovat turvalliset. –Jos esimerkiksi hoidoissa käy jotain, julkinen terveydenhuolto ja hyvinvointivaltion järjestelmät ottavat vastaan, kun taas joissain maissa klinikat saattavat “hylätä” sijaissynnyttäjän synnytyksen jälkeen, eikä julkista hoidon järjestelmää ole, Homanen muistuttaa.

Tutkimuksessaan Homanen haastattelee Suomeen hoitoihin tulevia henkilöitä. Lisäksi hän on haastatellut tähän mennessä noin kahtakymmentä munasolun luovuttajaa. Tarkoitus on jatkossa myös päästä ulkomaille hoitoon lähtevien suomalaisten mukaan tarkastelemaan hoitoa, sitä koskevaa päätöksentekoa ja arjen arviointia klinikoilla.

Homasen vielä kesken olevan tutkimuksen mukaan lainsäädäntö vaikuttaa olevan keskeinen syy siihen, että Suomeen matkustetaan hedelmöityshoitoihin. Suomeen matkustaa erityisesti munasolun luovutushoitoja varten joitakin satoja henkilöitä vuosittain. Lahjamunasoluhoitoihin matkustetaan esimerkiksi Norjasta, jossa hoidot eivät ole sallittuja, ja Ruotsista, jossa hoitoja on rajoitetusti tarjolla. 

Homasen mukaan myös pohjoismaisen hoidon laatua koskevat mielikuvat ovat arvostavia, ja samankaltaisuutta niin hoitokäytäntöjen kuin perinnöllisyyden osalta pidetään tärkeänä. Homanen kertoo, että yleisesti hedelmöityshoitomatkailun taustalla on sekä vetäviä että työntäviä tekijöitä. Näitä ovat muun muassa hoitojen läheisyys niin maantieteellisesti kuin kulttuurisesti, omalla kielellä tehty palvelu, lainsäädäntö, hintataso ja jonot. 

Samankaltaisuus houkuttelee matkailijaa

Monien hoitoja tarvitsevien toive on luovuttajien ja hoitoja saavien samankaltaisuus. Niin hoitojen osapuolet kuin Suomessa myös hedelmöityshoitolaki pyrkivät varmistamaan etniseen taustaan ja ulkonäköön liittyvän samankaltaisuuden. –Taustalla on esimerkiksi huoli tulevan lapsen elämästä ja siitä, ettei hän näytä poikkeavalta perheessä, Homanen sanoo. Suomessa hedelmöityshoitolaki säätelee samankaltaisuutta erityisesti siksi, ettei syntyisi rodunjalostusta. 

Sukusolujen yhdistämisen käytännöt ovat tutkijan mukaan etnisrodullistavia.  Puhutaan siitä, minkä näköinen ja taustainen ihminen kuuluu perheeseen. Tutkimuksensa myötä Homanen haluaa päästä käsiksi tarkemmin tähän kysymykseen. 

Homasen käsitys on, että hoitoja tarvitsevat ja luovuttajat puntaroivat hedelmöityshoitomatkailun eettisiä kysymyksiä paljon. Esimerkiksi sellaisiin maihin, joiden hoitotoimintaa pidetään eettisesti kyseenalaisena, ei haluta matkustaa. Munasolun luovuttajat ovat Homasen tutkimuksessa suhtautuneet myönteisesti siihen, että munasolut menevät ulkomailta Suomeen hoitoon tuleville. Sen sijaan ajatus siitä, että omat munasolut menisivät myytäväksi ulkomaille, tuntui tärkeältä rajalta haastatelluille.  –Se tuntui heistä liian bisnesmäiseltä, Homanen selventää.

Lähde:

Mahmoud Salama & Vladimir Isachenko & Evgenia Isachenko & Gohar Rahimi & Peter Mallmann & Lynn M. Westphal & Marcia C. Inhorn & Pasquale Patrizio (2018): Cross border reproductive care (CBRC): a growing global phenomenon with multidimensional implications (a systematic and critical review). Journal of Assisted Reproduction and Genetics (2018) 35:1277–1288.

Teksti: Johanna Repo, Kuva 123rf

Teksti on julkaistu aiemmin Simpukka-lehdessä 03/2020.

Avainsanat:

Sinua voi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit