Simpukan kautta voit löytää toisia tahattomasti lapsettomia ja saada ja antaa vertaistukea. Vertaistukea löytyy niin livenä tapaavista ryhmistä kuin verkon moninaisista kanavista. Tältä sivulta löydät kootusti tietoa Simpukan vertaistukimahdollisuuksista!

Facebook-ryhmät

Simpukan Facebook-ryhmät ovat suljettuja, mikä tarkoittaa sitä, että ryhmän ulkopuoliset eivät näe osallistujia ja keskusteluja. Jos haluat, etteivät muut näe mihin suljettuihin ryhmiin kuulut, tarkista oman profiilisi asetuksista, että tiedot ryhmistäsi ovat salattuja.
Keskusteluryhmiin pääset mukaan, kun vastaat liittymispyynnön yhteydessä olevaan kysymykseen. Liitämme sinut vastauksesi jälkeen keskusteluun. Lyhyellä kirjoituksella itsestä ja omasta elämäntilanteesta varmistetaan, että liittymispyynnön lähettänyt henkilö todella haluaa mukaan verkkovertaisryhmään ja että hän on ryhmän kohderyhmää. Tämän sivun lopusta löytyvät Simpukan keskusteluryhmien säännöt, joita ryhmään liittyvä sitoutuu noudattamaan.

Suljettu Simpukka -Facebook-ryhmä on tarkoitettu kaikille lapsettomuutta kokeneille. Liity ryhmään täällä.

Simpukan Lapsitoive -Facebook-ryhmä on tarkoitettu ensimmäistä lastaan toivoville. Liity ryhmään täällä.

Lapselliset lapsettomat -Facebook-ryhmä on tarkoitettu niille lapsettomuutta kokeneille, jotka ovat tavalla tai toisella saaneet lapsen, sekundäärisesti lapsettomille tai ovat raskaana. Liity ryhmään täällä.


Simpukan lapselliset hoitojen loputtua -Facebook-ryhmä on tarkoitettu niille lapsellisille lapsettomille, joiden hoidot ovat päättyneet. Ryhmässä saa vertaistukea siihen , että sopeutuu olemassa olevaan lapsilukuun ja siihen, ettei lapsiluku ole ollut oman toiveen mukainen. Liity ryhmään täältä.


SYKE-verkoston -Facebook-ryhmä on tarkoitettu niille tahattomasti lapsettomille, joiden elämä jatkuu ilman lasta yksin tai kumppanin kanssa ja joiden kohdalla hedelmöityshoidot tai esimerkiksi adoptio ei ole enää ajankohtaista. Liity ryhmään täällä.

Helminauha-verkoston –Facebook-ryhmä on tarkoitettu niille, jotka pohtivat lahjasukusoluhoitoja, ovat hoidoissa tai ovat jo saaneet lapsen lahjasoluhoitojen avulla. Liity ryhmään täällä.


SYKE-nätverket -Facebook-gruppen finns för de barnlösa vars liv fortsätter utan barn, ensam eller med partner, och för vilka fertilitetsvård eller t.ex adoption inte mera är aktuellt. Gå med i gruppen här.

Simpukka på svenska -Facebook-gruppen är för alla som upplevt ofrivillig barnlöshet. Gå med i gruppen här.

Yksityisyys sosiaalisessa mediassa

Yhdistyksen toimintaan osallistuminen, niin sosiaalisessa mediassa kuin muutenkin, sisältää riskin siitä, että henkilön yksityisyyteen liittyvää tietoa päätyy muille kuin henkilölle itselleen. Simpukka-yhdistys pyrkii erilaisin toimin varmistamaan, että keskustelu verkkovertaisryhmissä on mahdollisimman turvallista, mutta on huomioitava, että sosiaalisen median palveluiden suojauksiin ja ryhmän jäseniin ei voi aukottomasti luottaa. Jokaisen verkkovertaisryhmän jäsenen on tämän vuoksi otettava itse vastuu siitä, kuinka avoimesti itsestään ja omasta lapsettomuuskokemuksestaan ryhmässä kertoo.

Suljettuihin ryhmiin täytyy hakea erikseen ja keskustelun sisällön näkevät vain ryhmään kuuluvat jäsenet. Oman nimen näkymisen ryhmässä voi kuitenkin piilottaa omasta profiilista, kts. ohje alla.


Käytännön keinoja suojata omaa yksityisyyttä:

  • Kerro nettikeskusteluissa vain sellaisia asioita, joiden takana olet valmis seisomaan myös kasvokkaisissa keskusteluissa
  • Anonyymi, nimetön, keskustelufoorumi on turvallisempi keskustelupaikka kuin Facebookin ryhmät, koska siellä tunnistetietojen käyttämistä välttämällä voi pysyä tunnistamattomana
  • Käytä keskustelupalstaa fyysisesti turvallisesti: suojaa mobiililaitteet salasanalla, estä ulkopuolisia näkemästä keskustelua esim. julkisissa kulkuvälineissä.
  • Oman nimen piilottaminen ryhmästä, katso ohje alta.


Oman nimen piilottaminen ryhmästä:

  • Avaa tietokoneella oma Facebook profiilisi.
  • Klikkaa kansikuvan alla olevista välilehdistä “Lisää” -valikko ja valitse “Hallitse osioita”.
  • Etsi “Ryhmät” -kohta ja poista ruksi JA tallenna.

Näin tiedoissasi ei näy, että kuulut Simpukan ryhmään, eikä Facebook ehdota ryhmää ystävillesi. Nimesi näkyy kuitenkin ryhmän jäsenluettelossa.

Foorumi

Keskustelupalstat mahdollistavat vertaistuen saamisen sielläkin, missä muita tuen muotoja ei ole saatavilla. Simpukan keskustelufoorumilla voi osallistua keskusteluihin anonyymisti. Helminauha-keskusteluun tulee hakea jäsenyyttä erikseen, sillä keskustelualue on suljettu ja varattu vain niille, jotka pohtivat lahjasukusoluhoitoja, ovat hoidoissa tai ovat jo saaneet lapsen lahjasoluhoitojen avulla.

Vertaisvälitys

Vertaisvälitys on netti-ilmoitustaulu, jossa vertaiset ilmoittavat omasta halukkuudestaan vertaistuen tarpeeseen tai tarjontaan omalla nimellä tai anonyymisti. Tuki on yksilöllistä ja vapaamuotoista. Vertainen ei ole koulutettu tukihenkilö, vaan samanlaisessa elämäntilanteessa oleva, jonka kanssa voi vaihdella ajatuksia ja kokemuksia. Vertaisvälitys sopii myös niille, joiden paikkakunnalla ei ole vertaistukiryhmää ja henkilöille, jotka kokevat ryhmätoiminnan itselleen vieraana. Vertaisvälityksen löydät TÄÄLTÄ.

Simpukka-chat

Simpukka-chat on Mielenterveysseuran Tukinetissä toimiva keskusteluryhmä, jota ohjaavat vapaaehtoiset. Chateja järjestetään eri elämäntilanteissa oleville lapsettomille. Chatissa keskustellaan anonyymisti tahattomaan lapsettomuuteen liittyvistä asioista. Chat-alustan löydät täältä.


Simpukan keskusteluryhmien säännöt

Avoimuus ja yhdenvertaisuus: Ryhmän on tarkoitus toimia turvallisena paikkana, jossa voi saada ja antaa tukea tahattoman lapsettomuuden aikana. Kaikki ryhmän jäsenet voivat henkilökohtaisella profiilillaan osallistua yhdenvertaisina keskusteluun, ml. moderaattorit ja ylläpitäjät. Jokaisella on yhtäläinen oikeus sanoa sanottavansa toisia ryhmän jäseniä kunnioittavasti ja yleistä netikettiä noudattaen. Keskusteluryhmä on yhteisö, jossa on hyväksyvä ilmapiiri ja jossa kaikkien kokemusta kunnioitetaan. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi riitoja tai hauku muita keskustelijoita. Ylläpito puuttuu ja/tai poistaa keskusteluja, joissa arvostellaan ja loukataan ihmisiä esimerkiksi vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, ihonväriin tai esimerkiksi johonkin etniseen ryhmään kuulumisen johdosta. Lapsettomia ollaan eri syistä ja haasteet ovat erilaisia, joten keskusteluryhmässä ei vähätellä keskustelijoiden henkilökohtaisia kokemuksia. Simpukan keskusteluryhmät ovat syrjinnästä vapaita.

Luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja: Ryhmän keskusteluista ei puhuta ryhmän ulkopuolella, eikä julkaisuja saa jakaa ryhmän ulkopuolelle. Tällainen toiminta johtaa ryhmästä poistamiseen. Ryhmässä on kunnioitettava myös yksityisyyttä. Tämä on huomioitava esimerkiksi oman puolison asioista puhuttaessa.

Markkinointikielto: Ryhmässä ei tule mainostaa omia tuotteita, palveluita tai esimerkiksi jotain uskonnollista tai poliittista vakaumusta. Jokainen voi omakohtaiseen kokemukseen perustuen suositella ryhmän viitekehykseen sopivia laillisia tavaroita, tuotteita ja palveluja, mikäli suosittelusta ei koidu hänelle henkilökohtaista taloudellista hyötyä.

Laillisuus: Ryhmän jäseniä velvoittaa Suomen laki. Esimerkiksi ryhmässä ei saa myydä tai lahjoittaa lääkkeitä. Yksityisen henkilön suorittama lääkkeiden myynti ja edelleen välittäminen on Suomen lain mukaan laitonta. Jäseniä velvoittavat myös tekijänoikeudet.

Ylläpito: Ryhmää ylläpitää Lapsettomien yhdistys Simpukka ry. Ylläpitoa suorittavat yhdistyksen henkilöstö ja yhdistyksen antamalla mandaatilla vapaaehtoiset verkkovertaiset. Kunkin Facebook-ryhmän ylläpitäjät voi tarkistaa ryhmän jäsenistä rajauksella Ylläpitäjät. Vapaaehtoiset moderaattorit osallistuvat keskusteluihin omana itsenään, jolleivät he erikseen mainitse kommentoivansa moderaattorin roolissa. Ylläpitäjät ja moderaattorit huolehtivat jäsenpyyntöjen hyväksymisestä, keskustelujen seurannasta ja sääntöjen noudattamisesta. Trollit, valeprofiilit ja sääntöjen vastaisesti toimivat jäsenet poistetaan ryhmästä ylläpidon toimesta.

Vastuuvapauslauseke: Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n keskusteluryhmät ovat vapaasti jäsenten käytössä heidän itsensä ja yhdistyksen tuottamille keskusteluille/keskustelunavauksille. Kuka tahansa henkilökohtaisella profiilillaan esiintyvä, joka on hyväksytty ryhmään, voi osallistua keskusteluihin. Keskusteluryhmistä löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta Simpukka-yhdistys ei voi taata kaiken tiedon oikeellisuutta. Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki keskusteluryhmistä löytyvä tieto toimitetaan lukijalle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen. Simpukka-yhdistyksen henkilöstö ja vapaaehtoiset eivät ole millään tavalla vastuussa virheellisten tai loukkaavien tietojen olemassaolosta tai niiden käytöstä.

Päivitetty 07.05.2019
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsettomien yhdistys Simpukalla on oikeus tarkentaa ja muuttaa keskusteluryhmän sääntöjä. Keskusteluryhmään liitetyn jäsenen katsotaan hyväksyneen nämä säännöt.

Vertaistuesta voimavaroja

“Vertaistukiryhmässämme on toisista välittävä, kannustava meininki. Ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä toisille kuuluu. Ryhmässä saa sanoa miltä tuntuu ja muut ottavat ajatuksesta kopin. Eikä kannata unohtaa lukemattomia nauruja, joita ehkä joku, joka ole kokenut vastaavaa, ei edes tajua…”

Keskustelu toisten samankaltaisissa tilanteissa olevien tai niitä läpikäyneiden kanssa helpottaa omaa oloa ja saattaa antaa työkaluja omien sisäisten solmukohtien aukaisemiseen. Haluamme auttaa lapsettomia solmimaan yhteyksiä toisiinsa ja jakamaan yhdessä kokemuksiaan.
Yhdistyksen tilaisuudet, tapaamiset ja vertaistukitoiminta ovat avoimia kaikille.

Muistathan, että vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen persoonallisuuteen ja elämäntaitoihin nojaten, joten se ei korvaa ammattimaista terapiaa tai muuta ammattiapua.

Tule mukaan vertaistukiryhmätoimintaan!

Simpukka-yhdistyksellä on neljänlaisia vertaistukiryhmiä:

  • Lapsettomien lapsitoive-vertaistukiryhmään ovat tervetulleita kaikki ensimmäistä lasta toivovat lapsettomat yksin tai yhdessä puolison kanssa.
  • Yksin ja kaksin elävien SYKE-ryhmä on tarkoitettu tahattomasti lapsettomille, joiden elämä jatkuu yksin tai kaksin. SYKE-ryhmäläisillä esimerkiksi lapsettomuushoidot ja toive lapsesta eivät ole enää ajankohtaisia.
  • Helminauharyhmä on tarkoitettu lahjasoluilla tehtäviä lapsettomuushoitoja harkitseville, hoitoja läpi käyville tai jo lapsen saaneille
  • Lapselliset lapsettomat -vertaistukiryhmä on tarkoitettu niille lapsettomuutta kokeneille, jotka ovat tavalla tai toisella saaneet lapsen, sekundäärisesti lapsettomille tai ovat raskaana. Lapsettomuuden kokemus ei aina häviä, vaikka perhe kasvaisikin – se kulkee usein mukana läpi elämän.

Ryhmissä voi jakaa omia kokemuksia, ajatuksia sekä iloja ja suruja luottamuksellisesti. Simpukan vertaistukiryhmiä vetävät vapaaehtoisesti toimivat vertaiset. Lisätietoa tapaamisista saat oman paikkakuntasi ryhmänvetäjältä sähköpostitse, tapahtumakalenterista ja Facebook-ryhmistä. Jos paikkakunnallasi ei ole ryhmää, lähetä viestiä vertaistukikoordinaattori Anniinalle: anniina(at)simpukka.info.

Vertaistukiryhmät eri paikkakunnilla ja vetäjien sähköpostiosoitteet

Helsinki
1) Lapsettomien Lapsitoive-ryhmä on tällä hetkellä TAUOLLA. Uutta vertaisohjaajaa kaivataan, jotta vertaistuki mahdollistuisi. Jos kiinnostuit vertaisohjaajuudesta, niin olethan yhteydessä vertaistukikoordinaattori Anniina Valkoseen ja hän kertoo lisää: anniina(at)simpukka.info/ 040-5323010.
2) Helminauharyhmä lahjasoluilla lasta harkitseville, hoidoissa oleville tai jo lapsen saaneille. Lisätietoja tapaamisista saa osoitteesta helsinki.helminauha.simpukka(at)gmail.com.
3) Lapselliset lapsettomat -ryhmä on niille, joilla on jo lapsi/lapsia tai ovat raskaana. Lisätietoja ryhmästä helsinki.lapselliset.simpukka(at)gmail.com.
4) Kohtuuttomat ry, vertaistukiryhmä kohduttomille naisille. Lisätietoja: info(at)kohduton.fi

Joensuu
Lapsellisten lapsettomien vertaistukiryhmä on tauolla. Lisätietoa saat vertaistukikoordinaattorilta.

Jyväskylä
Ensimmäistä lastaan toivovien lapsitoive-ryhmä on tauolla. Lisätietoa saat vertaistukikoordinaattorilta.

Kalajoki
Eri elämäntilanteessa olevien lapsettomien vertaistukiryhmä. Lisätietoa tapaamisista: kalajoki.simpukka(at)gmail.com.

Lahti
Lahden lapsitoive-ryhmä on tauolla. Lisätietoa saat vertaistukikoordinaattorilta.

Mikkeli
Lapsellisten lapsettomien ryhmä: mikkeli.lapselliset.simpukka(at)gmail.com.

Oulu
Lapsettomien Lapsitoive- vertaistukiryhmään ovat tervetulleita entiset ja uudet ryhmäläiset yksin tai puolison kanssa! Lisätietoja osoitteesta oulu.simpukka(at)gmail.com.

Pori
1) Porin Lapsitoive-ryhmä on tauolla. Lisätietoa saat vertaistukikoordinaattorilta.
2) Porin Lapselliset lapsettomat -ryhmä on niille, joilla on jo lapsi/lapsia tai ovat raskaana. Lisätietoa ryhmästä ja tapaamisista: pori.lapselliset.simpukka(at)gmail.com

Porvoo
Porvoon lapsettomien ryhmä. Lisätietoa ryhmästä ja tapaamisista: porvoo.simpukka(at)gmail.com.

Tampere
1) Lapsitoive-ryhmä ensimmäistä lasta toivoville ja hedelmöityshoidoissa käyville. Lisätietoja tapaamisista: tampere.simpukka(at)gmail.com.
2) Helminauharyhmä lahjasoluilla lasta harkitseville, hoidoissa oleville tai jo lapsen saaneille. Lisätietoja tapaamisista saa osoitteesta tampere.helminauha.simpukka(at)gmail.com.
3) Lapselliset lapsettomat. Lisätietoa tapaamisista osoitteesta tampere.lapselliset.simpukka(at)gmail.com.
4) SYKE-ryhmä on tarkoitettu tahattomasti lapsettomille, joiden elämä jatkuu ilman lasta. Lisätietoa tapaamisista tampere.syke.simpukka(at)gmail.com.

Turku
1) Turussa toimii lapsettomien lapsitoive-vertaistukiryhmä. Lisätietoa tapaamisista osoitteesta turku.simpukka(at)gmail.com.
2) Turun Helminauharyhmä lahjasoluilla lasta harkitseville, hoidoissa oleville tai jo lapsen saaneille. Lisätietoja tapaamisista saa osoitteesta turku.helminauha.simpukka(at)gmail.com.

Kajaani
1) Kajaanissa toimii eri elämäntilanteissa olevien tahattomasti lapsettomien vertaistukiryhmä. Lisätietoa tapaamisista osoitteesta kajaani.simpukka(at)gmail.com.

Kokkola
1) Kokkolassa toimii eri elämäntilanteissa olevien tahattomasti lapsettomien vertaistukiryhmä. Lisätietoa tapaamisista osoitteesta kokkola.simpukka(at)gmail.com.

Kuopio
1) Kuopiossa toimii ensimmäistä lastaan toivovien Lapsitoive – vertaistukiryhmä. Lisätietoa tapaamisista osoitteesta kuopio.simpukka(at)gmail.com.

Tule mukaan vertaistukiryhmätoimintaan!

Eikö paikkakunnallasi ole ryhmää? Simpukka-yhdistys auttaa ryhmän perustamisessa. Haluatko toimia vertaisohjaajana? Yhdistys etsii eri tilanteissa olevia lapsettomia ryhmien vertaisohjaajiksi.

Mitä vertaisohjaajalta edellytetään, ja mitä hänen tulee tietää? Simpukka-yhdistys opastaa vertaisohjaajia sekä tarjoaa heille tukea, opastusta ja koulutuksia. Yhdistys auttaa tahattomasti lapsettomia löytämään vertaistukiryhmän tai -henkilön. Ota yhteyttä täyttämällä tämä LOMAKE tai lähetä viestiä vertaistukikoordinaattorille.

Kerro toiveesi, ja otamme yhteyttä!

Simpukka-parit -toiminta

Lapsettomuus vaikuttaa parisuhteeseen väistämättä. Kyseessä on yhteinen asia, joka vaikuttaa meihin puolisoina ja kumppaneina eri tavoin ja eri tahtiin. Parisuhde voi lujittua lapsettomuuden myötä, mutta se ei tapahdu automaattisesti: parisuhteen eteen on tehtävä töitä!

SimpukkaParit-toiminta on tarkoitettu kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeville, jotka haluavat edistää parisuhteensa hyvinvointia.

Parisuhteen huoltaminen tuo voimavaroja haastavaan elämäntilanteeseen ja voi olla yllättävän antoisaa!

