Vaikeista vaikeinkin aihe vaatii puhetta ja dialogia

PÄÄKIRJOITUS

Simpukka-lehti 2/2018

Vaikeista vaikeinkin aihe vaatii puhetta ja dialogia

Yhä useammin lapsettomuuteen päädytään tietoisten elämänvalintojen kautta. Ihmisen tapa kieltää omien suunnitelmien kannalta ristiriitainen tieto voi myös johtaa siihen, että yhä useampi kävelee unissaan lapsihaaveen ohi. Maailmalla onkin otettu käyttöön termi sleepwalking into infertility. 30-vuotiaan Simpukan tehtävä on lisätä tietoutta ja siksi sen täytyy uskaltaa puhua myös näistä vaikeasti sanoiksi puettavista aiheista.

Monia lapsettomia aihe ei millään tavalla kosketa, sillä hedelmällisyyden kanssa haasteita voi olla nuorillakin naisilla ja miehillä. Kuitenkin kasvavassa määrin aihe koskettaa niitä naisia, joita samaan aikaan repivät työelämän kasvavat odotukset ja lasten saannin parhaat vuodet. Näiden unissakävelijöiden herättämiseen tarvitaan tietoa ja tiedon toistoa.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan moni ei halua ajatella hedelmällisyyttään lainkaan tai kokee sen ahdistavana. Oman kropan hedelmällisyyteen, tai paremminkin sen puutteeseen, liittyvään ahdistukseen pystyy kenties jokainen tahattoman lapsettomuuden kokenut samaistumaan. Mutta mietitäänpä asiaa ihmisen kannalta, joka ei vielä kuumeile lapsitoiveessa, vaan tekee tietoisen päätöksen odottaa. Hän ehkä tiedostaa, että yli 35-vuotiaana hedelmällisyys heikkenee, mutta ovathan julkisuudenkin henkilöt tehneet lapsia yli 45-vuotiaina.

Ongelmaksi unissakävely lapsettomuuteen muodostuu silloin, kun silmät ummistetaan liian pitkäksi aikaa ja uni vie mukanaan tilanteeseen, jossa oma hedelmällisyys on jo karannut käsistä. Jos vahvaa lapsitoivetta ei ole, voi ihmisen olla vaikea ymmärtää sitä, miten raskas kokemus tahaton lapsettomuus on sitten mahdollisessa tulevaisuudessa. On helppo ajatella, ettei se satu omalle kohdalle. On helppo sanoa, että tiedostaa riskit. On kuitenkin aivan eri asia tulla kasvotusten riskin toteutumisen kanssa.

Naisia on jo aivan liikaa syyllistetty syntyvyyden laskusta, itsekkyydestä luoda uraa ja halusta saada kaikki. On monia syitä, miksi perheen perustamisen yrittäminen viivästyy toiveista riippumatta, eikä sillä ole mitään tekemistä unissakävelyn kanssa. Tämän pääkirjoituksen tarkoitus ei ole syyllistää, vaan kannustaa meitä lapsettomuuden kokeneita hellästi ravistelemaan ympäristöstämme nämä unissakävelijät hereille. Me ymmärrämme paremmin kuin kukaan muu, miten tärkeää tuo herättäminen on.

Vain tarinoilla herättely on mahdollista ja juuri meidän keskuudesta näitä tarinoita löytyy. On meidän tehtävämme kertoa, miltä tahaton lapsettomuus tuntuu, sillä kukaan muu sitä ei voi kertoa. Meillä on ääni ja kokemusasiantuntijuus. Me voimme tarinoillamme estää jonkun kanssaihmisen päätymästä tahattomaan lapsettomuuteen. Pidetään siis ääntä.

 

Muistutetaan myös, että meitä on monta. Me olemme yksi viidestä. Me emme ole yksin.

 

Minna

puheenjohtaja

Posted in: