Tahaton lapsettomuus

Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa yksilön kehoon, mieleen, ihmissuhteisiin, talouteen ja tulevaisuudensuunnitelmiin. 

Tahaton lapsettomuus koskettaa erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisilla taustoilla. Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveydellinen tai elämäntilanteeseen liittyvä syy, kuten puolisoa ei ole tai puolisoiden toiveet eivät kohtaa. Joskus lapsettomuuden syytä ei saada selvitettyä. 

Tahattomaan lapsettomuuteen liittyviä kohderyhmiä on useita. Näitä ovat muun muassa lasta toivovat, hedelmöityshoidoissa olevat, lapsen saaneet lapselliset lapsettomat, lahjasoluperheet, lopullisesti lapsettomat ja lapsenlapsettomuutta kokevat lapsettomat.

Lasta toivovat

Kun raskautta aletaan yrittää, harvoin pohditaan tahattoman lapsettomuuden mahdollisuutta. Kun nais-miesparin raskaus ei ala spontaanisti tai itsellisesti tai naisparina lapsettomuushoitoihin hakeutuvilla hoitojen tuloksena, on se shokki. 

Tahaton lapsettomuus tuleekin useimmiten yllätyksenä ja järkytyksenä. Moni joutuu kriisiin kohdatessaan lapsettomuuden. Tavallista on myös kieltää asia, mikä voi viivästyttää tuen ja tarvittavan avun saamista. Joskus lapsettomuusdiagnoosin saa jo ennen lapsitoivetta. Tämä saattaa aktivoida lapsettomuuskriisin jo hyvin nuorella iällä.

Tunteiden jakaminen muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa auttaa kohtaamaan vaikeat tunteet, luomaan kokonaiskäsityksen tilanteesta ja pohtimaan tulevaisuuden ratkaisuja.

Vertaistukea saa esimerkiksi Suljettu Simpukka ja Simpukan Lapsitoive -Facebook-ryhmistä ja eri paikkakunnilla kokoontuvista ryhmistä ja verkkoryhmistä. Lue lisää sivulta Vertaistuki Simpukassa.

Lapsettomuushoidoissa olevat

Lapsettomuushoidoissa olevan tunteet ovat jatkuvassa myllerrystilassa. Toivo ja epätoivo vuorottelevat. Hoidoissa käyvä jännittää hoitojen onnistumista ja mahdollista raskautta jo tilanteessa, jossa yleensä lasta odottava ei vielä tiedä raskaudestaan. Kaikki huomio, energia ja monilla myös rahat tuntuvat menevän hoitoihin. 

Hoitopolulla lapseton joutuu monien kysymysten ja päätösten eteen. Kuinka paljon aikaa ja rahaa olen valmis satsaamaan? Kuinka jaksan ja saanko psyykkistä tukea? Koska on aika lopettaa hoidot? 

Hoitojen päättyessä pohditaan elämää eteenpäin, joko alkaneen raskauden tai epäonnistuneiden hoitojen kautta. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Kuinka hoitojen päättyminen vaikuttaa omaan itseen ja mahdolliseen parisuhteeseen?

Joskus lapsettomuuden syy voi olla sellainen, että Suomessa tilanteeseen ei ole sallittuja hoitomuotoja. Kohduttomalla, itsellisellä miehellä tai miesparilla ei ole Suomen hoitojärjestelmässä mahdollisuutta saada apua esimerkiksi sijaissynnyttäjältä, jolloin mahdolliset muut tavat lapsiperheellistyä voivat mietityttää.

Kuka ymmärtää tunteiden vuoristoradan paremmin kuin sen itse kokenut? Suurten kysymysten ja muutosten äärellä keskustelu samankaltaisen tilanteen kohdanneiden kanssa voi selkiyttää kuvaa nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. 

Simpukan tarjoamaa tukea on tarjolla monipuolisesti Facebook-ryhmissä, eri paikkakunnilla kokoontuvissa ryhmissä, chatissa ja videotapaamisissa.

Yksin tai kaksin elämiseen päätyneet

Lapsitoiveesta luopuminen on elämän suuria päätöksiä. Ympäristöstä löytyy aina niitä, jotka olettavat elämisen ilman lapsia olevan vapaaehtoinen päätös. Toisaalta ulkopuolisen voi olla vaikeaa ymmärtää, että lapsettomuuden jälkeen ilman lasta elämiseen päätyneet voivat olla onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä ilman lapsia. 

On käsiteltävä monia kysymyksiä ja mahdollisuuksia, ennen kuin päätös yksin tai kaksin jäämisestä on kypsä. Elämästä löytyy loputtomasti hyviä arvoja ja kokemuksia, joihin ilman lasta elävillä on rajattomat mahdollisuudet. Kriisi voi vahvistaa ja sen jälkeen elämään voi löytyä uusi tarkoitus: Minusta ei tullut vanhempaa, mutta voin tehdä jotain muuta tärkeää ja merkityksellistä. 

Vertaistukea löytyy Simpukan yksin ja kaksin elävien, lopullisesti lapsettomien SYKE-verkostosta. Liity mukaan täällä: SYKE-verkoston Facebook-ryhmä. Tutustu myös Simpukan oppaaseen Uutta polkua etsimässä – kun lapsettomuus on lopullista.

Lapselliset lapsettomat

Ketä voi kutsua lapsettomaksi? Onko silloin enää lapseton, jos kaivattu lapsi on saatu perheeseen vaikkapa hoitojen tai adoption kautta? 

Lapsettomuuden kokemus ei häviä lapsen saamiseen, vaan on usein läsnä halki elämän. Pitkän tien jälkeen saavutettu raskaus voi olla vaikeaa aikaa esimerkiksi keskenmenopelon vuoksi. Perhe-elämän sekä lapsen tuomien haasteiden kohtaamisesta syntyvät negatiiviset tuntemukset tuntuvat kielletyiltä. Olenko yhä lapseton? Kuinka käy ystävyydelle muiden lapsettomien kanssa? Mitä, jos kaipaamme lapsellemme sisarusta? 

Lapsen saanutta lapsettomuuden kokenutta voidaan kutsua lapselliseksi lapsettomaksi. 

Sekundaarinen lapsettomuus

Usein oletetaan, että onnistuneen raskauden jälkeen uuden lapsen saaminen on itsestäänselvyys. Sekundaarinen lapsettomuus voi yllättää täysin. Aiemmin raskaus on onnistunut, mutta sitten lisää lapsia ei kuulukaan.

Ympäristö harvoin ymmärtää lapsellisen lapsettoman kriisiä. Lapsellista lapsetonta kehotetaan nauttimaan olemassa olevasta lapsestaan. Jopa muut lapsettomat saattavat kokea lapsellisen lapsettoman kriisin olevan pienempi. Kuitenkin suru raskauden epäonnistumisesta ja lapsen kaipuu koskettavat yhtä kipeästi lapsellista lapsetonta kuin muitakin lapsettomia.

Jakamalla ajatuksiaan ja kokemuksiaan muiden lapsellisten lapsettomien kanssa lasta kaipaava voi löytää uusia näkökulmia ja tukea kriisiinsä. Liity mukaan täällä: Lapsellisten lapsettomien Facebook-ryhmä.

Lahjasoluperheet

Lahjasoluperheiden lapset ovat saaneet alkunsa lahjasolujen avulla. Tällöin puolet tai kaikki geeneistä tulevat oman perheen ulkopuolelta sukusolujen lahjoittajilta. Lahjasolu voi olla munasolu, siittiöitä, munasoluja ja siittiöitä tai alkio esimerkiksi toiselta lapsettomuushoitoja läpikäyneeltä parilta.

Sukusolujen lahjoittaja voi olla tuttu tai tuntematon. Suomessa vuoden 2007 jälkeen toteutetut lahjasoluhoidot tehdään rekisteröityjen lahjoittajien avulla, ja lapsella on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus saada lahjoittajan tiedot itselleen. 

Lahjasoluperheen arki on ihan tavallista lapsiperhearkea. Kuitenkin lapsen lahjasolutaustaan liittyy omat erityispiirteensä, jotka kulkevat aina lapsen, ja näin myös vanhemman mukana. Tärkeää on, että lapsi saa kasvaa tietoon lahjasolutaustastaan. 

Lue lisää Helminauha-hankkeen sivuilta. Vertaistukea on tarjolla Helminauha-Facebook-ryhmässä

Lapsenlapsettomuus

Tahattoman ja lopullisen lapsettomuuden suru voi tulla voimakkaana uudestaan esille siinä vaiheessa, kun ystävät ja muut samanikäiset saavat lapsenlapsia. 

Lapsenlapsettomuus voi tuoda osattomuuden tunteita. Tämä lapsettomuuden toinen kierros on kuitenkin melko vaiettua. Myös tässä vaiheessa muiden tarinoiden kuuleminen ja vertaistuki ovat tärkeitä monille. Tukea voi löytää SYKE-verkostosta sekä Sydänsimpukat-vertaisryhmästä.

Lapsenlapsettomuus koskettaa myös niitä vanhempia, joiden lapsi tai lapset ovat tahtomattaan tai omasta halustaan jääneet lapsettomiksi. Mitä ajatella ja kuinka reagoida, kun oma lapsi kertoo lapsettomuudestaan? Tahattomasta lapsettomuudesta kuullessa voi nousta päällimmäiseksi huoli omasta lapsesta ja tämän jaksamisesta. 

Moni vanhempi kokee myös syyllisyyttä ja etsii syitä lapsensa lapsettomuuteen jopa itsestään tai siitä, kuinka on lapsensa kasvattanut. Syyllisyyttä seuraavat avuttomuuden tunteet ja suru lapsenlapsettomaksi jäämisestä.

Vanhempi voi löytää tukea suruunsa ja huoleensa keskustelemalla muiden lapsenlapsettomien kanssa. Samanlaisia kokemuksia läpikäyvät ja -käyneet voivat tarjota toisilleen myös apua ja työkaluja lapsettomien tukemiseen. 

Sinulle, jonka oma lapsi on tahattomasti lapseton, voi olla apua Simpukan Kun lasta ei kuulu -oppaasta.

Simpukka - Kun lasta ei kuulu

Kun lasta ei kuulu – Läheisen opas

Tämä opas on tarkoitettu niille, joiden lähipiirissä on tahattomasti lapsettomia. Oppaassa on esitetty väitteitä ja huomautuksia, joita lapsettomat usein kuulevat, ja niitä on kommentoitu heidän näkökulmastaan. Nämä ajatukset auttavat ymmärtämään ongelmasta kärsiviä läheisiäsi paremmin. Tieto helpottaa oloa ja kanssakäymistä. Uusittu painos julkaistu 2021.