Lapsettomuus parisuhteessa

Lapsettomuus aiheuttaa kriisin, joka aaltoilee ja voi kestää vuosia, eikä välttämättä pääty edes toivotun lapsen myötä. Lapsettomuus ja parisuhde kietoutuvat yhteen, sillä yleensä lasta toivotaan yhdessä pariskuntana. Lapsettomuuskriisi voi olla kriisi myös parisuhteelle, ja se koetaan yksilöllisesti ja elämäntilanteiden mukana muuttuvasti. Usein puolisot kokevat yhteisen kriisin eri tavoin ja eri tahtiin, mikä haastaa parisuhteen.

Lapsettomuuskriisistä voi kuitenkin selvitä yhdessä, ja vain pienellä osalla pariskunnista lapsettomuus johtaa eroon. Lapsettomuuden myötä puolisoiden on opeteltava puhumaan toisilleen vaikeistakin asioista. Yhdessä kannettu ja jaettu suru voi lujittaa parisuhdetta ja lisätä suhteen läheisyyttä. Kun pariskunta on selviytynyt kriisistä, parisuhde on aiempaa vahvempi ja puolisot lähentyneet entisestään.

Lapsettomuutta on kuvattu parisuhteen Cooperin testiksi, jolla mitataan paitsi kumppaneiden oma sietokyky myös parisuhteen kestävyys.

Toive lapsesta voi ajoittain peittää alleen kaiken muun. Parisuhteen hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin tärkeää, sillä toimiva parisuhde on hyvinvoinnin pohja. Suhteeseen panostaminen lisää suhteen läheisyyttä ja molemminpuolista tukea kriisin keskellä. Hyvinvoiva parisuhde auttaa selviytymään lapsettomuuskriisistä vahvoina yhdessä. Oma puoliso onkin valtaosalle lapsettomista tärkein tukija lapsettomuuden eri vaiheissa. Hyvä parisuhde on tärkeä niille, jotka lopulta saavat lapsia, sillä se antaa pohjan myös lasten hyvinvoinnille. Erityisen tärkeä vahva parisuhde on kaksin elämiseen päätyville pariskunnille.

Hedelmöityshoitojen vaikutukset parisuhteeseen

Monet parit hakeutuvat hedelmöityshoitoihin, kun biologista lasta ei toiveista huolimatta ala kuulua. Hedelmällisyyshoidot koetaan usein fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin raskaiksi, ja ne herättävät hoidoissa olevissa monenlaisia tunteita. Hedelmöityshoidoissa käymistä kuvataan usein toivon, epätoivon ja pettymysten vuoristoradaksi, joka koettelee myös parisuhdetta. Erityisesti hoitojen pitkittyminen saattaa vähentää tyytyväisyyttä parisuhteeseen.

Hoidoissa puututaan lääketieteellisesti parin intiimeimpään elämänalueeseen, joten puolisot voivat kokea seksuaalisuutensa olevan haastettuna. Useat parit kuitenkin onnistuvat käsittelemään hoitojen seksuaalisuuteensa tuomia muutoksia ja ratkaisemaan mahdolliset ongelmat yhdessä.

Hedelmöityshoidoissa nainen joutuu fyysisemmin kosketuksiin lääkkeiden ja toimenpiteiden kanssa, jolloin miehen rooliksi usein muotoutuu puolison tukijana oleminen. Samalla tulee muistaa, että myös miehelle lapsettomuus on raskasta, eikä hänen kokemustaan hoitojenkaan keskellä tule unohtaa. Toinen toisensa tukeminen on tärkeää ja vahvistaa tunnetta yhteisestä tavoitteesta. Puoliso on yleensä se, joka ymmärtää parhaiten, joten toiselle puhuminen ja vastavuoroisesti kuunteleminen helpottaa hoitojen tuomia paineita. Myös vertaistuki voi auttaa selkiyttämään tilannetta.

Adoptioprosessin vaikutukset parisuhteeseen

Osa lapsettomista pareista aloittaa adoptioprosessin. Adoptioprosessiin liittyvä jatkuva odotus, epävarmuus ja prosessin pitkä kesto tuovat haasteita myös parisuhteeseen. Haasteilla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Prosessi voi lähentää puolisoita, lisätä yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa parisuhdetta. Joidenkin kohdalla adoptioprosessi taas saattaa aiheuttaa kriisejä ja ajaa kumppanit erilleen toisistaan.

Haasteista voi päästä yli työstämällä niitä muun muassa puolison kanssa keskustelemalla. Myös esimerkiksi ystävien, sukulaisten tai terapeutin kanssa keskustelu tuo apua vaikeisiin tilanteisiin. Vertaistuki ja prosessiin liittyvien asioiden pohdinta auttavat eteenpäin. Lapsen tulo muuttaa koko perheen elämän, ja myös muutoksiin parisuhteessa tulee varautua. Adoptioprosessin keskellä on tärkeää hoitaa parisuhdetta ja viettää puolison kanssa yhteistä aikaa, sekä vaalia ystävyyssuhteita.

