Teitä vanhemmuuteen

Vanhemmaksi ja isäksi tulo on monille tärkeä osa elämänsuunnitelmaa riippumatta siitä, onko kyseessä elämänmittainen haave vai pikkuhiljaa rakentunut toive. Kun vanhemmaksi tulon tiellä on esteitä, lapsitoiveen toteutuminen voi vaatia paljon tiedonhakua, suunnitelmallisuutta ja aikaa.  

Tässä artikkelissa tehdään lyhyt katsaus erilaisiin tapoihin, joilla tahatonta lapsettomuutta kokeva mies voi tulla vanhemmaksi. Voi olla, että et koe niitä itsellesi sopiviksi, eivätkä kaikki tavat ole jokaiselle mahdollisia. Tarkoituksena ei myöskään ole sanoa, että kaikki mahdollisuudet tulisi kokeilla. Lapsettomuutta ei aina voi ratkaista. Lapsettomuuden surun kanssa oppii elämään ja elämä tulee kantamaan myös ilman lapsia.  

Lapsettomuustutkimukset ja -hoidot kumppanin kanssa

Kun raskaus ei ala säännöllisistä, suojaamattomista yhdynnöistä huolimatta vuoden sisällä, tai tiedossa on jokin hedelmällisyyteen vaikuttava sairaus tai ominaisuus, kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin. Perustutkimuksiin voi hakeutua terveyskeskukseen, opiskelijaterveydenhuoltoon, yksityislääkärin vastaanotolle tai yksityiselle lapsettomuusklinikalle. Lapsettomuushoitoihin julkisessa terveydenhuollossa tarvitaan lähete perusterveydenhuollosta. Yksityiselle klinikalle voi hakeutua suoraan ilman lähetettä.

Tietoa lapsettomuustutkimuksista ja -hoidoista ja niihin hakeutumisesta ja muita hyödyllisiä linkkejä löydät Simpukan verkkosivuilta. 

Sijaisvanhemmuus

Kun biologisilla vanhemmilla on vaikeuksia tarjota lapselleen turvallinen ja tasapainoinen elinympäristö, voidaan lapsi sijoittaa kodin ulkopuolelle. Sijaisvanhempia on vähemmän kuin tarvetta olisi. Perhehoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea vakaata perhe-elämää sekä luoda läheisiä ihmissuhteita. 

Sijaisvanhemmuuden tulisi olla siihen ryhdyttäessä ykkösvaihtoehto, sillä lapsi tarvitsee häneen sitoutuneen ja turvaa ja rakkautta tarjoavan vanhemman. 

Lasten sijaisvanhemmuuksia on eri mittaisia sekä esimerkiksi lomitus- ja tukiperhetoimintaa. Sijaisvanhemmat koulutetaan eikä heiltä edellytetä tiettyä koulutus- tai työtaustaa. 

Lisää tietoa sijaisvanhemmuudesta löydät Perhehoitoliiton, SOS-lapsikylän ja Pelastakaa lapset ry:n sivuilta ja sateenkaari-ihmisten sijaisvanhemmuudesta www.sateenkaariperheet.fi

Adoptio

Adoptiovanhemmaksi tulevat aivan tavalliset ihmiset, joiden elämä on tasapainossa, ja joilla on valmiudet ottaa vastaan traumoja kokenut lapsi. Adoptiossa on kyse ensisijaisesti lapsen edusta ja oikeudesta turvalliseen ja tasapainoiseen kasvuympäristöön. 

Adoptiolaki muodostaa puitteet sille, kuka voi adoptoida. Adoptiovanhemman tulee olla 25 vuotta täyttänyt ja lapsiesityksen tullessa korkeintaan 49-vuotias. Yhdessä voivat adoptoida vain avioliitossa olevat parit, mutta lapsen voi adoptoida myös yksin. Kansainvälisessä adoptiossa kontaktimailla on lisäksi omia kriteerejä ja rajoitteita sille, kuka voi adoptoida. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien ja yksin adoptoivien miesten kohdalla kaikki kontaktimaat eivät ole mahdollisia.

Adoptioprosessi alkaa adoptioneuvonnalla, jonka aikana perhe saa tietoa prosessista ja oikeudellisista kysymyksistä, ja jossa tulevia adoptiovanhempia sekä arvioidaan että valmennetaan adoptiovanhemmuuteen. Neuvonnan läpikäyminen ei velvoita mihinkään vaan sen aikana voi pohtia, onko adoptio itselle oikealta tuntuva tapa tulla vanhemmaksi. Adoptioon tarvitaan adoptiolupa, jota haetaan neuvonnan jälkeen adoptiolautakunnalta.  

Lisää tietoa ja tukea adoptiota harkitsevalle.

Vanhemmuuskumppanuus

Vanhemmuuskumppanuudessa vanhemmuutta jaetaan alusta alkaen suunnitelmallisesti henkilöiden kesken, jotka eivät keskenään muodosta ydinperhettä. Vanhemmuuskumppaneina toimivat esimerkiksi apilaperheet mutta myös ystävykset tai toisensa vanhemmuuskumppanuus-foorumeilta löytäneet, lasta toivovat, aikuiset. 

Vanhemmuuskumppanuutta suunnittelevat ja vanhemmiksi tulevat sopivat kattavasti erilaisista asioista kuten:

  • kuinka raskaus toivotaan saatavan alulle,
  • kuinka vanhemmuutta jaetaan, 
  • missä lapsi asuu, 
  • kuinka arjessa toimitaan ja 
  • miten ristiriitoja ratkotaan. 

Sateenkaariperheet ry:llä on tietoa erityisesti apilaperheiden perustamisesta, juridiikasta ja vanhemmuudesta, mutta sama tieto sopii kaikkiin vanhemmuuskumppanuustilanteisiin. Tutustu kattavaan oppaaseen Sateenkaariperheiden sivulla.

Sijaissynnytys

Sijaissynnytykseen tähtäävät hoidot ovat Suomessa toistaiseksi kiellettyjä. Arviolta toistakymmentä henkilöä tai paria saa kuitenkin lapsen sijaissynnytyksen avulla vuosittain hakeutumalla sijaissynnytykseen tähtääviin hoitoihin tai kaupallisiin sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomaille. 

Sijaissynnytystä pohdittaessa kannattaa varata aikaa oikeudellisten ja käytännön asioiden selvittämiseen perusteellisesti. Niin lainsäädäntökenttä kuin hoitojen käytännöt vaihtelevat huomattavasti eri maiden välillä ja tietoa järjestelyistä, mahdollisuuksista ja oikeudellisista kysymyksistä voi olla vaikeaa löytää. 

Simpukka ja Sateenkaariperheet ry on koostanut tietopaketin sijaissynnytystä pohtiville. Löydät ohjeistuksen täältä.

Simpukka tekee vaikuttamistyötä sijaissynnytyksen sallimiseksi Suomessa.

Tämä teksti on osa Simpukan uusittua Näkymätön suru – Mies ja tahaton lapsettomuus -opasvihkosta. Liittymällä jäseneksi varmistat, että saat painotuoreen kappaleen postilaatikkoosi.

Tykkään
 
Hyödyllistä
 
Puhuttelevaa
 
Ikävää
 
En ymmärrä artikkelia
 

Avainsanat:

Sinua voi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit

Vertaistuki auttaa jaksamaan

Lue lisää

Matkalla hedelmöityshoitoihin – miehen rooli

Lue lisää