Raskaana olevien naisten näkeminen aiheuttaa minussa vihaa. Miten saisin tunteeni kuriin?

Olen toivonut lasta useamman vuoden ajan ja joutunut joka kuukausi pettymään. Lapsettomuutta on kestänyt jo niin kauan, että suuri osa ystävistäni on ehtinyt tänä aikana saada yhden tai kaksi lasta, vaikka minä mieheni aloimme toivoa vauvaa ensimmäisinä. Huomaan alkaneeni viime aikoina eristäytyä, en jaksa enää iloita ystävieni puolesta ja ventovieraiden raskaana olevien naisten näkeminen on alkanut aiheuttaa minussa puhdasta vihaa. Etenkin aggressiiviset ajatukseni ovat tosi pelottavia, enkä oikein muutenkaan tahdo enää tunnistaa itseäni, sillä en ennen mielestäni ole ollut kateellinen tai katkera. Välillä pelkään, että lapsettomuus on tekemässä minut hulluksi. Miten saisin tunteeni kuriin?

Vastaus: Kysymyksesi on tärkeä ja kokemuksesi sen tyyppinen, että varmasti moni lapsettomuuskriisin kohdannut voi siihen samastua. Kuvaamasi tunteet kuten kateus, katkeruus ja viha ovat kaikki hyvin tyypillisiä reaktioita, joita lapsitoiveen toteutumattomuus herättää.

Lapsen saaminen on monelle aikuiselle hyvin oleellinen jos ei se suurin unelma elämässä. Lapsitoiveeseen linkittyy vahvasti elämän merkityksellisyys ja tarkoitus. Monelle ajatus siitä, että ei saisi kokea vanhemmuutta, tuntuu äärimmäisen tuskalliselta tai lähes mahdottomalta ajatukselta. Ulkopuoliseksi jääminen ystävien perheellistyessä olisi itsessään jo riittävän raskasta, mutta samalla lapsettomuuskriisiä läpikäyvä joutuu jotenkin tulemaan toimeen myös sen pelon kanssa, että tilanne ei jatkossakaan omalla kohdalla tule ehkä muuttumaan.

Kuvaamasi tunteet eivät todennäköisesti ole merkki siitä, että olisit tulossa hulluksi tai muuttumassa ihmisenä epäsuotuisaan suuntaan. Pikemminkin tunteesi kertovat siitä, että lapsen saaminen olisi sinulle todella tärkeää ja toiveen toteutumattomuus on iso kriisi, jossa kaipaat tukea ja myötätuntoa.

Isoille elämänkriiseille tyypillistä on se, että niiden herättämät tunteet voivat olla hyvin voimakkaita ja yllättäviä. Toteutumattoman lapsitoiveen kohdalla moni pelästyy erityisesti mieleentunkevia vihan ja aggression sävyttämiä ajatuksia. Raskaana olevan naisen näkeminen on esimerkiksi monelle syvässä lapsettomuuskriisissä kulkevalle äkillinen muistutus omasta vaillejäämisestä ja mahdollisesti romuttuvista tulevaisuuden haaveista, jolloin mieli pyrkii näiltä uhkaavilta tunteilta suojautumaan aggressiivisten mielikuvien avulla.

Vihan tunteet ja aggressiivissävytteiset fantasiat eivät kuitenkaan yleensä näissä tilanteissa ole merkki siitä, että henkilö lähtisi näitä ajatuksiaan käytännössä toteuttamaan. Kyseessä on lähinnä mielen suojamekanismi hyvin vaikeassa tilanteessa, ja siihen voi reagoida noteeraamalla, että pelottavia ajatuksia on virinnyt ja sitten päättäväisesti suunnata tarkkaavaisuus takaisin siihen, mitä juuri nyt on tekemässä.

Kriisiin liittyvien tunteiden kohdalla pätevät valitettavasti samat lait kuin tunteiden kanssa muutenkin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tunteita ei voi saada kuriin, eikä niitä voi hallita. Tunteita voi onneksi oppia säätelemään, jolloin niiden kanssa voi selviytyä vaikeissakin elämäntilanteissa.

Tunteiden säätelyä voi kehittää sanoittamalla kokemuksiaan luotettaville ihmisille. Jos vaikeimmista tunteista puhuminen läheisille tuntuu liian haastavalta, kannattaa ottaa yhteyttä psykologin tai psykoterapeuttiin, jotka tunnetyöskentelyn ammattilaisina ovat valmiita ottamaan vastaan kriisiä läpikäyvien vaikeimpiakin kokemuksia.

Omahoitona kriisissä moni kokee myös ihan tavallisten harrastusten auttavan. Monet aloittavat lapsettomuuskriisin aikana myös uusia, erityisesti tunnesäätelyä tukevia aktiviteetteja kuten mindfulness, jooga, muu helpottavalta tuntuva liikunta tai kirjoittaminen. Tunteiden nimeämiseen, vastaanottamiseen ja prosessointiin voi saada uutta ymmärrystä myös kirjallisuudesta, josta vinkkinä pari hyödyllistä teosta ohessa.

Tunne tunteesi. Katja Myllyviita, 2016.

Joustava mieli tukena elämänkriiseissä. Arto Pietikäinen, 2017.

Juttu on julkaistu aiemmin Simpukka-lehdessä 04/2018. Psykologi Mirka Paavilainen vastaa Simpukka-lehdessä lukijoiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin lapsitoiveesta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen mirka.paavilainen miukumauku ovumia.fi. Seuraa Mirkan Facebook-sivua täällä.

Posted in:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.