Kaksin elämiseen päätyminen

Kaikki lasta toivovat eivät mene hedelmöityshoitoihin, tai eivät onnistu saamaan lasta niiden avulla. Adoptioprosessiin ryhtyminen tai sijaisvanhemmuus ei sovi kaikille. Kun pariskunta on pohtinut omaa tilannettaan ja mahdollisuuksiaan, päätös kaksin elämisestä voi lopulta näyttäytyä positiivisena vaihtoehtona. Kahdestaan elävä pari voi löytää elämäänsä uusia tavoitteita ja merkityksiä. Hyvinvoiva parisuhde antaa voimaa kahdestaan eläville. Kaksin elämisessä on monia myönteisiä puolia, joista on hyvä nauttia yhdessä oman kumppanin kanssa.

Jos lapsitoive toteutuukin

Usein lapsettomuutta ja mahdollisesti hoito-, adoptio- tai sijaisvanhemmuusprosessin kokeneet ovat pitkään ja hyvin valmistautuneita vanhemmuuteen. Siihen, että lapsettomuuden aiheuttama suru ja muut tunteet eivät välttämättä katoakaan lapsen myötä, ei olla aina valmistautuneita. Erityisesti pikkulapsivaihe voi yllättää raskaudellaan ja olla kuormittavaa myös parisuhteelle. Lapsiperheen kehitysvaiheet haastavat kaikki omalla tavallaan parisuhteen ja kumppaneiden yhteinen aika voi olla kortilla. Hyvä parisuhde on myös vanhemmuuden ja lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeä.

Tukea parisuhteeseen

SimpukkaParien parisuhdetapaamisissa (parisuhdepäivissä, -illoissa ja viikonloppukursseilla) löydetään yhdessä vertaisten kanssa voimavaroja parisuhteeseen. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Parisuhdetta voi vahvistaa myös harjoituksilla ja lukemistoilla, niitä olemme koonneet allaolevaan tiedostoon.

Mikäli parisuhde tai oma olotila tuntuu olevan solmussa, voi olla hyvä ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Psykologin tai terapeutin kanssa voi hakeutua keskustelemaan yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Lapsettomuuteen perehtyneitä terapeutteja löytyy Simpukan sivuilta.

Simpukka-parit -toiminta

Aina välillä kannattaa kysyä itseltään: ”Mikä tekee minut onnelliseksi? Tietääkö kumppanini sen?”

Simpukan parisuhdetoiminnan tarkoituksena on rohkaista pariskuntia pohtimaan ja keskustelemaan oman kumppanin kanssa oman parisuhteen voimavaroista, vahvuuksista ja haasteista ja tällä tavoin ennaltaehkäistä parisuhteen ongelmia haastavassa elämäntilanteessa. SimpukkaParit-toiminta on tarkoitettu kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeneille, elämäntilanteesta riippumatta: lasta toivoville, hoidoissa käyville, adoptio- tai sijaislasta odottaville, elämäntilannelapsettomille, kaksin eläville ja lapsen/lapsia saaneille lapsettomille.

Me ihmiset muutumme, kasvamme ja kehitymme eivätkä parisuhteemmekaan näin ollen voi säilyä muuttumattomina. Myös parisuhteeseen itsessään kuuluu erilaisia kehitysvaiheita, joista yritämme ja haluamme selviytyä yhdessä. Aina se ei ole helppoa: elämä haastaa meidät joka suunnalta, niin hyvässä kuin joskus pahassakin. Erilaiset kuormittavat elämäntilanteet kuten lapsettomuus tai lasten tulo perheeseen tavalla tai toisella, työpaineet tai työttömyys, sairaus tai yllättävät kriisit voivat kuormittaa myös parisuhdettamme. Parhaimmillaan parisuhde auttaa kuitenkin selviytymään vaikeistakin tilanteista.

”Sielunkumppania ei löydetä, sellaiseksi kasvetaan.”

Parisuhdekursseja ja -toimintaa voi lämpimästi suositella kaikille pariskunnille. Parisuhteesta kannattaa pitää huolta jo ennen kuin mahdolliset vaikeudet ovat tulleet elämään. Jo olemassa olevaa hyvää kannattaa vahvistaa entisestään ja pohtia, mitä meidän ehkä tulisi vielä tehdä paremmin tai toisin.

Parisuhdetoiminnassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi parisuhteen vuorovaikutuksen kysymyksiin. Tutkimuksissa on osoitettu, että vuorovaikutuksen määrä ja vuorovaikutustaitojen moninaisuus ovat yhteydessä parisuhteen vakauteen ja pysyvyyteen. Vaikeudet parisuhteessa liittyvätkin usein puhumattomuuteen tai negatiiviseen kommunikaatioon. Vanha klisee ”puhuminen kannattaa” pitää paikkansa! Avoimuus johtaa myönteisiin tunteisiin ja lisää luottamusta kumppanien välillä. Parisuhdetoiminnassa on mahdollista tutkiskella itselle sopivia vuorovaikutuksen tapoja, oppia uusia ja vahvistaa yhteistä vuorovaikutusta.

SimpukkaParit-toiminnan kulmakivenä on vertaistuki. Parisuhdetoimintaa ohjaavat koulutetut vertaisohjaajat. Vertaisuuteen perustuva parisuhdetoiminta saa voimansa siitä tiedosta, että emme ole yksin, emme ole ainoita! Muiden samaa kokeneiden kanssa asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä, jakaa kokemuksia, nauraa ja itkeä, olla vain oma itsensä.

SimpukkaParit-parisuhdetapaamiset

Järjestämme kolmenlaisia parisuhdetapaamisia: Rikasta minua! -viikonloppukurssi, SimpukkaParit-päivä ja SimpukkaParit-ilta.

Rikasta minua! -parisuhdekurssi

Rikasta minua! -viikonloppukurssilla keskitytään parisuhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Kurssi soveltuu erinomaisesti parin ensimmäiseksi parikurssiksi ja aiemmin kursseille osallistuneille vahvistamaan yhteistä hyvää.

Kurssilla panostetaan ilon aiheiden ja voimavarojen löytämiseen parisuhteesta ja yhteisestä elämästä. Lisäksi etsitään konkreettisia tavoitteita suhteelle ja keinoja niiden toteuttamiseen arjessa. Viikonlopun aikana ehditään myös viettää aikaa toisten lapsettomuutta kokeneiden pariskuntien kanssa.

  • osallistutaan pariskuntina
  • teemoina mm. suhteen voimavarat ja mahdollisuudet, tarpeiden ilmaisu, ristiriitojen ratkaisu, suhteen rikastuttaminen arjessa
  • pohdintaa ja harjoituksia kumppanin kanssa, yksin ja ryhmässä (luottamuksellisesti)
  • ohjaajana vertaisohjaajapari
  • osallistumismaksu sis. ohjelman ja täysihoidon

SimpukkaParit-päivä

Parisuhdepäivässä tutkaillaan oman parisuhteen voimavaroja ja vuorovaikutusta parisuhteessa. Päivä johdattelee parit oman parisuhteensa äärelle keskustelun ja lyhyiden alustusten avulla. Päivä tarjoaa lisäksi mahdollisuuden tutustua muihin tahatonta lapsettomuutta kokeneisiin pareihin.

  • osallistutaan pariskuntina
  • teemoina mm. parisuhteen vuorovaikutus ja voimavarat
  • lyhyt alustus teemoihin, työskentelyä kumppanin kanssa ja ryhmässä
  • ohjaajina SimpukkaParit-vertaisohjaajat

SimpukkaParit-ilta

Pari-ilta tarjoaa maistiaisia parisuhdetoiminnasta. Ilta sisältää kevyen johdattelun parisuhteen hyvinvoinnin kysymyksiin ja keskustelua muiden tahatonta lapsettomuutta kokeneiden kanssa. Järjestämme pari-iltoja yhdessä vertaistukiryhmien kanssa.

  • voi osallistua myös ilman kumppania
  • järjestetään Simpukan vertaistukiryhmissä
  • teemoina mm. vuorovaikutustaidot parisuhteessa, läheisyyden lisääminen
  • alustus teemoihin, keskustelua vertaisen kanssa ja ryhmässä
  • ohjaajina vertaisohjaajat

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!

Vertaisohjaajien koulutukset

Lisäksi parisuhdetoimintaan osallistuvat voivat halutessaan alkaa parisuhdetoiminnan vertaisohjaajiksi ja saada siten kiinnostavia uusia kokemuksia. SimpukkaParit-vertaisohjaajat saavat yhdistykseltä kattavan koulutuksen ja täyden tuen ohjaajana toimimiseen. Vertaisohjaajat mahdollistavat parisuhdetoiminnan!

SimpukkaParit-projekti 2014-2016

Simpukan parisuhdetoimintaa kehitettiin RAY:n rahoittamassa SimpukkaParit-projektissa, joka kesti 2014–2016. Projektin aikana kehitettiin malli vertaistukeen perustuvalle parisuhdetoiminnalle. Pääyhteistyökumppanina oli Parisuhdekeskus Kataja, jonka kanssa teemme antoisaa yhteistyötä edelleen. Parisuhdetoiminta on jatkunut osana Simpukan perustoimintaa projektin jälkeen, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin tahatonta lapsettomuutta kokevien tarpeita. Otamme mielellämme vastaan kaikki ideat, palautteet ja toiveet parisuhdetoimintaan liittyen!

Toisten vertaisten tapaaminen ja kokemuksen jakaminen on korvaamatonta myös parisuhdetyössä. Vastaavaa, lapsettomuuden kokemukset huomioivaa tukea ei välttämättä saa tavanomaisilla parisuhdekursseilla. SimpukkaParit-toiminnassa löydetään uusia voimavaroja yhteiseen elämään ohjatun työskentelyn, vertaistuen, toiminnan ja rennon yhdessäolon keinoin

Vaali parisuhdettasi

Rakkaus riittää pitkälle, mutta jotta parisuhde voisi hyvin pitkään, on sen eteen tehtävä myös työtä. Suhteen alkuvaiheessa vasta rakastuneina on vaikeaa uskoa, että joskus emme olisikaan näin onnellisia. Parisuhteessa erillisiksi kasvaminen on välttämätöntä ja palvelee hyvinvointiamme: opimme rakastamaan toisiamme sellaisina kuin olemme, antamaan toisillemme tilaa ja kunnioittamaan toistemme erilaisuutta. Tuomme parisuhteeseemme omat ”kulttuurimme”, temperamenttimme ja kasvuympäristömme vaikutukset ja voimme olla tavoiltamme hyvinkin erilaisia keskenämme. Erilaisuutemme on kuitenkin rikkaus ja mahdollisuus, eikä sen tarvitse olla uhka parisuhteellemme.

