PCOS – usein alidiagnosoitu terveysongelma

Monirakkulainen oireyhtymä (PCOS) on yleisin hormonaalinen häiriö lisääntymisiässä olevilla naisilla, esiintyvyyden ollessa 10–15%. Viime vuosina PCOS-tutkimuksen kohteina ovat olleet lapsettomuushoitojen optimointi, pitkäaikaisterveyden kartoittaminen, psyykkisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisääminen sekä itse syndrooman syntymekanismin selvittäminen.

Valitettavan usein diagnoosi saadaan vasta lapsettomuushoitoihin liittyvien tutkimusten yhteydessä, sillä tietoisuus PCOS:n terveydellisistä vaikutuksista on huonosti tiedossa. Kansainvälisissä tutkimuksissa naiset itse ovat ilmoittaneet olevansa turhautuneita diagnoosien viivästymiseen ja epätarkkaan informaatioon syndroomaa koskien. Tähän tulee toivottavasti muutos lähivuosina.

PCO ja lapsettomuushoidot

PCOS:aan liittyvä lapsettomuus johtuu useimmiten ovulaatiohäiriöstä. Kyseessä on lähinnä heikentynyt kyky saada lapsia, ei hedelmättömyys, sillä hoitojen avulla PCOS-naiset saavat vähintään yhden lapsen yhtä usein kuin muut naiset, eli ennuste on hyvä!

Painonhallinta jo ennen raskauden yrittämistä on erittäin tärkeää. Ylipainosta ja lihavuudesta kärsii jopa 50-70 % PCOS-naisista ja pelkästään 5-10kg painonpudotus voi säännöllistää kiertoa ja edesauttaa ovulaatioiden palautumista ja siten parantaa raskauden mahdollisuutta. Ovulaatiolääkkeenä Letrozol on osoittautunut olevan Clomifenia tehokkaampi vaihtoehto. Clomifenin käytön vähenemisen myötä lääkkeen jakelu Suomessa loppui kokonaan keväällä 2018. Ylipainoiset naiset voisivat hyötyä myös Metformiinin yhdistämisestä lapsettomuushoitoihin. Mikäli ovulaatioinduktio ei tuota tulosta, antagonistihoito (lyhyt hoitokaava) on seuraavan linjan hoitovaihtoehto. Hyperastimulaatioriskiä ajatellen, antagonistihoidoilla on suurempi mahdollisuus hallita munasarjan vastetta pitkään agonistihoitoon verrattuna. Antagonistihoidoissa voidaan myös välttää käyttämästä lääkkeitä, jotka lisäävät hyperstimulaatioriskiä. Viime aikoina on myös keskusteltu ”freeze all”-strategiasta, jossa kaikki alkiot pakastetaan riippumatta hyperstimulaatioriskistä. Toistaiseksi suositus tästä koskee vain hyperstimulaatiotapauksia ja lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään, onko hyperstimulaatiosta riippumaton ”freeze all” kannattavaa erityisesti PCOS-naisilla. Tämä luonnollisesti edellyttää erinomaista pakastus- ja sulattamisosaamista laboratorion osalta.

PCO ja metabolinen riski

Ylipainon lisäksi, liiallinen miessukuhormonituotanto heikentää sokeriaineenvaihduntaa. Naisilla on lisääntynyt riski rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöön ja 2-3-kertainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään (korkea verenpaine, lihavuus, rasva-aineenhäiriö). Johtavatko nämä edellä mainitut lisääntyneet metaboliset riskitekijät myös lisääntyneeseen sepelvaltimotautiriskiin ja sydän- ja verisuonisairastavuuteen, on vielä tutkimusten alla. Sokeriaineenvaihdunnan tutkimukset sekä verenpaineen mittaaminen ovat tärkeää jo nuorella iällä ja erityisesti ylipainoisilla PCOS-naisilla.

Mielenterveys ja syömiskäyttäytyminen

Viimeaikaiset tutkimukset ovat keskittyneet myös selvittämään PCOS:aan liittyvää psyykkistä hyvinvointia. Tutkimukset ovat osoittaneet PCOS:n liittyvän lisääntyneeseen ahdistukseen ja masennukseen. Se, mikä osatekijä PCOS:ssa altistaa näille häiriöille, ei ole vielä tiedossa. Ne eivät kuitenkaan ole selitettävissä pelkällä painonhallinnan ongelmalla tai lapsettomuudella. Omissa tutkimuksissamme liiallinen karvankasvu näytti olevan yksi kuormittavimmista tekijöistä. Lisätutkimuksia mekanismeista ja hoitovaihtoehdoista tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Painon ollessa usein hallitseva tekijä elämässä, PCOS-naisten on osoitettu kärsivän keskimääräistä useammin syömishäiriöistä. Terveydenhuollon henkilökunnan ja naisten itse tulisi olla tietoisia tästä ja pyrkiä lieventämään syömiseen liittyvää stressiä.

Syndrooman syntymekanismit

Julkaisimme hiljattain tutkimuksen Nature Medicine lehdessä, jossa osoitimme eläinkokeella anti-müller -hormonin (AMH) omaavan aktiivisen roolin PCOS:n synnyssä. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29760445 Osoitimme, että hiirillä raskaudenaikainen korkea AMH-pitoisuus aiheutti naaraspuoleisten jälkeläisten altistumisen liialliselle miessukuhormonille ja PCOS:n kaltaisen ilmiasun aikuisiällä. Lisätutkimukset tämän mekanismin todentamiseksi myös ihmisellä ovat käynnissä. Todennäköisesti kyseessä voi olla yksi monista syntymekanismeista.

Uusimmat uutiset

Uusimpana saavutuksena voin innolla todeta, että julkaisimme juuri kansainvälisen PCOS-käypähoitosuosituksen. Kansainvälinen työryhmä teki töitä kolmen vuoden ajan tämän suosituksen aikaansaamiseksi. Koko suositus on luettavissa osoitteessa http://pcos-cre.edu.au/evidence-based-guideline/. Syndrooman ympärillä on myös käyty paljon keskustelua syndrooman nimen vaihtamisesta. Ongelmana on ollut hyvän, yleisesti hyväksytyn nimen löytäminen. Toistaiseksi asia jäänyt keskusteluasteelle.

Kirjoittaja Terhi Piltonen on synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, dosentti, kliininen tutkija ja tutkimusryhmän johtaja. Terhi on opiskellut Oulussa lääketiedettä sekä taloustieteellisessä tiedekunnassa johtamista. Takana on kaksivuotinen post-doc tutkimusprojekti Professori Linda Giudicen endometrioosia ja endometriumin toimintaa tutkivassa laboratoriossa UCSF:ssa, San Franciscossa. Terhin oma aihe oli PCOS-naisten endometriumin toiminta. Tällä hetkellä hän suorittaa kaksivuotista lisääntymislääketieteen lisäkoulutusohjelmaa.

Juttu on julkaistu aiemmin Simpukka-lehdessä 3/2018.

Avainsanat:

Sinua voi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit