Lapsettomuus on tuonut mukanaan myös iloa

Lapsettomuuden kautta löytyi ystävyys

Hanna, Hanne, Rea ja Minna ovat tahattomasti lapsettomia. Heidän elämässään lapsettomuus ei kuitenkaan näyttele pääroolia, vaan arkeen kuuluvat mökkireissut, opiskelu ja ennen kaikkea ystävien kanssa vietetty laatuaika. 

Iloinen puheensorina sekoittuu Oodia ihastelevien turistien huokauksiin, kun neljä naista osoittelee ilmoitustaulua innoissaan: –Neulontapiiri, siinä se nyt on, tuonne meidän täytyy mennä!

Näiden neljän naisen kasvoilta huokuu onnellisuus sekä syvä kunnioitus ja luottamus toisiaan kohtaan. -Me ollaan Katkerat keski-ikäiset lapsettomat naiset, eli Katkerot tai Keskarit, Hanna Kallio, 38, Hanne Mustiala, 39, Rea Marjamäki, 37, ja Minna Jantunen, 36,  esittelevät itsensä nauraen. 

Hetken keskustelu käy kuumana, kun Rea ja Hanne miettivät, kumpi nimitys olisi parempi; Katkerot vai Keskarit. Molemmat hyväksytään nauraen.

Ystävyyden lisäksi näitä neljää naista yhdistää ainakin yksi yhteinen piirre; tahaton lapsettomuus ja lapsettomaksi jääminen. Itse asiassa lapsettomuus ei näy heistä ulospäin millään tavalla. Eikä katkeruus, vaikka humoristinen ryhmänimi siihen viittaakin. Aina lapsettomuudesta ei silti ole voinut puhua näin kepeään sävyyn, sillä aihe on ollut pitkään arka. –Olemme käyneet jokainen läpi pitkän taipaleen lapsettomuuden parissa, Hanna kertoo. 

Hanna on itse ollut lapsettomuushoidoissa pitkän kaavan mukaan, osa porukasta taas on kokeillut niin kutsuttuja lievempiä hoitomuotoja, ja osa on päättänyt lapsettomuustutkimusten jälkeen, etteivät hoidot ole heitä varten. Jokaisen päätöstä kunnioitetaan ja arvostetaan.

Vertaistukiryhmän vetäjistä sydänystäviksi

Hanne, Hanna, Rea ja Minna ovat tavanneet toisensa Simpukan toiminnan kautta noin neljä vuotta sitten. Rea, Minna ja Hanna ovat vetäneet anonyymeja vertaistukichatteja Simpukalla, Hanna ja Rea ovat olleet kokemusasiantuntijoina puhumassa omasta lapsettomuudestaan ja Hanne on vetänyt Simpukan vertaistukiryhmää. 

Simpukan toiminnan kautta naiset ovat saaneet vertaistukea ja rohkeutta puhua lapsettomuudesta julkisesti. –Aluksi olin noin kuusi vuotta hiljaa lapsettomuudestamme, mutta sitten aloin jakamaan tuntojani ihan julkisestikin, Hanne muistelee.

–Kerroin omasta tilanteestani vasta, kun olin lukenut Simpukan lehdestä muidenkin samassa tilanteessa olevien tarinoita. Vaikutuin vertaistuesta ja sen jälkeen olen ollut esillä muun muassa lehtihaastatteluissa ja televisiossa, Hanna kertoo.

–Minulle sosiaalinen media mahdollistaa lapsettomana äänessä olemisen. Olen ihan takki auki lapsettomuudestani. Jos joutuisin pitämään kulissia yllä, en onnistuisi, Hanne jatkaa.

Vertaistuen ja samassa tilanteessa olevien löytäminen on tuonut naisten elämään paljon hyvää. Minna rohkaiseekin lapsettomuuden kanssa eläviä puhumaan rohkeasti omista kokemuksistaan muille, sillä puhuminen helpottaa. Simpukan vertaistukiryhmiä naiset kehuvat vuolaasti. –Vertaistukiryhmään on helppo tulla mukaan katsomaan ja kuuntelemaan, sillä kynnys osallistumiseen on hyvin matala, Minna kertoo.

Naisten oma WhatsApp-ryhmä on vertaistuessa ehdoton, sillä sinne voi purkaa omat ajatukset mihin kellon aikaan vain. Ennen kaikkea ryhmä on kuitenkin täynnä ystäviä, joita yhdistää sama asia. –Meidän WhatsApp-ryhmä on sellaista kotisohvalla tapahtuvaa vertaistukea, Minna nauraa.

–Vaikka lapsettomuudesta puhuminen oli itselleni aluksi haastavaa, on se ollut kaiken sen arvoista, sillä olen saanut elämääni näin ihania ystäviä, Hanne jatkaa.

–Ystävien ja saman asian kokeneiden keskellä saa luvan kanssa olla rikkinäinen, Hanna muistuttaa.

Lapsettomankin elämä voi olla onnellista

Lapsettomuuden kokemuksesta puhutaan usein negatiivisten asioiden kautta ja miettien mistä kaikesta on jäänyt paitsi, kun lapsia ei ole. Naisten mielestä suhtautumistapa on harmillinen, sillä lapsettomuus on tuonut heidän elämäänsä myös paljon hyviä asioita.

–Usein ajatellaan, että lopullisesti lapsettomat ovat katkeria ja surullisia, joten meistä ei ole juttuja mediassa, Hanna kertoo.

Hanna, Minna, Rea ja Hanne ovat kaikki sitä mieltä, että lapsettomankin elämä voi olla hyvää ja onnellista. Viikonloppuisin voi nukkua pitkään, keittää rauhassa kahvia ja nauttia aamupalasta pitkän kaavan mukaan. Vapaa-ajan saa pyhittää juuri niille asioille kuin itse haluaa, vaikka parisuhteelle ja kummilapsille. –Vuonna 2010 luulin olevani onneni kukkuloilla kymmenen aikaan lauantaisin Prismassa koko perheen voimin, mutta elämäni on onnellista nytkin. Pelko ja epävarmuus ovat hävinneet ja olen paljon rohkeampi, Hanne pohtii.

–Jos olisimme saaneet lapsia, olisi lisäkouluttautuminen ja kesämökin osto varmasti jäänyt. Nyt olen vapaa lähtemään ja ottamaan riskejä. On vapauttavaa, kun ei ole vastuuta, Rea myöntää.

–Ei voi olla ikinä varma mitä tapahtuu, mutta olen oppinut sietämään epävarmuutta paremmin lapsettomuuden myötä, Minna täydentää.

Omasta kriisistä voi olla apua muillekin

Tulevaisuudessa naisten toiveena on, että lapsettomuus ja siitä puhuminen ei olisi tabu, vaan kaikki voisivat kertoa kokemuksistaan avoimesti. Naiset toivovat voivansa toimia esimerkkinä muille lopullisesti lapsettomille siitä, että elämä voi olla hyvää ilman lapsia. Puhumisen merkitystä he eivät voi korostaa tarpeeksi. –Omasta tarinasta voi olla apua myös muille, sain itse paljon kannustavia viestejä lehtijuttuni jälkeen. Se oli todella tärkeää minulle, Hanna kertoo.

–Työkaverini laittoi minulle viestiä Simpukka-viikon jälkeen ja kiitti, kun olin ollut esillä lapsettomuuden kanssa, Minna muistelee lämpimästi.

–Kaikkein tärkeimpänä asiana haluaisin kuitenkin muistuttaa muita lopullisesti lapsettomia siitä, että on meitä täällä ”normaalien” ihmisten joukossa muitakin, Minna muistuttaa.

Koko porukka naurahtaa yhteen ääneen Minnan kommentin jälkeen, sillä se tiivistää hyvin heidän ryhmähenkensä yhteen lauseeseen. Vaikka ystävykset ovat hyvin erilaisia luonteeltaan eivätkä olisi ystävystyneet ilman Simpukkaa, tuovat he esiin sen, että vertaistukea on aina saatavilla ja ystävystyä voi myös aikuisiällä kriisin keskellä.

Teksti ja kuva: Anni Maliniemi

Teksti on alunperin julkaistu Simpukka-lehdessä 1/2020.

Lue lisää Simpukan vertaistuesta täältä.

Avainsanat:

Sinua voi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit

Lopullisesti lapseton pari löysi elämäänsä uuden horisontin

Lue lisää

Onko lopullisesti lapsettoman elämässä enää tilaa uusille unelmille?

Lue lisää

Vertaistuki auttaa jaksamaan

Lue lisää