Rakkaus on tahtoa, taitoa, tunnetta ja tietoa.

Erilaiset elämänvaiheet ja kriisit, joista lapsettomuus on eräs elämän pahimmista, haastavat parisuhteen. Lapsettomuus pakottaa meidät kohtaamaan itsessämme ja kumppanissamme uusia puolia kun asiat eivät menneetkään siten kuin olimme toivoneet ja suunnitelleet. Saatamme epäillä itseämme puolisona, kyseenalaistaa yhteisen elämämme mielekkyyden ja pelätä parisuhteemme tulevaisuuden puolesta.

Lapsettomuus on pariskunnan yhteinen asia, mutta voi aiheuttaa välillemme myös erimielisyyttä ja ristiriitoja. Usein puolisot käsittelevät asioita eri tavoin ja eri tahtiin, mikä voi tuntua turhauttavalta ja johtaa riitelyyn tai vetäytymiseen. Ratkaisemattomat ristiriidat voivat etäännyttää meitä toisistamme henkisesti ja fyysisesti. Taito käsitellä rakentavasti näitä hankalia tilanteita ja ristiriitoja suojaa parisuhdetta myös niinä vaikeimpina aikoina. Parisuhdetaitoja kannattaa opetella ja vahvistaa jo ennen kuin joudumme umpikujalta tuntuviin tilanteisiin.

Vuorovaikutustaidot parisuhteessa

Vuorovaikutus on avain läheiseen suhteeseen. Opettelemalla vuorovaikutustaitoja ja vahvistamalla niitä opimme tuntemaan paremmin ja ymmärtämään hänen toimintatapojaan. Samalla opimme tuntemaan omia toiveitamme ja tarpeitamme ja ilmaisemaan niitä kumppanillemme. Opimme ymmärtämään, mikä tekee meidät onnellisiksi ja kertomaan siitä toisillemme.

Vuorovaikutus= vaikuttaminen + vaikuttuminen + vuorot

Voimme vaikuttaa toiseen kun kerromme ajatuksistamme, tunteistamme ja kokemuksistamme. Voimme kuitenkin vaikuttaa vain, jos olemme molemmat valmiita myös vaikuttumaan. Tarvitaan siis aktiivista toisen kuuntelemista, kuuntelua keskeyttämättä ja ajatuksella. Kuuntelemalla osoitamme kumppanillemme, että olemme hänestä kiinnostuneita, arvostamme häntä ja pidämme hänen ajatuksiaan tärkeinä.

Puhuminen on oman sisäisen maailman jakamista, mikä on parisuhteessa ja läheisyyden kannalta erityisen tärkeää. Kumppanillamme ei ole mitään mahdollisuuksia tietää, mitä tunnemme ja ajattelemme, jollemme kerro siitä hänelle.

Edes rakkaus ei tee meistä selvännäkijöitä tai ajatustenlukijoita.

Tunteet keskiössä

Parisuhde on tunnesuhde ja meillä on sisäsyntyinen tarve päästä tunneyhteyteen kumppanimme kanssa. Parisuhteessa meidän pitää voida luottaa siihen, että kumppani vastaa, kun lähestymme häntä ja tunnetarpeemme tulevat hänen kanssaan vastatuiksi. Meillä kaikilla on tunteita, mutta olemme niistä tietoisia eri tavoin. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ovat taitoja, joita tarvitaan toimivassa parisuhteen vuorovaikutuksessa. Tunteiden käsittely vaikuttaa positiivisesti myös henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme.

Tunteista puhuminen lisää läheisyyttä, mutta parisuhteessa meidän on voitava olla totta kaikkien tunteidemme kanssa, myös vaikeina koettujen. Kun myönteisinä koetut tunteet kuten riemu ja rakkaus motivoivat meitä ja saavat meidät tuntemaan kuuluvamme yhteen, voivat hankalina koetut tunteet kuten pettymys ja huoli repiä kipeästikin meitä erilleen muista. Negatiivisina koettujen tunteiden avulla voidaan kuitenkin puolustaa omia rajoja ja ottaa tarvittavaa etäisyyttä. Lapsettomuuteen liittyy tunteita, joista saatetaan kokea häpeää eikä niistä siksi haluta puhua edes oman kumppanin kanssa. On tärkeää tietää, että nämä tunteet ovat tavallisia ja niistä puhuminen auttaa. Tunteiden kieltäminen saa ne ottamaan vieläkin suuremman vallan. Tukahdutetut tunteet näyttäytyvät usein kiukkuna. (Lue lisää: tunteet kehossa)

On tärkeää muistaa, että olemme itse vastuussa omista tunteistamme. Kokemamme tunteet eivät ole esimerkiksi kumppanimme syytä, vaan ne kertovat meistä itsestämme jotain tärkeää. Tunteisiin liittyvät toimintamallit kuten huutaminen, tavaroiden heittely, vetäytyminen tai poistuminen ovat usein opittuja, mutta silti valitsemme toimintamallit itse. Tunneyhteyttä voi itse tehdä toimivammaksi harjoittelemalla vuorovaikutusta.