Joulun viettoa tahattomasti lapsettomana

Teimme Simpukan suljetuissa Facebook -ryhmissä kyselyn siitä, miltä joulu tuntuu, kun taustalla on tahattoman lapsettomuuden kokemus. Saimme muutamassa päivässä lähes viisikymmentä vastausta! Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille ja oman tarinan kertojille. Koostimme tämän tekstin kokemustenne pohjalta.

Tahaton lapsettomuus  voi langettaa joulun päälle ikävien tunteiden tummia ja harmaita sävyjä,  mutta tuntua myös lämpönä kehossa ja kiitollisuutena rakkaista läheisistä ihmisistä. Joulu herättää tahattomasti lapsettomissa monenlaisia tunteita. Kyselyn TOP 3 -tunteiksi nousivat haikeus, suru ja herkistyminen, mutta heti niiden jälkeen koetaan onnea omasta perheestä ja suvusta. Perhe ei synny vain lasten kautta, vaan myös kaksi on perhe. Lisäksi lemmikit tekevät perheen, yksin asuvilla on perhe ja perheenjäseniksi luetaan toki myös ystävät.

Jouluna osalla korostuu ulkopuolisuuden kokemus ja viha omasta lapsettomuudesta, kun näkee muiden lapsiperheiden jouluriemun. Toisaalta yhteyden puolisoon koettiin vahvistuvan joulun aikaan. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja niiden on hyväkin antaa nousta pintaan ja niitä voi tunnustella myös jouluna. Tunteet kertovat meille tärkeitä asioita ja ne on hyvä kohdata, mutta niistä voi myös päästää irti, kun ne eivät enää palvele meitä.

Joulun viettoa tahattomasti lapsettomana

Joulua vietetään tahattomasti lapsettomana hyvin perinteisin menoin, syöden hyvin ja liikaa, koristellen kotia joulun värein ja elämässä mukana kulkenein koristein. Jouluun liitetään myös hyvin vahvasti kokemus siitä, että kyseessä on lasten juhla. Tämä saattaa korostua, kun joulun ajan työvuorot mukautuvat lapsellisten mukaan tai kun sukulaiset hössöttävät suvun ainoan pienokaisen äärellä.

Kahdestaan joulua viettävät kertovat nauttivansa siitä, että joulua saa viettää kahdestaan, tehdä juuri niitä ruokia, joista pitää, saunoa ja käydä haudoilla omaan tahtiin.  Toisaalta lapsettomana oma joulu koetaan aika lyhyeksi, koska koko joulu menee tien päällä reissaten sukulaispaikasta toiseen. Odotetaanhan lapsettomien voivan liikkua ja levätä milloin vain. Eräs kirjoittaja toteaa, että: “Joulumieli on ollut jo vuosia kateissa tyhjän sylin vuoksi. Joulu on lähinnä rauhoittumisen aikaa ja pitkät vapaat”.

Osa kyselyyn vastanneista viettää joulua myös ulkomailla, ilman jouluruokia ja jouluvalmisteluja, mielellään töissä sekä kaksin kaukana kaikesta jouluun liittyvästä. Joulua myös suunnitellaan juhlistettavan jollain omalla tavalla. Vastaajat kertovat viettävänsä juhla-aikaa lapsettomuudesta huolimatta joulupukin luona Korvatunturilla, lahjakasojen äärellä kahdestaan tai sukulaislasten joulusta nauttien joulumuorin ja joulupukin roolissa. Käydäänpä jouluna myös Ruotsin risteilyllä. Siellä ei tarvitse herkistellä tai yrittää täydellistä.

Monelle jouluun liittyy surua kaivatusta lapsesta ja huolta juuri alkaneesta raskaudesta, josta ei vielä haluta kertoa sukulaisille. Joulun aikaan jätetään myös herkästi kertomatta sitä edeltävistä keskenmenoista, jottei vietäisi joulumieltä muilta. Näin oma suru pidetään sisällä yksin tai kumppanin kanssa ja joulua vietetään surun kanssa tai siitä huolimatta.

Joulun vietto on muuttunut tahattoman lapsettomuuden vuoksi

Joulun odotuksen ja vieton koetaan muuttuneen lapsettomuuskokemuksen vuoksi. Aiemmin on kuviteltu joulua oman lapsen kanssa ja suunniteltu, mitä kaikkea siihen liittyy. Koetaan haikeutta siitä, ettei kodin koristeleminen kahdestaan tunnu miltään. Muistellaan kuinka oma äiti tai isä on tehnyt joulun yhdessä lasten kanssa koristelujen, piparien leivonnan ja sukulaisvierailujen myötä. Toisaalta moni haluaa edelleen ylläpitää näitä perinteitä, laittaa kuusen, käydä sukulaisten luona, haudoilla ja leipoa piparit joko kahdestaan puolison kanssa tai liittyneenä perheen joukkoon.

Lapselliset lapsettomat kertovat, että kauan odotetun esikoisen syntymän jälkeen syntyy myös omia jouluperinteitä, kuten joulukuusen koristelu. Eräs vastaaja kertoo: ”vuosittain lapsi saa valita joulukuusen koristeen, jonka saa sitten mukaansa muuttaessaan pois kotoa”. Lasten kanssa touhutaan niitä tavallisia jouluperinteitä, kuten leivotaan yhdessä ja nautitaan perheen kanssa olemisesta.

Kahden vastaajan terveiset lukijoillemme

”Joulun ei tarvitsisi olla niin lapsikeskeistä eikä muiden miellyttämistä. Nauttikaa joulustanne kuten te itse haluatte!”

”En pidä sanonnasta “joulu on lasten juhla”. Ihan yhtä lailla se on aikuistenkin juhla, ilman lapsiakin. Toivon jokaiselle tyhjää syliään surevalle lämmintä joulun aikaa! Yritetään nauttia ajasta ja läheisyydestä rakkaidemme kanssa!”

 

Jenni Huhtalan kirjoittama teksti on julkaistu aiemmin uusimmassa Simpukka-lehdessä 04/2018.

Posted in: