Kysy psykologilta: Vaikuttaako stressi hedelmöityshoitojen onnistumiseen?

Olen puolisoni kanssa yrittänyt raskautta useamman vuoden, ja tänä vuonna olemme alkaneet käydä lapsettomuushoidoissa. Mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen ei ole löytynyt. Osa läheisistäni on sitä mieltä, että olen niin stressaantunut tilanteesta, että hoidot eivät siitä syystä voikaan onnistua. Olen itsekin alkanut pelätä, että ahdistuneisuuteni vaikuttaa jotenkin niin, että syksyllä alkavat koeputkihoidot eivät tule onnistumaan. Pelkään, että stressi estää munasolujen kehittymisen tai vaikuttaa kohtuuni niin, että raskaus ei voi alkaa tai menee kesken. Mitä voin tehdä?

Stressin vaikutuksesta hedelmällisyyteen liikkuu paljon urbaaneja legendoja, joista vauvaa toivovaa muistutetaan tämän tästä. Varmasti liki jokainen lasta pidempään toivonut on saanut kuulla toteamuksen, että raskaus kyllä alkaa heti, kun pari vain lopettaa stressaamisen. Arkiajatteluun liittyvien uskomusten pohjalla ei onneksi kuitenkaan aina ole tieteellistä faktaa.

Mitä stressin ja lapsettomuuden yhteydestä tällä erää tiedetään:

  1. Tahaton lapsettomuus ja hedelmöityshoidot aiheuttavat useimmille väistämättäkin stressiä

Lapsen saaminen on ihmiselämässä usein keskeinen toive ja useimmille myös primitiivinen tarve, jonka toteutumattomuus aiheuttaa vääjäämättä stressiä. Kovakaan stressi ja ahdistus eivät ole tilanteessa poikkeuksellisia tuntemuksia vaan pikemminkin täysin terve ja odotettava reaktio. Lapsettomuuden aiheuttama stressi on merkki siitä, että toive vauvasta on iso ja merkityksellinen asia, jonka toteuttamiseksi on valmis näkemään vaivaa.

  1. Stressi saattaa hidastaa spontaania hedelmöittymistä mutta ei vaikuta IVF-hoitojen onnistumiseen

Tutkimuksissa on saatu jonkin verran viitteitä siitä, että isoja menetyksiä hiljattain kokeneiden naisten kohdalla spontaanin raskauden alkamiseen voisi kulua hieman pidempi aika kuin vähemmän kuormitusta kokeneilla. Intensiivinen stressi saattaa siis heikentää hedelmällisyyttä, mutta sen ei voida ajatella varsinaisesti aiheuttavan lapsettomuutta.

Hiljattain on julkaistu metatutkimus, jossa analysoitiin tähän mennessä karttunut tieto stressin ja lapsettomuushoitojen tulosten yhteydestä. Tutkimuksessa todetaan, että ainakaan naisten kohdalla IVF-hoitoja edeltävällä stressillä, ahdistuneisuudella tai mielialaoireilla ei näytä olevan vaikutusta hoitojen tuloksiin.

Arkiajattelun vastaisesti vaikuttaa siis siltä, että nainen ei voi stressaamalla heikentää hoitojen onnistumistodennäköisyyttä, vaan hoidot onnistuvat tai ovat onnistumatta naisen psyykkisestä voinnista riippumatta. Tämä lienee helpottava tieto hoidoissa kävijöille tai niitä harkitseville – oman mielen voima ei ole niin suuri, että omat psyykkiset tuntemukset voisivat romuttaa toiveen vauvasta hoitojen avulla.

  1. Itsestä huolehtiminen oleellista, jotta hoitoja jaksaa jatkaa

Stressi ei vaikuta heikentävän hoitojen onnistumistodennäköisyyttä, mutta psyykkinen kuormitus on kuitenkin useimmiten syynä siihen, että lapsettomuushoidot lopetetaan kesken, vaikka toiveita niiden onnistumisesta lääketieteellisesti olisikin. Lapsettomuushoidoissa monen mielestä raskainta onkin se, että hoitoja saattaa joutua toistamaan useastikin ennusteen ollessa vielä ihan hyvä tuloksettomista yrityksistä huolimatta, vaikka oma mieli alkaisi jo olla kuormittunut ja usko onnistumiseen koetuksella.    

Henkisestä jaksamisesta huolehtiminen ja stressinsäätelytaitojen hyödyntäminen ovat lapsettomuushoitoja aloitteleville tärkeitä siis erityisesti, jotta psyykkisiä voimavaroja riittäisi siinäkin tapauksessa, että onnistumista ei tulekaan nopeasti.

Stressinhallinta lapsettomuushoitojen aikana ei kuitenkaan ole sitä, että stressaaminen ”vain lopetetaan”, vaan pikemminkin se on myötätuntoisemman ja armollisemman suhteen luomista omaan itseen ja kumppaniin, oman kehon ja mielen hoitamista tavallisten elintapojen avulla, tuen pyytämistä ja saamista ja näin toivon kipinästä kiinnipitämistä takaiskuistakin huolimatta. Lapsettomuuteen liittyvä stressi on normaalia ja sallittua, eikä se onneksi heikennä onnistumisen todennäköisyyttä.

Lähteitä:

Anttila, L., Korkeila, J. Stressi ja lapsettomuus. Suomen Lääkärilehti 2012; 67: 26–31.

Nicoloro-SantaBarbara, J. et al. Just relax and you’ll get pregnant? Meta-analysis examining women’s emotional distress and the outcome of assisted reproductive technology. Social Science & Medicine 2018; 213: 54–62.

Juttu on julkaistu aiemmin Simpukka-lehdessä 03/2018. Psykologi Mirka Paavilainen vastaa Simpukka-lehdessä lukijoiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin lapsitoiveesta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen mirka.paavilainen miukumauku ovumia.fi. Seuraa Mirkan Facebook-sivua täällä.

Posted in:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.